JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
6.2.2020 8:20

Teks­ti Ter­hi Hau­ta­mä­ki // Ku­vat Mik­ko Kaup­pi­nen

Pienten ihmisten suuret asiat

Kor­kein hal­lin­to-oi­keus on suo­ma­lai­sil­le mel­ko tun­te­ma­ton, vaik­ka se rat­kai­see ih­mis­lä­hei­siä  asi­oi­ta. Ta­pauk­set ovat yl­lät­tä­vän haas­ta­via 20 vuo­den ko­ke­muk­sel­la­kin, sa­noo KHO:n pre­si­dent­ti Kari Kuu­si­nie­mi.

13-vuo­ti­aal­ta hel­sin­ki­läi­sel­tä nuo­rel­ta oli evät­ty vam­mais­kul­je­tus­pal­ve­lut. Nuo­rel­la oli pit­kä­ai­kai­sia di­ag­noo­se­ja, ta­sa­pai­no­vai­keuk­sia ja vai­keuk­sia hah­mot­taa suun­tia, ja hän oli sai­ras­ta­nut ai­voin­fark­tin jo lap­se­na.

Hän ei ol­lut juu­ri liik­ku­nut ko­din ul­ko­puo­lel­la yk­sin, ja hä­nel­le oli koh­tuut­to­man vai­ke­aa käyt­tää bus­sia tai met­roa.

Kau­pun­ki ei ol­lut myön­tä­nyt hä­nel­le kul­je­tus­pal­ve­lui­ta, joil­la hän pää­si­si viet­tä­mään va­paa-ai­kaa ja har­ras­ta­maan, ku­ten ter­veet ikä­to­ve­rin­sa. Hal­lin­to-oi­keus oli hy­län­nyt va­li­tuk­sen.

Kor­kein hal­lin­to-oi­keus päät­ti toi­sin. Vii­me mar­ras­kuus­sa, nuo­ren ol­les­sa 15-vuo­ti­as, KHO kat­soi, et­tä hä­nen kuu­luu ikän­sä vuok­si pääs­tä it­se­näis­ty­mään ja liik­ku­maan myös il­man van­hem­pi­aan.

Asia oli pa­lau­tet­ta­va kau­pun­gil­le ja kau­pun­gin myön­net­tä­vä kul­je­tus­pal­ve­lut.

Tuomarin työtä joka jaostossa

Hel­sin­ki­läis­nuo­ren ta­paus on esi­merk­ki KHO:n vii­me­ai­kai­sis­ta rat­kai­suis­ta. Vi­ra­no­mais­ten pää­tök­sis­tä teh­ty­jä va­li­tuk­sia kä­sit­te­le­vät hal­lin­to­tuo­mi­ois­tui­met ovat ta­val­li­sil­le ih­mi­sil­le tun­te­mat­to­mam­pia kuin ylei­set tuo­mi­ois­tui­met.

Näin sii­tä huo­li­mat­ta, et­tä niis­sä rat­kais­taan hy­vin­kin lä­hei­ses­ti ih­mis­ten ar­kea kos­ket­ta­via asi­oi­ta, jot­ka liit­ty­vät vaik­ka­pa so­si­aa­li­tu­kiin, tont­ti­kiis­toi­hin tai ve­ro­tuk­seen.

KHO:n pre­si­dent­ti Kari Kuu­si­nie­mi is­tuu työ­huo­nees­saan kor­keim­man hal­lin­to-oi­keu­den hulp­pe­as­sa ki­vi­lin­nas­sa Hel­sin­gin Ka­sar­mi­to­rin lai­dal­la. Kuu­si­nie­mi on työs­ken­nel­lyt KHO:n pre­si­dent­ti­nä vuo­den 2018 syys­kuus­ta, ja tuo­ma­ri­na hän on ol­lut pa­ri­kym­men­tä vuot­ta. Joh­to- ja ke­hit­tä­mis­teh­tä­vien ohes­sa hän käyt­tää yhä noin vii­den­nek­sen työ­a­jas­taan tuo­ma­rin teh­tä­viin ja is­tuu KHO:n jo­kai­ses­sa kol­mes­sa ja­os­tos­sa kuu­kau­sit­tain.

