JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
16.2.2021 11:00

Teks­ti Kir­si Hy­tö­nen // Ku­vat Mee­ri Ut­ti

Liiton uusi pääsihteeri Niko Jakobsson: "Teknologia on mahdollisuus koko alalle"

Asi­a­na­ja­ja­liit­to saa Niko Ja­kobs­so­nis­ta pää­sih­tee­rin, joka on omis­tau­tu­nut di­gi­ta­li­saa­ti­on edis­tä­mi­sel­le ja asi­a­na­ja­jan ase­man puo­lus­ta­mi­sel­le.

Lii­ton tuo­reel­le pää­sih­tee­ril­le Niko Ja­kobs­so­nil­le asi­a­na­ja­ja on unel­ma-am­mat­ti.

Hän tie­si jo ylä­as­tei­käi­se­nä, et­tä ha­lu­aa opis­ke­le­maan oi­keus­tie­det­tä, vaik­ka hyvä kou­lu­me­nes­tys oli­si an­ta­nut eväi­tä mui­hin­kin va­lin­toi­hin.

– Van­hem­mat tai­si­vat odot­taa po­jas­ta lää­kä­riä tai in­si­nöö­riä, mut­ta hy­väk­syi­vät toki va­lin­ta­ni, Ja­kobs­son nau­rah­taa.

– Yh­teis­kun­ta­o­pin tun­nit he­rät­ti­vät kiin­nos­tuk­se­ni yh­teis­kun­taa ja oi­keus­val­ti­o­ta koh­taan. Tie­sin jo opis­ke­lu­ai­koi­na, et­tä ha­lu­an suun­tau­tua asi­a­na­ja­jak­si. Hain lii­ton jä­se­nyyt­tä aus­kul­toin­nin jäl­keen, heti kun se oli mah­dol­lis­ta. Olen ko­ke­nut alan omak­se­ni ja toi­mi­nut ak­tii­vi­ses­ti lii­ton luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä.

Näin jäl­ki­kä­teen aja­tel­tu­na ura­pol­ku, joka joh­ti Asi­a­na­ja­ja­lii­ton pää­sih­tee­rik­si, näyt­tää­kin hy­vin loo­gi­sel­ta, jos­kaan sii­hen ei ole voi­nut var­si­nai­ses­ti täh­dä­tä, sil­lä pää­sih­tee­rin teh­tä­vä ei ole ol­lut ko­vin usein ha­et­ta­va­na. Ja­kobs­so­nin edel­tä­jä Min­na Me­len­der toi­mi teh­tä­väs­sä run­saat seit­se­män vuot­ta ja Mark­ku Ylö­nen 18 vuot­ta en­nen hän­tä.

Laaja kokemus luottamustehtävistä

Niko Ja­kobs­son toi­mi hel­mi­kuun puo­li­vä­liin as­ti edel­li­ses­sä teh­tä­väs­sään Bo­re­niuk­sen ke­hi­tys­joh­ta­ja­na ja la­ki­a­si­ain­joh­ta­ja­na. Hän vas­ta­si teh­tä­väs­sä muun mu­as­sa uu­den tek­no­lo­gi­an käyt­töö­no­tos­ta sekä suu­res­ta osas­ta toi­mis­ton si­säis­tä hal­lin­toa. Ko­ke­mus­ta ker­tyi li­säk­si asi­a­na­jo­toi­mis­ton toi­min­nan jär­jes­tä­mi­ses­tä ja ris­kien­hal­lin­nas­ta.

Lii­ton toi­min­nas­sa Ja­kobs­son on tut­tu näky. Hän on toi­mi­nut muun mu­as­sa tek­no­lo­gia, vies­tin­tä, ja tie­to­suo­ja -asi­an­tun­ti­ja­ryh­mäs­sä sekä it-va­li­o­kun­nas­sa ja Hel­sin­gin Asi­a­na­ja­ja­yh­dis­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa.   

– Olen näh­nyt asi­a­na­jo­toi­min­nan jär­jes­tä­mis­tä hy­vin mo­nis­ta nä­kö­kul­mis­ta, hän sum­maa.

