Teksti Kirsi Hytönen // Kuvat Mikko Kauppinen
Mikko Nurmisto on työskennellyt taloustoimittajana sekä opiskellut muun muassa filosofiaa, viestintää, kirjallisuutta ja kasvatustieteitä. Kaikista näistä on hänelle hyötyä asianajajan työssä.
Kun Mikko Nurmisto haluaa kuvata uraansa lyhyesti, hän kertoo siirtyneensä ”Salkkarista BB:lle”. Hän nimittäin työskenteli vuosia Salon Seudun Sanomissa taloustoimittajana ja päätyi sieltä nykyiseen työhönsä asianajotoimisto Bird & Birdille.
Reitti ei kuitenkaan ollut ihan näin suoraviivainen. Vielä lukiovuosina Nurmisto ei oikein tiennyt, mille alalle suuntaisi, mutta armeija-aikoina hän sai kipinän filosofiaan. Hän ryhtyi opiskelemaan filosofiaa ja tiedotusoppia ensin kansanopistossa. Lopulta Nurmisto pyrki Tampereen yliopistoon opiskelemaan ja otti aineyhdistelmäänsä filosofian ja tiedotusopin lisäksi muitakin, lähinnä humanistisia aineita ja myöhemmin myös kansantaloustiedettä.
Opiskeluaikoinaan hän oli käynyt kesätöissä ja tehnyt sijaisuuksia Salon Seudun Sanomissa toimittajana. Vuonna 2004 tuore filosofian maisteri vakinaistettiin lehden taloustoimittajaksi. Työssään hän seuraili muun muassa Nokian Salon tehtaan vaiheita ja uutisia.
– Nokia oli noina aikoina huipputärkeä paitsi Salolle myös koko Suomelle. Tehtävässä tuli selvitettyä globalisaation vaikutuksia yrityksiin ja talouteen, vaikkakin alueellisesta näkökulmasta, Nurmisto pohtii.
Lähes koko ajan Nurmisto kuitenkin opiskeli muitakin asioita, kuten kasvatustieteitä avoimessa yliopistossa, ja etsiskeli uusia kiinnostuksen kohteita. Hän arveli, että paras tapa tutustua uuteen tieteenalaan on lukea sen pääsykoekirjat. Tähän vaiheeseen ajoittui pyrkiminen Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, minne hän pääsikin 2008. Hän aloitti opinnot työn ohella, mutta kun opinnot muuttuivat vaativammiksi ja yhä vain kiinnostavammiksi, hän otti opintovapaata, myös suorittaakseen immateriaalioikeuksiin liittyvän opintokokonaisuuden.
Se veikin sitten miehen mennessään ja johti alan vaihdokseen. Hän hakeutui salolaiseen asianajotoimistoon harjoittelijaksi ja pyrki myös Bird & Birdin trainee-ohjelmaan. Nurmisto on nyt työskennellyt Bird & Birdin immateriaalioikeusryhmässä vuodesta 2013.
– Kiitos tästä kuuluu erityisesti esimiehelleni Ella Mikkolalle, joka uskoi minuun ja siihen, että taustani on hyödyksi työssä, Nurmisto muistuttaa.
Nurmiston mielestä toimittajan ja asianajajan työssä on paljonkin yhtäläisyyksiä. Molemmissa ryhdytään perehtymään asiaan tai aiheeseen, tehdään selvitystyötä, käsitellään ja järjestellään tuloksia, ja lopulta puetaan tulokset kirjalliseen muotoon.
– Kuten toimittajan, myös asianajajan on tärkeää osata muokata vaikeita asioita ymmärrettävään muotoon. Tämä koskee niin asiakkaalle lähetettävää aineistoa kuin riita-asioissa laadittavia kirjelmiä.
– Minulle on hyötyä siitä, että toimittajana opin ottamaan lukijan näkökulman huomioon. Samoin on hyötyä siitä, että deadlinet eivät stressaa minua, pikemminkin päinvastoin. Minulla ei myöskään ole ”valkoisen paperin kammoa” vaan kirjoittaminen ja työhön käsiksi käyminen sujuvat helposti ja luonnostaan.
Samoin kuin toimittajan, myös asianajajan työ on monipuolista ja siinä oppii koko ajan uutta.
– Liikejuridiikassa yleensä erikoistutaan eri aloille. Olen jo opiskeluaikoina ollut kiinnostunut IPR-asioista. Immateriaalioikeudet ovat älyllisesti haastavia, ja niihin on helppo yhdistää aiemmin oppimiani asioita sekä kiinnostukseni luoviin aloihin ja teknologiaan.
– Uskon, että juristeille tekisi hyvää olla hetki toimittajan työssä ja toki myös päinvastoin, Nurmisto arvelee.
– Plussana toimittajan työhön verrattuna tässä on se, että pääsee niin sanotusti kulisseihin. Pääsen mukaan asioiden valmisteluun ja asiakasyritysten ongelmien ratkaisuun. Toimittajat saavat tietää asioista vasta kun ne ovat julkisia.
