Teksti Pekka Mäntylä // Kuva Shutterstock
Onko oikeusjärjestelmässä valuvika? Lakipykälä on kohtuuton? Onko viranomaismenettelyssä ollut vikaa, mutta päämies on varaton eikä saa oikeusapua?
Asianajaja voi tällaisissa oikeudellisesti merkittävissä ja ennakkoratkaisua kaipaavissa tapauksissa hakea Asianajajaliitolta avustusta juttujen ajamiseen.
Asianajajaliitto linjaa avustuksiin jaettavan summan vuosittain, mutta toistaiseksi hakemuksia on tullut vähemmän kuin olisi jaettavaa. Siksi liitto rohkaiseekin hakemaan tukia: Liitto haluaa toimia selkänojana, jotta asianajaja ei joudu merkittävissä tapauksissa toimimaan vain omalla riskillään.
Avustusta voi hakea vain asianajaja, päämiehensä puolesta ja suostumuksella. Mikäli hakijana ja oikeudenloukkauksen kohteena on asianajaja, avustuksen myöntäminen edellyttää, että asiamiehenä jutussa toimii toinen asianajaja.
Järjestely on mahdollisimman yksinkertainen: Lähetä vapaamuotoinen sähköposti liiton pääsihteerille Minna Melenderille, joka vie hakemuksen työvaliokuntaan puheenjohtajiston käsittelyyn.
Avustusta voidaan myöntää rikos- ja riita-asian sekä hallinnollisen asian ajamiseen kotimaisissa ja ulkomaisissa sekä ylikansallisissa oikeussuojaelimissä, tuomioistuimissa sekä erilaisissa laillisuusvalvontaelimissä ja -viranomaisissa, mukaan lukien riidanratkaisuelimet.
Liitto voi myöntää yhteensä 500–5 000 euron juttukohtaisen avustuksen ja erityisestä syystä enemmänkin. Avustus myönnetään aina etukäteen, ikään kuin vakuutukseksi.
Avustuksen saamista avittaa, kun kyse on jutusta, johon ei ole saatavissa julkista oikeusapua. Jutulla tulisi olla myös laajempaa yleistä oikeudenhoidollista merkitystä, ja jutun ajamisella tulisi pyrkiä oikeusjärjestelmän virheiden korjaamiseen.
Sekin puoltaa, mikäli asiakkaan oikeusturvaongelma liittyy asianajajan oikeuteen harjoittaa ammattiaan itsenäisesti ja riippumattomasti.
”Olen tyytyväinen lopputulokseen”
Asianajotoimisto Susiluodon asianajaja Janne Nyman on yksi avustusta hyödyntäneistä.
”Rikosasioissa tulee joskus tilanne, jossa käräjäoikeus kohtuullistaa valtion varoista korvattavaa laskua, ja asianajaja on ratkaisusta eri mieltä. Harkittaessa valituksen tekemistä kynnykseksi tulee usein ajankäyttö: Valitus edellyttää jatkokäsittelylupaa, ja tehokkaaltakin asianajajalta menee valituksen laatimiseen vähintään 2–3 tuntia. Hovioikeus ei maksa korvausta avustajan omista oikeudenkäyntikuluista. Ja mikäli valitus ei menesty, tulee toimistolle riskiksi 500 euron oikeudenkäyntimaksu.
Sain prosessiavustusta tapaukseen, jossa asiakkaani oli henkirikoksen yrityksen asianomistaja. Hänellä oli oikeusturvavakuutus, ja käräjäoikeus antoi ROL 2 luvun 1 a §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen avustajanmääräyksen vakuutuksen omavastuuosuuteen. Käräjäoikeus kuitenkin käytti virheellisesti valtion varoista korvattavassa palkkion osassa oikeusavun tuntiveloitusta normaalin tuntiveloituksen sijaan.
Intressini oli alle tuhat euroa, mutta periaatteenkin vuoksi halusin hakea muutosta, koska edellä kuvattu tilanne on lailla sääntelemätön, ja käytännöt vaihtelevat.
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden ratkaisua muutosvaatimusten mukaisesti, mutta ei korvannut oikeudenkäyntikulujani. Ne korvattiin siten prosessiavustuksella, joten olen tyytyväinen lopputulokseen, ja lisäksi meillä on nyt käytettävänämme hovioikeuden ratkaisu selkiyttämään avustajanmääräyksen ja oikeusturvavakuutuksen yhtäaikaista soveltamista.”