Teksti Pekka Mäntylä // Kuvitus Shutterstock
Asianajaja-akatemian uusi verkkopalvelu mahdollistaa koulutukset ajasta ja paikasta riippumatta.
Asianajajaliitto julkaisi lokakuussa merkittävän uudistuksen koulutustarjontaansa. Asianajaja-akatemian koulutuskonsepti tarjoaa asianajajille mahdollisuuden monipuoliseen kouluttautumiseen lähikoulutusten ja webinaarien lisäksi nyt myös verkossa, ajasta ja paikasta riippumatta.
– Monelle muulle ammattiryhmällehän tällainen on jo tuttua, mutta asianajajien koulutuksessa tämä on uusi asia. Verkkopalveluun on tehty ja tehdään kovaa vauhtia lisää sisältöjä katsottavaksi, ja tietysti toivotaan, että asianajajat ottaisivat palvelun omakseen, toteaa liiton koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Jyrki Piiparinen.
Tavoitteena on, että Asianajaja-akatemian verkkopalvelusta kasvaisi työkalu, joka kestää aikaa ja jonka sisällöt hyödyttävät asianajajia päivittäisessä työssä.
– Toivomme kovasti saavamme uudesta palvelusta palautetta ja kehitysehdotuksia. Otamme myös erittäin herkällä korvalla vastaan ideoita tarpeellisista koulutuksista.
– Jos asianajajalle tulee ahaa-elämys, että juuri nyt olisi tarvetta lisäkoulutukselle jostain tietystä asiasta, siitä kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä liiton koulutuksesta vastaaviin henkilöihin, valiokunnan jäseniin tai vaikka oman osaston koulutusvastaaviin, Piiparinen kannustaa.
Koulutusvaliokunta kokoustaa kuukausittain ja tekee päätöksiä tulevista koulutuksista, joten ideoihin pystytään reagoimaan nopeastikin. Sama pätee osastojen järjestämiin koulutuksiin.
Asianajaja-akatemian verkko-oppimisympäristön lanseeraus tapahtuu osuvasti korona-aikaan, kun kaikki muukin etäily on suotavaa, mutta ajoitus on Piiparisen mukaan pikemminkin onnekasta sattumaa.
– Tätä on valmisteltu varmaan pari vuotta. Iloinen täytyy tietysti olla, että digiloikka osuu näin luontevaan kohtaan.
Verkosta löytyvät koulutukset vastaavat luonnollisesti myös asianajajien täydennyskouluttautumisvelvoitteeseen, eli vähintään 18 vuosittaisen kouluttautumistunnin suorittamiseen. Aikaisemmin liitolla on ollut tarjota lähinnä yksittäisiä koulutuksia, mutta nyt ja tulevaisuudessa tarjolle tulee aiempaa enemmän erilaisia koulutuspolkuja, joilla voi suorittaa useammasta koulutuksesta koostuvan kokonaisuuden.
– Koulutusvaliokunnassa on jo pidempään pyritty luomaan asianajajille räätälöityjä kokonaisuuksia. Niistä ensimmäinen oli Mikko Vuorenpään pitämä ”Älä tyri prosessia”, joka sai upean vastaanoton. Meidän mittakaavallamme se ja Vuorenpään seuraava koulutuspaketti ”Kättä pidempää käräijille”, ovat olleet osallistujamäärältään huikeita, Piiparinen iloitsee.
Ulkopuolisen korviin 18 tuntia täydennyskoulutusta saattaisi kuulostaa ”pakolliselta pahalta”, joka pitää vain lusia läpi. Piiparinen kuitenkin vakuuttaa, että tilanne on oikeastaan päinvastainen.
– Tätä tekisi oikeastaan mieli vähän alleviivata. Vaikka jäsensäännöissä täydennyskouluttautuminen on pakollinen velvoite, niin moni liiton jäseneksi hakeutuva kertoo keskeiseksi perusteeksi liittymiselle nimenomaan sen, että pääsee osalliseksi koulutuksista. Nämä kommentit ovat koulutuksille parasta mahdollista kiitosta ja mainosta. Niiden kehittämisessä on takana liiton pitkäjänteinen työ.
Kiittävästä palautteesta huolimatta Piiparinen tietää, että Asianajajaliiton on oltava jatkuvasti hereillä: koulutukset kilpailevat kiireisten asianajajien ajankäytöstä, jolloin niiden sisältö ei voi olla puolivillaista. Koulutusten täytyy lunastaa paikkansa laadukkuudellaan kerta toisensa jälkeen.