Ja­kobs­son ko­kee ole­van­sa si­ten hy­vin val­mis­tau­tu­nut teh­tä­vään­sä, vaik­ka tie­tys­ti uut­ta­kin opit­ta­vaa on. Yk­si iso muu­tos on se, et­tä asi­a­kas­työ jää pois. Uut­ta ovat myös yh­teis­kun­nal­li­nen vai­kut­ta­mi­nen ja vi­ra­no­mai­syh­teis­työ, jot­ka Ja­kobs­son nä­kee olen­nai­sek­si osak­si pää­sih­tee­rin teh­tä­vää.

Tä­hän­kin hä­nel­lä on jon­kin ver­ran kos­ke­tus­pin­taa työs­tään muun mu­as­sa Suo­men Pa­ra­lym­pi­a­ko­mi­te­an ja Suo­men ur­hei­lun eet­ti­sen kes­kuk­sen SU­E­Kin kans­sa. Näi­hin ur­hei­lun ja ur­hei­lu­e­tii­kan pa­ris­sa toi­mi­viin jär­jes­töi­hin Ja­kobs­son on tu­tus­tu­nut Bo­re­niuk­sel­la pro bono -työs­sä.

– Jat­kan näi­tä luot­ta­mus­teh­tä­viä pää­sih­tee­rin työn ohel­la, sil­lä olen niis­tä in­nos­tu­nut ja li­säk­si hy­vät ver­kos­tot ovat pie­nes­sä maas­sa ar­vo­kas­ta pää­o­maa. Ur­hei­lu on kent­tä, jos­sa mo­net vai­kut­ta­jat toi­mi­vat.

Muutoksia pitää tulla

Ja­kobs­son ker­too läh­te­neen­sä pää­sih­tee­rin teh­tä­vään aja­tuk­sel­la, et­tä ha­lu­aa saa­da ai­kaan muu­tok­sia.

– En ha­ke­nut teh­tä­vään, jot­ta voi­sin ai­no­as­taan yl­lä­pi­tää jo­tain jo ole­mas­sa ole­vaa, vaan koen on­nis­tu­va­ni ai­no­as­taan ke­hit­tä­mäl­lä asi­oi­ta eteen­päin ja jät­tä­mäl­lä kau­des­ta­ni jäl­kiä.

Yk­si sar­ka, jon­ne jäl­kiä var­mas­ti jää, on tek­no­lo­gi­an hyö­dyn­tä­mi­nen asi­a­na­ja­jan työs­sä ja asi­a­na­jo­toi­min­nan jär­jes­tä­mi­ses­sä.

Di­gi­ta­li­saa­ti­on edis­tä­mi­nen oli jo ha­kuil­moi­tuk­ses­sa yh­te­nä toi­vo­muk­se­na uu­del­le pää­sih­tee­ril­le. Tämä osui koh­dal­leen Ja­kobs­so­nin taus­tas­sa, sil­lä hän on edis­tä­nyt oi­keus­tek­no­lo­gi­an rat­kai­su­ja työs­sään Bo­re­niuk­sel­la ja on tie­to­tek­nii­kan in­to­hi­moi­nen har­ras­ta­ja myös va­paa-ai­ka­naan. Hän on muun mu­as­sa kir­joit­ta­nut sa­to­ja ar­tik­ke­lei­ta joh­ta­viin it-alan leh­tiin.

Ja­kobs­son toi­voo, et­tä asi­a­na­ja­jat suh­tau­tui­si­vat tek­no­lo­gi­aan ja sen tuo­miin muu­tok­siin mah­dol­li­suu­te­na, joka voi teh­dä työs­tä an­toi­sam­paa ja mie­lek­kääm­pää.

– Tek­no­lo­gia on mah­dol­li­suus kai­ken­ko­koi­sil­le asi­a­na­jo­toi­mis­toil­le ja koko alal­le. Rat­kai­su­ja tar­vi­taan pait­si asi­a­na­jo­työ­hön myös lii­ke­toi­min­nan ke­hit­tä­mi­seen. Osa rat­kai­suis­ta tu­lee saa­ta­vil­le ylei­sem­pi­nä pal­ve­lui­na, mut­ta sii­nä­kin ta­pauk­ses­sa tek­no­lo­gia on tuo­ta­va osak­si asi­a­na­ja­jan pe­rus­työ­tä. Jo­kai­sel­la asi­a­na­ja­jal­la ja asi­a­na­jo­toi­mis­tol­la on vas­tuu py­syä mu­ka­na di­gi­taa­li­ses­sa ke­hi­tyk­ses­sä ja yl­lä­pi­tää tie­to­tur­vaa.