– Tääl­lä rat­ko­taan ki­pe­riä jut­tu­ja erit­täin hy­väs­sä yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä. Is­tun­to­sa­liin tul­les­sa ti­lan­ne on hy­vin epä­var­ma, mut­ta kun jo­kai­nen tuo oman li­sän­sä kes­kus­te­luun, yh­täk­kiä asia kir­kas­tuu. Se on to­del­li­nen am­mat­tiu­ran huip­pu­ko­ke­mus ja kes­kei­nen syy, mik­si ha­lu­sin tuo­ma­rik­si, Kuu­si­nie­mi ker­too.

Valitusluvasta tulee pääsääntö

Kuu­si­nie­men joh­ta­ma talo on ko­van työ­pai­neen al­la. Kun ai­em­min KHO:ssa oli vi­reil­lä rei­lut 4 000 asi­aa vuo­des­sa, vuo­des­ta 2016 läh­tien mää­rä on nous­sut yli
6 000:een eten­kin tur­va­pai­kan­ha­ki­jak­rii­sin ja sitä seu­ran­neen ul­ko­maa­lai­sa­si­oi­den mää­rän kas­vun vuok­si.

Myös säh­köi­nen asi­an­hal­lin­ta­jär­jes­tel­mä Hai­pa hi­das­taa pi­lot­ti­vai­hees­sa työ­tä, vaik­ka sen on pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä tar­koi­tus te­hos­taa sitä.

– Täy­tyy sa­noa edus­kun­nan ja mi­nis­te­ri­ön kun­ni­ak­si, et­tä olem­me saa­neet var­sin hy­vin li­sä­re­surs­se­ja. Meil­lä on kui­ten­kin pal­jon mää­rä­ai­kais­ta po­ruk­kaa, mikä luo vaih­tu­vuut­ta. KHO:ssa si­tou­tu­nei­suus ja työ­tah­ti ovat pe­rin­tei­ses­ti ol­leet ko­via, mut­ta se ei voi lo­put­to­miin jat­kua, et­tä on pro­jek­tia pro­jek­tin pe­rään. Esi­mie­he­nä pe­lot­taa, kuin­ka po­ruk­ka jak­saa.

KHO on nyt muu­tok­sen edes­sä, kun sii­tä tuli la­kiu­u­dis­tuk­sel­la va­li­tus­lu­pa­tuo­mi­ois­tuin. Käy­tän­nös­sä eri­tyis­sään­te­lyn pe­rus­teel­la 75–80 pro­sent­tia asi­ois­ta on tul­lut ai­em­min­kin va­li­tus­lu­van kaut­ta.

Kuu­si­nie­mi on tyy­ty­väi­nen muu­tok­seen, joka te­hos­taa työ­tä. Va­li­tus­lu­van myön­tä­mi­nen kä­si­tel­lään kol­men tuo­ma­rin voi­min, ja vain va­li­tus­lu­van saa­neet asi­at täy­si­mit­tai­sel­la vii­den tuo­ma­rin ko­koon­pa­nol­la. Muu­tos nä­kyy muun mu­as­sa vam­mais­pal­ve­lu- ja kun­nal­li­sa­si­ois­sa.

Vii­me met­reil­lä pe­ruun­tui esi­tys, jos­sa va­li­tus­lu­pa oli­si tul­lut myös tah­don­vas­tai­siin huos­taa­not­toi­hin. Suo­ra va­li­tus­mah­dol­li­suus on näh­ty oi­keus­tur­va­ky­sy­myk­se­nä, mut­ta Kuu­si­nie­men mu­kaan se vain pit­kit­tää sel­lai­sia rat­kai­su­ja, jot­ka on jo kat­ta­vas­ti kä­si­tel­ty hal­lin­to-oi­keu­des­sa ja har­voin muut­tu­vat KHO:ssa.

– Kuu­le­mi­sis­sa kes­tää, ja vuo­si lap­sen elä­mäs­sä on pit­kä ai­ka. Sii­tä ei seu­raa mi­tään hy­vää las­ten ja per­hei­den oi­keus­tur­val­le, Kuu­si­nie­mi sa­noo.

Kielteisiä päätöksiä ei perustella lisää

Jat­kos­sa myös yhä use­am­pi asi­a­na­ja­ja voi koh­da­ta työs­sään KHO:n kiel­tei­siä va­li­tus­lu­pa­pää­tök­siä. Pää­tös voi­daan pe­rus­tel­la esit­tä­mäl­lä pel­käs­tään so­vel­le­tut lain­koh­dat. Oli­si­ko mah­dol­lis­ta, et­tä pää­tök­siä ru­vet­tai­siin pe­rus­te­le­maan laa­jem­min­kin, jot­ta hyl­kää­mi­sen pe­rus­teet oli­si hel­pom­pi hah­mot­taa?

