Teksti Tero Ikäheimonen // Kuva Mikko Kauppinen
Sovittelutaidoista on hyötyä myös asianajomaailman ulkopuolella, sanoo sovittelukursseilla kouluttava asianajaja Johanna Flythström.
Mitkä ovat mielestäsi onnistuneen sovittelun tärkeimmät edellytykset?
Tärkeää on, että osapuolet ovat valmiita kokeilemaan sovittelua ratkaisutapana ja sovittelupöydän äärellä on henkilöt, joilla on valtuudet saada asia sovituksi. Avoin mieli ja halu kuunnella ovat myös olennaisia niin osapuolille, asiamiehille kuin sovittelijallekin.
Entä mitkä ovat pahimmat sudenkuopat, joihin sovittelija voi langeta?
Pahimpia sudenkuoppia ovat erilaiset ennakkokäsitykset ja olettamukset, koskevat ne sitten riidan osapuolia tai itse riitaa. Sovittelijan tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluvatkin riippumattomuus, puolueettomuus ja kuuntelutaito. Osana tätä on maltti vältellä kiusausta lähteä ratkomaan asiaa – sovittelutekniikat kantavat kyllä kohti sovintoa.
Onko sovittelutaidoista hyötyä myös muussa asianajotyössä?
Eräs keskeinen sovittelutaito on kyky selvittää osapuolten piilevätkin intressit ja tarpeet erilaisilla viestintätekniikoilla sekä kartoittaa elementtejä, joista sovinto voi syntyä. Muun muassa tätä opetellaan sovittelukoulutuksissa. Opituista taidoista on hyötyä riitojen lisäksi niin neuvottelupöydissä, asiakassuhteissa, muussa asianajotyössä kuin elämässä asianajomaailman ulkopuolella.
Millaisia koulutuksia ensi keväälle on luvassa?
Peruskurssi on tiivis johdatus sovitteluun kokeneiden asiantuntijoiden johdolla ja sovittelun jatkokurssilla päästään harjoittelemaan jo sovittelijana toimimista. Kurssilaisten ahaa-elämykset ensimmäisistä sovittelutehtävistä ovat joka kerta yhtä inspiroiva osa yhteistä oppimiskokemusta.
16.2.2021 Sovittelun perusteet, Tekniskan Salit Eerikinkatu 2 Helsinki