Tä­hän ke­hi­tyk­seen Ja­kobs­son pyr­kii liit­to­ta­sol­ta kan­nus­ta­maan ja vai­kut­ta­maan. Hän lu­paa pää­sih­tee­ri­nä seu­ra­ta tek­no­lo­gi­an ja eri­tyi­ses­ti oi­keus­tek­no­lo­gi­an ke­hi­tys­tä edel­leen ni­me­no­maan täs­tä, asi­a­na­ja­jan työn ke­hit­tä­mi­seen täh­tää­väs­tä, nä­kö­kul­mas­ta.

Asianajajan rooli turvattava

Asi­a­na­jo­toi­min­nan sään­te­lyn uu­dis­ta­mis­tar­peet, niin lii­ton kuin lain­sää­dän­nön ta­sol­la, pu­hut­ta­vat jat­ku­vas­ti. Myös li­sään­ty­vä sään­te­ly ja ra­por­toin­ti, jot­ka liit­ty­vät muun mu­as­sa ra­han­pe­sua eh­käi­se­viin sää­dök­siin, vai­kut­ta­vat asi­a­na­ja­jan työ­hön jat­kos­sa­kin.

– Näi­den eri ta­hoil­ta tu­le­vien pai­nei­den kes­kel­lä on muis­tet­ta­va, mikä on asi­a­na­ja­jien pe­rim­mäi­nen teh­tä­vä: asi­ak­kaan pal­ve­le­mi­nen lo­jaa­lis­ti ja hy­vää asi­a­na­ja­ja­ta­paa nou­dat­ta­en. Luot­ta­muk­sel­li­suus on työn pe­ru­sar­vo, sa­moin kuin es­teet­tö­myys, riip­pu­mat­to­muus ja kun­ni­al­li­suus. Nämä kuu­lu­vat osa­na asi­a­na­ja­jai­den­ti­teet­tiin ja luo­vat edel­ly­tyk­siä puo­lus­taa oi­keus­val­ti­o­ta, Ja­kobs­son muis­tut­taa.

– Yh­des­sä toi­mi­van it­se­sään­te­lyn ja val­von­nan kans­sa ne an­ta­vat asi­a­na­ja­jil­le ole­mas­sa­o­lon oi­keu­tuk­sen.

Työ tunnetuksi

Toi­nen lii­tos­sa pit­kään poh­dit­tu ky­sy­mys on asi­a­na­ja­ja­kun­nan ikään­ty­mi­nen ja huo­li asi­a­na­jo­pal­ve­lu­jen saa­ta­vuu­des­ta kaik­ki­al­la Suo­mes­sa. Di­gi­ta­li­saa­tio ja säh­köi­sen vies­tin­nän ke­hi­tys tuo­vat tä­hän hel­po­tus­ta, kun etäyh­teyk­sis­tä tu­lee ar­ki­päi­väi­sem­piä. Ko­ro­na­ra­joi­tuk­set ovat no­peut­ta­neet tätä ke­hi­tys­tä.

– Di­gi­ta­li­saa­tio ei kui­ten­kaan ole rat­kai­su kaik­kein hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­le, Ja­kobs­son poh­tii.

Yk­si kei­no li­sä­tä asi­a­na­jo­pal­ve­lu­jen tar­jon­taa kaik­ki­al­la maas­sa on hyö­dyn­tää oi­keus­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen maan­tie­teel­lis­tä ha­jaan­tu­mis­ta. Vii­mek­si oi­keus­tie­teel­lis­tä kou­lu­tus­ta tar­jo­a­maan tul­lut Itä-Suo­men yli­o­pis­to on esi­merk­ki täs­tä.

Ja­kobs­son us­koo, et­tä vas­ta­val­mis­tu­vien ju­ris­tien ura­va­lin­toi­hin voi­tai­siin vai­kut­taa ny­kyis­tä enem­män. On ole­mas­sa hy­vin eri­lai­sia ta­po­ja har­joit­taa asi­a­na­ja­jan am­mat­tia, myös muu­al­la kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Tätä tie­toi­suut­ta tu­li­si nuor­ten kes­kuu­des­sa li­sä­tä.

