Teksti Tero Ikäheimonen // Kuva Mikko Kauppinen
Autismisäätiön projektipäällikkö Sanna Kara toivoo asianajajilta selkeää kysymyksenasettelua ja ohjeistusta autismikirjon ja ADHD-henkilöitä kohdatessa.
Millaisia vaikeuksia autismikirjon ja ADHD:n piirteitä omaavat henkilöt kohtaavat oikeusjärjestelmässä?
Autismikirjon ja ADHD:n piirteitä omaavien henkilöiden oikeusturvan toteutuminen voi vaarantua, jos ei oteta huomioon kohderyhmän henkilöiden erilaista tapaa ajatella ja käsitellä tietoa. Riskit liittyvät erityisesti kommunikaation erityispiirteisiin, sosiaalisten odotusten mukaiseen käyttäytymiseen, oman edun vastaiseen toimintaan ja stressitekijöihin. Henkilön poikkeavasta käyttäytymisestä saatetaan tehdä virheellisiä päätelmiä.
Ovatko he yliedustettuja rikollisten joukossa?
ADHD:n yleisyys rikostaustaisissa on kymmenkertainen valtaväestöön nähden. Autismikirjon piirteiden osalta tarvitaan lisää tutkimusta. Alustavaa näyttöä on siitä, että piirteet olisivat hieman yleisempiä. Tyypillinen esille tuleva tekijä on se, että näiden ihmisten tuen tarpeita ei ole tunnistettu lapsuudessa ja nuoruudessa. Heillä ei ole diagnoosia, joka on usein keskeinen tekijä tarvittavien palveluiden järjestymisessä. Palveluiden järjestymisessä voi diagnoosin jälkeenkin olla haasteita ja alueellisia eroja.
Miten tilannetta voisi parantaa?
Jos mietitään rikolliselle polulle ajautumista, silloin korostuu kohderyhmän parempi tunnistaminen ja varhaisen vaiheen tuen merkitys. Riskissä oleville kohderyhmän nuorille tulisi kehittää kohdennettuja palveluita. Tällä hetkellä tässä on puutteita.
Miten asianajaja voi ottaa heidät paremmin huomioon työssään?
Autismikirjon ja ADHD-henkilöiden toimintaa helpottavat tilanteiden ennakoitavuus, selkeä kysymyksenasettelu, mahdollisten kysymysten läpikäyminen etukäteen ja selkeät ohjeet oikeudenkäyntitilanteisiin.
Lue mm. asianajajille tarkoitettu tietopaketti aiheesta:
Arkisto