Asianajajaliiton uuden verkkopalvelun idea on, että asianajajat voivat osallistua koulutukseen verkossa missä tahansa, milloin tahansa. Liiton koulutusasiantuntija Salla Vainio kehottaakin advokaatteja kokeilemaan verkko-oppimisen monipuolisia mahdollisuuksia.
– Tutkimusten mukaan luonnossa, ja ylipäätään liikkuessa, oppiminen tehostuu ja keskittyminen paranee. Hapensaanti vaikuttaa aivojen verenkiertoon ja muistijälkeen. Itselle mielekkäällä koulutusympäristöllä on parhaimmillaan motivaatiota nostava vaikutus, joka puolestaan vaikuttaa positiivisesti oppimiseen. Nyt koulutustallenteita voi kuunnella vaikkapa haravoidessa, koiran kanssa lenkkeillessä tai takkatulen äärellä teekupposen kanssa, Vainio huomauttaa.
Kaikki eivät välttämättä halua työasiaa metsäkävelyseuraksi, mutta toisaalta: äänikirjojen ja podcastien suosion valtava kasvu osoittaa mahdollisuuksia olevan myös kuulokkeiden kautta annosteltavilla koulutusvideoilla.
– Rohkaisisin kokeilemaan, mikä itsellä toimii parhaiten. Toisilla oppiminen voi sujua parhaiten läppärin ja pöydän ääressä istuen, toisille oppi voi tarttua paremmin liikkuessa, jolloin mahdollisten muistiinpanojen ja koulutusmateriaalien tarkastelun aika on myöhemmin.
Verkkokoulutusten tarkoituksena ei ole kilpailla lähikoulutusten ja webinaarien kanssa. Perinteisille koulutuksille ja niiden mahdollistamalle verkostoitumiselle ja kouluttajille livenä tehtävillä kysymyksillä on edelleen aikansa ja paikkansa.
Uuteen verkko-oppimisympäristöön voi tutustua maksuttomalla kokeilulla.
Loppuvuoden aikana verkkopalveluun tulee koulutuksia ainakin seuraavista aiheista: ylivoimainen este, tietoturva, kilpailuvahingot, syyteneuvottelu, monimuotoisten perheiden juridiikka ja sosiaalinen media.
– Lisäksi uuden palvelun julkaisun kunniaksi Tietoturva-asiat haltuun -koulutus on tarjolla maksuttomana, joten suosittelen kokeilemaan ainakin sitä ja samalla tutustumaan palveluun, Vainio hymyilee.
Uusia koulutuskokonaisuuksia on luvassa verkkoon joka lukukausi lisää.
– Tavoitteenamme on, että tiedot kaikista uusista koulutuksista tulevat jatkossa nähtäväksi yli puolikin vuotta etukäteen, jotta jäsenet voivat paremmin ennakoida täydennyskouluttautumistaan ja suunnitella osallistumisiaan.
Asianajaja-akatemiasta lisää osoitteessa
asianajajaliitto.fi/koulutus
Osaa ei saada koulutuksiin edes ”korvasta kiskomalla”
Asianajajaliitossa on parhaillaan meneillään sääntöuudistus, jonka yhtenä aiheena on juuri täydennyskouluttautumisvelvoite ja se, miten liitto haluaa jäseniään sen osalta valvoa.
Käytännössä riittävä määrä koulutusta on tällä hetkellä omantunnon asia, koska kattavaa valvontaa ei ole.
Teoriassa puutteet täydennyskouluttautumisessa voidaan havaita lähinnä osana toimistotarkastuksia, minkä jälkeen valvontalautakunta tarvittaessa määrittää sanktion.
– Liitossa on jäseniä, jotka eivät osallistu mihinkään täydennyskoulutukseen. Sitä porukkaa ei minkään seurannan tai sanktioinnin kautta pystytä korvasta koulutuksiin kiskomaan, koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Jyrki Piiparinen sanoo.
– Olen itse suhtautunut tähän ideologisesti ja positiivisen kautta: kun vain koulutuksissa on tarjolla laatua, silloin ollaan tiellä, jossa voi kuvitella saavutettavan jotain hyvää. Osallistumishalun täytyy toteutua koulutuksista saatavan laadun ja hyödyn kautta.
Jäsenet ovat saaneet loka–marraskuun aikana sähköpostiinsa tunnukset verkkopalveluun Asianajaja-akatemiasta. Jos olet jostain syystä jäänyt ilman, ota yhteyttä: koulutus@asianajajaliitto.fi