– Ei, vas­taa Kuu­si­nie­mi suo­raan.

– Se vei­si poh­jan koko uu­dis­tuk­sel­ta. Ym­mär­rän, et­tä ih­mi­set ha­lu­ai­si­vat kät­tä pi­dem­pää. Toi­saal­ta olen esit­tä­nyt ky­sy­myk­sen niil­le, jot­ka ovat tätä pyy­tä­neet: kuin­ka voi­daan pe­rus­tel­la ne­ga­tii­vi­nen pää­tös, se et­tei edel­ly­tyk­siä va­li­tus­lu­van myön­tä­mi­sel­le ole.

Niis­sä asi­ois­sa, jois­sa va­li­tus­lu­pa myön­ne­tään, rat­kai­sut pe­rus­tel­laan en­tis­tä sel­ke­äm­min. Pää­tös­ten kir­joit­ta­mis­ta­pa uu­dis­tuu, jol­loin rat­kai­sut kes­kit­ty­vät ni­me­no­maan sii­hen, mitä KHO asi­as­ta ha­lu­aa sa­noa.

Hal­lin­to-oi­keus­me­net­te­ly jää asi­a­na­ja­jil­le­kin mel­ko vie­raak­si, kos­ka se on useim­mi­ten kir­jal­li­nen.

– Jos saam­me työ­taa­kan jär­jel­li­sel­le ta­sol­le ja va­li­tus­lu­pa­me­net­te­lyn toi­mi­maan kat­ta­vas­ti, yk­si ta­voi­te oli­si jär­jes­tää hiu­kan use­am­min suul­li­sia kä­sit­te­ly­jä ja kat­sel­muk­sia. Ne li­sää­vät luot­ta­mus­ta oi­keu­den­käyt­töön ja an­ta­vat ar­vo­kas­ta li­sä­ai­neis­toa.

KHO suun­nit­te­lee ke­vääl­le 2020 kor­keim­man oi­keu­den vii­me­syk­syi­sen mal­lin mu­kais­ta asi­a­na­ja­ja­päi­vää, jol­la KHO:n työ­tä teh­dään tu­tum­mak­si asi­a­na­ja­jil­le.

Tutkijan uralta tuomariksi

Kuu­si­nie­mi ei alun al­ka­en aja­tel­lut ryh­tyä tuo­ma­rik­si. Oi­keus­tie­det­tä opis­kel­les­saan hän kiin­nos­tui tut­ki­jan uras­ta. Hä­nen alak­seen va­li­koi­tui opin­top­ro­jek­tin myö­tä ym­pä­ris­tö­oi­keus, vaik­ka hä­nel­lä ei luon­non­suo­je­lu- tai ym­pä­ris­töih­mi­sen taus­taa ole­kaan.

Kuu­si­nie­mi teki jo väi­tös­kir­jaa val­mis­tel­les­saan töi­tä KHO:ssa si­vu­toi­mi­se­na esit­te­li­jä­nä.

– Sel­lais­ta teh­tä­vää ei enää ole, ja pik­kui­sen pu­nas­te­len sil­lois­ta työ­tä­ni: ai­ka hei­ve­röis­tä se oli.

Hän pää­tyi KHO:hon, kun sen kä­si­tel­tä­väk­si tuli 90-lu­vun lo­pus­sa liu­ta Na­tu­ra 2000 -suo­je­lu­a­lu­ea­si­oi­ta ja KHO pes­ta­si usei­ta mää­rä­ai­kai­sia tuo­ma­rei­ta. Kuu­si­nie­mi pa­la­si vie­lä yli­o­pis­to­maa­il­maan, mut­ta tuo­ma­rin työ veti jo puo­leen­sa.

– To­del­la ra­kas­tan tätä työ­tä. Teen sitä ai­na, kun ei ole muu­ta, en­kä koe kuor­mit­tu­va­ni.

Joh­ta­ja­na hän sa­noo ole­van­sa kes­kus­te­le­va ja ko­ros­taa yh­tei­söl­li­syyt­tä.

– KHO:ssa jo­kai­sen roo­li on tär­keä. Olen erit­täin vah­vas­ti pai­not­ta­nut kes­ki­näi­sen kun­ni­oi­tuk­sen il­ma­pii­riä ja puut­tu­nut ti­lan­tei­siin, jois­sa on ol­lut merk­ke­jä, et­tei se ole koh­dil­laan.

