Teksti Kirsi Riipinen // Kuva Anni Koponen
Asianajajaliitto on järjestänyt sovittelukoulutusta 20 vuotta. Sovitteluvaliokunnan puheenjohtaja Antti Pulkkinen kertoo, että liitto oli koulutusta aloittaessaan Suomessa edelläkävijä. Koulutuksilla on kaiken kaikkiaan ollut merkittävä rooli sovittelukulttuurin luomisessa ja sen yleistymisessä.
Sovittelijakoulutuksen saaneita asianajajia on hyväksytty sovittelijaluetteloon jo lähes 300. Luetteloon hyväksyminen edellyttää osallistumista kahdessa jaksossa järjestettävään koulutukseen, joka kestää yhteensä kolme päivää.
Pulkkinen kertoo osallistujien olleen hyvin tyytyväisiä kurssin ja sen harjoitusten sisältöön. Erityisen tärkeänä pidetään neuvottelutaitojen kehittymistä.
Virallisia tilastoja asianajajien sovittelemista riidoista ei ole, mutta yleinen tuntuma kertoo sovittelujen määrän kasvusta. Sovitteluvaliokunnan kyselyyn vastanneista asianajajista noin kolmasosa oli itse toiminut sovittelijana.
Asianajajaliiton sovittelusääntöjen mukaan tapahtuva sovittelu tarjoaa Pulkkisen mielestä hyvän vaihtoehdon esimerkiksi tuomioistuinsovittelulle, koska tällöin esimerkiksi yritysten välinen riita voidaan pitää kokonaan pois julkisuudesta. Osapuolet voivat valita sovittelijaksi haluamansa henkilön. Sovitteluvaliokunta auttaa tarvittaessa sopivan sovittelijan löytämisessä.
Pulkkisen mielestä sovittelun tulisi kuulua jokaisen riita-asioita hoitavan asianajajan työkalupakkiin.
– Selvää on, että tyypillisesti useita vuosia kestävä oikeudenkäynti ei ole yleensä kenenkään intressissä. Jos on olemassa nopea tapa asian ratkaisuun, se kannattaa ottaa käyttöön, Pulkkinen sanoo.
Hän kertoo käytännön esimerkkinä kahden yrityksen riidan, johon liittyi huomattava taloudellinen intressi. Jos riita olisi edennyt oikeudenkäyntiin ja julkisuuteen, siitä olisi koitunut kummallekin haittaa.
– Saimme soviteltua riidan, ja molemmat osapuolet olivat ratkaisuun tyytyväisiä. Sovittelu turvasi myös yritysten yhteistyösuhteen jatkumisen.
Arkisto