– Pää­kau­pun­gin isos­sa toi­mis­tos­sa mat­ka osak­kaak­si voi ol­la vuo­sien tai jopa vuo­si­kym­me­nien mit­tai­nen, mut­ta pie­nes­sä toi­mis­tos­sa usein hel­pom­min saa­vu­tet­ta­vis­sa. Li­säk­si pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la elin­kus­tan­nuk­set ovat al­hai­sem­mat ja elä­män­laa­tu voi ol­la pa­rem­paa, kun asu­mi­nen on hal­vem­paa.

– Me voi­sim­me enem­män pi­tää esil­lä tätä nä­kö­kul­maa ja sitä, mi­ten mo­ni­puo­lis­ta ja mie­len­kiin­tois­ta asi­a­na­ja­jan työ voi pie­nem­mis­sä­kin toi­mis­tois­sa ol­la.

Ja­kobs­so­nin mie­les­tä oli­si hyvä, jos yhä use­am­pi oi­keus­tie­teen opis­ke­li­ja täh­täi­si jo uran­sa alus­sa asi­a­na­ja­jak­si. Sil­loin heil­lä oli­si mah­dol­li­suus kas­vaa teh­tä­vään jo opis­ke­lu­ai­ka­na.

Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa on jo asi­a­na­ja­ja­oi­keu­den työ­e­lä­mäp­ro­fes­suu­ri, mut­ta oli­si hyvä, jos kai­kis­sa Suo­men yli­o­pis­tois­sa tar­jot­ta­viin oi­keus­tie­teen opin­toi­hin saa­tai­siin li­sä­nä­kö­kul­mia asi­a­na­ja­jan työs­tä, Ja­kobs­son sa­noo.

Tä­hän ja muu­hun työ­hön kai­va­taan myös jä­se­nis­tön pa­nos­ta. Ja­kobs­son toi­voo, et­tä jä­sen­kun­ta nä­ki­si Asi­a­na­ja­ja­lii­ton ai­dos­ti kes­kus­te­lu­kump­pa­ni­na.

– Mei­dän pi­täi­si kuun­nel­la tar­kal­la kor­val­la jä­sen­kun­nan toi­vei­ta ja pul­mia ja tar­jo­ta nii­hin rat­kai­su­ja.

Hän odot­taa­kin in­nol­la ko­ro­nan väis­ty­mis­tä ja sitä, et­tä pää­si­si jär­jes­tä­mään lii­ton puit­teis­sa ta­paa­mi­sia ja ta­pah­tu­mia.

– Yleen­sä ta­pah­tu­mien suu­rin an­ti ei ole vi­ral­li­nen oh­jel­ma­o­suus, vaan nii­den puit­teis­sa käy­tä­vät kes­kus­te­lut ja mie­len­kiin­toi­set koh­taa­mi­set. Näi­tä on vai­kea si­mu­loi­da.

Per­he on voi­ma­va­ra

Syn­ty­pe­räi­nen hel­sin­ki­läi­nen Niko Ja­kobs­son on nai­mi­sis­sa ja kol­men lap­sen isä. Va­paa-ai­ka­naan hän har­ras­taa kun­to­lii­kun­taa, kuun­te­lee mu­siik­kia, pod­cas­te­ja ja ää­ni­kir­jo­ja. Tek­no­lo­gia kiin­nos­taa, mut­ta per­heen myö­tä esi­mer­kik­si it-ar­tik­ke­lien kir­joit­ta­mi­nen on jää­nyt vä­hem­mäl­le.

Hän pi­tää per­het­tä voi­ma­va­ra­na, jos­ta saa ener­gi­aa myös työ­hön.

– Las­ten kans­sa ei voi ol­la puo­li­te­hoi­ses­ti, jo­ten työ­a­si­at unoh­tu­vat te­hok­kaas­ti hei­dän kans­saan puu­hail­les­sa. Jos ko­to­na ovat asi­at hy­vin, työ­kin su­juu – ja toi­sin päin.

Ja­kobs­son piti van­hem­pain­va­paan jo esi­koi­sen­sa, nyt 8-vuo­ti­aan poi­kan­sa syn­ty­es­sä. Sil­loin se ei ol­lut yh­tä ta­val­lis­ta kuin ny­ky­ään, vaan pi­kem­min­kin oli ta­pa­na, et­tä mie­het käyt­ti­vät vain kol­men vii­kon isyys­va­paan, hän muis­te­lee.