EIT:n langettava tuntui raskaalta

KHO:n tuo­ma­rit rat­kai­se­vat asi­oi­ta, joil­la on suu­ria seu­rauk­sia ih­mis­ten elä­mään. Mil­tä vas­tuu tun­tuu?

– Tämä on tosi tär­keä ky­sy­mys. Se on ras­kas­ta ja vaa­tii tie­tyn­lais­ta luon­net­ta, ei­kä se kai­kil­le sovi. Pi­tää us­kal­taa päät­tää, ja pi­tää osa­ta ot­taa kri­tiik­ki vas­taan oi­ke­al­la ta­val­la. Muu­ten työ saat­taa käy­dä mah­dot­to­mak­si.

Esi­mer­kik­si tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den koh­ta­lot kos­ket­ta­vat. Yk­si Kuu­si­nie­men mie­leen jää­nyt rat­kai­su, jos­sa hän it­se oli tuo­ma­ri­na, sai Suo­men kes­keyt­tä­mään kään­ny­tyk­set Un­ka­riin 2016.

Af­ga­nis­ta­ni­lai­nen mies oli tul­lut Suo­meen Ser­bi­an ja Un­ka­rin kaut­ta, ja hä­nen ha­ke­muk­sen­sa oli hy­lät­ty, kos­ka hän oli ai­em­min ha­ke­nut tur­va­paik­kaa Un­ka­ris­sa.

Toi­sin kuin Maa­han­muut­to­vi­ras­to ja hal­lin­to-oi­keus, KHO kat­soi, et­tä mies­tä ei voi­tu kään­nyt­tää. Un­ka­ri tun­ne­taan ko­vas­ta maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­taan ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den huo­nos­ta koh­te­lus­ta. Mie­hel­lä oli ris­ki jou­tua pa­lau­te­tuk­si Ser­bi­aan ja siel­tä Af­ga­nis­ta­niin il­man, et­tä hä­nen suo­je­lun tar­vet­taan tut­ki­taan mis­sään.

Toi­ses­sa tur­va­paik­ka-asi­aa kos­ke­vas­sa ta­pauk­ses­sa Suo­mi sai Eu­roo­pan ih­mi­soi­keus­tuo­mi­ois­tui­mel­ta lan­get­ta­van tuo­mi­on vii­me mar­ras­kuus­sa. Ta­paus saa Kuu­si­nie­men va­ka­vak­si.

Kor­kein hal­lin­to-oi­keus ei ol­lut myön­tä­nyt va­li­tus­lu­paa ira­ki­lai­sel­le mie­hel­le, joka oli ai­em­min ri­kos­tut­ki­ja ja jou­tu­nut ko­ti­maas­saan tap­po­y­ri­tys­ten koh­teek­si. Mies ta­pet­tiin vain viik­ko­ja Bag­da­diin pa­luun­sa jäl­keen.

– Se oli meil­le to­del­la ras­kas tie­to, Kuu­si­nie­mi sa­noo.

Oikeusvaltion tulevaisuus

Tois­sa vuon­na 100 vuot­ta täyt­tä­nyt kor­kein hal­lin­to-oi­keus on ol­lut mu­ka­na Suo­men his­to­ri­an mo­nis­sa kään­teis­sä. Se on pait­si ar­vi­oi­nut vi­ra­no­mais­pää­tös­ten lain­mu­kai­suut­ta, myös vai­kut­ta­nut uu­teen lain­sää­dän­töön.

Ase­ma on ai­heut­ta­nut myös kri­tiik­kiä: ai­na joku nä­kee pää­tök­sis­sä po­liit­ti­suut­ta. Vii­mek­si näin kävi jou­lun al­la Fin­n­pulp-ta­pauk­ses­sa, jon­ka kä­sit­te­lys­sä Kuu­si­nie­mi oli pu­heen­joh­ta­ja­na.

KHO evä­si met­sä­te­ol­li­suu­sy­ri­tys Fin­n­pul­pin ym­pä­ris­tö­lu­van, kos­ka Kuo­pi­oon kaa­vail­tu teh­das oli­si voi­nut pi­la­ta Kal­la­ve­den ti­laa mer­kit­tä­väs­ti.

– Pu­heen­vuo­rot, jois­sa vih­ja­taan KHO:n toi­mi­van po­liit­ti­ses­ti, har­mit­ta­vat. Ha­lu­an ko­ros­taa, et­tä olem­me ai­van var­mas­ti täy­sin po­li­tii­kan ul­ko­puo­lel­la.