– Bird & Bird on aidosti kansainvälinen toimisto, mikä myös tuo lisämausteensa työhön. Arkipäivän työssä saatamme esimerkiksi saksalaisen tai hollantilaisen kollegani kanssa pohtia sitä, mikä merkitys valitulla lailla on asiakkaan sopimukseen, Nurmisto kuvaa.
Immateriaalioikeus on ala, jossa tapahtuu parhaillaan paljon.
– Käynnissä on mielenkiintoisia uudistuksia ja kehityskulkuja, jotka liittyvät esimerkiksi digitalisaatioon, tekoälyyn, tekijänoikeuksiin, patentteihin ja tavaramerkkeihin, Nurmisto kertoo.
Yksi iso muutos on keväällä voimaan astunut uusi tavaramerkkilaki, joka toi mahdollisuuden tavaramerkin hallinnolliseen kumoamiseen. Menettelyn on tarkoitus olla nopeampi ja edullisempi vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle.
– On jännittävää nähdä, kuinka kumoamistoimet lisääntyvät. Yritys voi esimerkiksi saada kilpailijan tavaramerkkirekisteröinnin kumotuksi, mikäli tämä ei kykene osoittamaan käyttäneensä tavaramerkkiä viimeisen viiden vuoden aikana. Hyvä esimerkki on alkuvuodesta julkisuutta saanut tapaus, jossa yksi McDonald’sin BIG MAC -tavaramerkki kumottiin EU:ssa puutteellisen käyttönäytön vuoksi.
McDonald’s on valittanut ratkaisusta.
Nurmiston monipuoliset kiinnostuksen kohteet eivät ole tyrehtyneet asianajajan urallakaan. Hän ehtii työn ohella harrastaa musisointia, liikuntaa ja kirjallisuutta.
– Olen lapsesta asti harrastanut musiikkia ja soitan useita instrumentteja. Kotona minulla on sähköpiano, kitara ja basso. Erilaisia bändivirityksiä on myös ollut.
Nurmistolla on sormessaan älysormus, joka kielii kuntoiluharrastuksesta. Sormus mittaa muun muassa suorituksia ja unen laatua. Nurmisto kertoo olevansa kuntoilussakin tavoitteellinen. Hän aloitti viime talvena valmentautumisen elämänsä ensimmäiseen maratoniin ja ensi vuonna edessä on toinen. Hän juoksee 5–6 kertaa viikossa. Juostessaan hän kuuntelee äänikirjoja.
– Kaikki kirjat eivät toimi äänikirjoina yhtä hyvin. Parhaita ovat elämäkerrat tai kevyet dekkarit. Kaunokirjallisuutta haluan edelleen lukea tekstimuodossa, koska se mahdollistaa pysähtymisen, kertaamisen ja tekstin makustelemisen ihan eri tavalla.
Kirjallisuuden osuutta Nurmiston vapaa-ajasta ovat viime vuosina nipistäneet laadukkaat tv-sarjat, joita hän seuraa Netflixistä ja HBO:sta.
Tekoälystä haastetta tekijänoikeuksille
Digitalisaatio muuttaa maailmaa ja tuo uusia haasteita myös IPR-juristien työhön. Esimerkiksi tekoälystä puhutaan paljon, ja siihen ladataan paljon odotuksia.
Eräs mielenkiintoinen IPR-haaste liittyy siihen, miten suojata sellaisia tekoälyn aikaan saamia tuotoksia, jotka ihmisen luomina voisivat saada tekijänoikeussuojaa. Esimerkkeinä tästä vaikkapa tekstit, kuvat ja musiikki. Ihminen luo uutta vanhan päälle. Myös tekoälyn opettamisen voidaan olettaa usein edellyttävän tekijänoikeudella suojatun materiaalin hyödyntämistä.
Haasteena tekoälyn kehittämisessä voi siten olla riittävän aineistomassan saatavuus. On esitetty, että näihin haasteisiin tulisi vastata sääntelyllä. Joka tapauksessa niihin tulee varautua sopimusjärjestelyissä.
Alkuvuonna hyväksyttiin myös runsaasti keskustelua herättänyt tekijänoikeusdirektiivi. Direktiivi muun muassa edellyttää internetin alustapalveluilta toimia luvatta jaetun materiaalin valvomiseksi ja poistamiseksi.
Direktiivi käsittelee myös tiedonlouhintaa, jolla on liityntöjä tekoälyyn. Direktiivi johtaa muutoksiin myös Suomen tekijänoikeuslainsäädännössä. Direktiivi on tarkoitus saada implementoiduksi osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoteen 2021 mennessä. Viime kädessä direktiivin vaikutukset tulevat tarkentumaan EU-tuomioistuimen ratkaisujen myötä.
Arkisto