Oi­keus­val­ti­oi­den ke­hi­tys on ai­he, jos­ta Kuu­si­nie­mi pu­huu mie­lel­lään. Eu­roo­pas­sa Un­ka­rin ohel­la Puo­lan ti­lan­ne näyt­tää huo­les­tut­ta­vim­mal­ta, mut­ta muu­al­la­kin on on­gel­mia.

– Sel­lai­nen­kin ih­me jo ko­et­tiin, et­tä Eu­roo­pan ih­mi­soi­keus­tuo­mi­ois­tuin to­te­si Is­lan­nin lou­kan­neen oi­keus­val­ti­o­pe­ri­aa­tet­ta.

Is­lan­nis­sa pe­rus­tet­tiin ho­vi­oi­keu­den kal­tai­nen uu­si vä­li­as­te, jo­hon va­lit­tiin 15 tuo­ma­ria. Oi­keus­mi­nis­te­ri jy­rä­si omal­la rat­kai­sul­laan asi­an­tun­ti­ja­lau­ta­kun­nan ni­mi­ty­se­si­tyk­sen.

Suo­men tu­le­vai­suu­teen oi­keus­val­ti­o­na Kuu­si­nie­mi suh­tau­tuu yhä luot­ta­vai­ses­ti.

– En kui­ten­kaan si­ni­sil­mäi­ses­ti. Valp­paa­na pi­tää ol­la, hän sa­noo.

Kat­so, mikä oli Kari Kuu­si­nie­men kään­ne­koh­ta elä­mäs­sään:

”Pi­tää us­kal­taa päät­tää, ja pi­tää osa­ta ot­taa kri­tiik­ki vas­taan oi­ke­al­la ta­val­la.”

”Kun jo­kai­nen tuo oman li­sän­sä kes­kus­te­luun, yh­täk­kiä asia kir­kas­tuu. Se on to­del­li­nen am­mat­tiu­ran huip­pu­ko­ke­mus.”

Nuo­re­na SM-ta­sol­la pöy­tä­ten­nik­ses­sä

Kari Kuu­si­nie­mi on ur­hei­lu­mie­hiä. Ny­kyi­sin hän har­ras­taa kun­to­sa­lia, va­el­ta­mis­ta ja snork­laus­ta, mut­ta ai­koi­naan ju­ni­o­ri­na hän pe­la­si to­sis­saan pöy­tä­ten­nis­tä. Hän oli kan­sal­li­sen ta­son pöy­tä­ten­nis­pe­laa­ja, joka saa­vut­ti kak­sin­pe­lis­sä SM-prons­sia vuon­na 1982.

– Har­joit­te­lin var­sin­kin ke­sä­ai­kaan kak­si ker­taa päi­väs­sä kuin am­mat­ti­lai­nen. En kui­ten­kaan ol­lut niin hyvä, et­tä oli­sin am­ma­tik­se­ni voi­nut ryh­tyä pe­laa­maan, Kuu­si­nie­mi sa­noo.

Vii­me ke­vää­nä tuli ti­lai­suus pe­la­ta pit­käs­tä ai­kaa, kun Kuu­si­nie­mi ta­pa­si ta­sa­val­lan pre­si­den­tin il­lal­li­sil­la Tše­kin Suo­men-suur­lä­het­ti­lään.

– Sat­tu­mal­ta kes­kus­te­lu kul­ki pöy­tä­ten­nik­seen. Suur­lä­het­ti­läs oli nuo­rem­pa­na pe­lan­nut Spar­ta Pra­has­sa ja Tans­kas­sa suur­lä­het­ti­lää­nä osal­lis­tu­nut kil­pai­lui­hin. Kä­vim­me ker­ran Rus­ke­a­suon pin­gis­hal­lil­la: em­me kyl­lä­kään las­ke­neet pis­tei­tä.

Snork­laus ja va­el­lus vie­vät Kuu­si­nie­men vä­lil­lä kau­ko­mail­le.

– En ihan jat­ku­vas­ti mat­kus­te­le, mut­ta snork­laa­mi­nen edel­lyt­tää läm­pöi­siä ve­siä.

Vii­mek­si hän snork­la­si Ga­la­pa­gos­saa­ril­la ja va­el­si Ugan­das­sa vuo­ri­go­ril­lo­ja kat­so­mas­sa.