JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
21.6.2021 14:00

Teks­ti Pek­ka Män­ty­lä // Ku­vat Mik­ko Kaup­pi­nen

Dario Alessi on Signor Harvinainen 

Ita­li­a­lai­sen Da­rio Ales­sin oli tar­koi­tus viet­tää Suo­mes­sa vaih­to-opis­ke­lu­vuo­si. Ihas­tu­mi­nen on ve­nyt­tä­nyt vuo­den jo 24 vuo­teen, ja hä­nes­tä on tul­lut poik­keus­ta­paus: asi­a­na­ja­ja­tut­kin­non Suo­mes­sa suo­rit­ta­nut ul­ko­maa­lai­nen.

Ta­ri­na al­kaa ta­val­li­ses­ti: Vaih­to-opis­ke­li­ja tu­lee uu­teen maa­han, tar­koi­tuk­se­naan vii­pyä vuo­den ver­ran. Maa miel­lyt­tää, jo­ten hän päät­tää ve­nyt­tää vuot­ta pik­kai­sen.

Sii­hen päät­tyy ta­val­li­nen osuus Da­rio Ales­sin osal­ta. Roo­ma­lai­nen on asu­nut Suo­mes­sa vaih­to­vuo­des­taan 1997 läh­tien.

– Ihas­tuin niin pal­jon, et­tä ha­lu­sin jää­dä suo­rit­ta­maan jat­ko­tut­kin­toa.

Ihas­tuit­ko ken­ties jo­hon­kin ih­mi­seen vai maa­han ylei­ses­ti?

– Sekä et­tä, Ales­si nau­rah­taa.

– Suo­mi oli ja on edel­leen mi­nul­le ek­soot­ti­nen paik­ka. Jos­kus kai­paan ko­vas­ti au­rin­koa ja läm­pöä, var­sin­kin Vä­li­mer­ta, Ales­si to­te­aa sel­ke­äl­lä suo­mel­la.

Hän on ol­lut Suo­men Asi­a­na­ja­ja­lii­ton jä­sen vuo­des­ta 2009. Liit­to ei tar­kas­te­le jä­sen­ten­sä kan­sa­lai­suuk­sia, mut­ta har­vi­nai­suus Ales­si jä­se­nis­tön jou­kos­sa joka ta­pauk­ses­sa on.

Ales­si on val­mis­tu­nut Roo­mas­ta oi­keus­tie­teen mais­te­rik­si, ja Suo­mes­ta hä­nel­lä on tas­kus­saan val­ti­o­tie­teen mais­te­rin ja li­sen­si­aa­tin pa­pe­rit Tu­rus­ta Åbo Aka­de­mis­ta, pää- ja si­vu­ai­nee­naan oi­keus­tie­de.

– Mo­nil­la kie­li on var­mas­ti es­tee­nä tän­ne jää­mi­seen. Ja toki myös subs­tans­si: oi­keus­jär­jes­tel­mä on hy­vin eri­lai­nen ver­rat­tu­na man­ner-Eu­roop­paan.

”Kieleen pitäisi rakastua”

Ales­si on ol­lut tois­ta­kym­men­tä vuot­ta yrit­tä­jä lii­ke­ju­ri­diik­kaan ja rii­dan­rat­kai­suun eri­kois­tu­nees­sa Asi­a­na­jo­toi­mis­to Ju­risp­ru­den­ti­as­sa. Ales­si pal­ve­lee asi­ak­kai­ta kan­sain­vä­li­sis­sä asi­ois­sa Suo­men ja Mi­la­non vä­lil­lä. Hän ke­huu Suo­men olo­suh­tei­ta.

– Tääl­lä on to­del­la ki­vaa ol­la am­ma­tin­har­joit­ta­ja. Suo­mi on ol­lut vä­lil­lä yk­kö­nen kan­sain­vä­li­sis­sä bu­si­ness-ran­kin­geis­sa, ei­kä ih­me. Tääl­lä on tosi help­poa ra­ken­taa oma fir­ma ja ol­la it­se­näi­nen. 20 pro­sen­tin yh­tei­sö­ve­ro on hyvä, ja by­rok­ra­tia on pal­jon ke­vy­em­pää kuin Ita­li­as­sa.

Suo­men kie­li on tun­ne­tus­ti siel­tä han­ka­lam­mas­ta pääs­tä. Ales­si al­le­kir­joit­taa tä­män, mut­ta ker­too op­pi­neen­sa pu­hu­maan puo­les­sa­tois­ta vuo­des­sa.

– Jo­ten­kin uu­teen kie­leen pi­täi­si ra­kas­tua, ol­la in­nos­tu­nut sii­tä. Jos se fii­lis tu­lee, ei opet­te­lu sit­ten ole niin vai­ke­aa. Oma ta­pa­ni op­pia oli pääs­tä si­sään kie­len lo­giik­kaan. It­se asi­as­sa mi­nul­la on edel­leen tal­les­sa pie­ni sa­na­kir­ja, jos­ta aloin jär­jes­tyk­ses­sä ope­tel­la -suo­men sa­no­ja, Ales­si hy­myi­lee.

– Li­säk­si aloin yh­dis­tel­lä ”tut­tu­ja” sa­no­ja: nero on ita­li­ak­si mus­ta, nu­me­ro on mo­lem­mis­sa kie­lis­sä nu­me­ro ja niin edel­leen.

”Hovioikeuteen pääsyn pitäisi olla perusoikeus”

Da­rio Ales­si on pääs­syt vuo­sien var­rel­la usein ver­taa­maan Ita­li­an ja Suo­men hy­vin eri­lai­sia oi­keus­jär­jes­tel­miä, vaik­ka EU-lain­sää­dän­tö on­kin nii­tä osal­taan har­mo­ni­soi­nut. Suo­men oi­keus­jär­jes­tel­mä on Ales­sin mu­kaan prag­maat­ti­sem­pi, Ita­li­an te­o­reet­ti­sem­pi.

Yk­si mer­kit­tä­vä ero on va­li­tu­soi­keu­des­sa.

– Suo­mes­sa on kes­ki­tyt­ty sii­hen, et­tä rii­ta- ja pro­ses­si­a­si­oi­den kes­toa ly­hen­ne­tään. Se toi­mii­kin hy­vin, Ita­li­as­sa kes­ki­mää­räi­nen si­vii­li­kan­ne voi kes­tää mon­ta vuot­ta.

– Toi­saal­ta Suo­mes­sa sii­tä mak­se­taan hin­taa, kos­ka fak­ti­ses­ti oi­keus­kä­sit­te­lys­sä pää­see var­mas­ti vain kä­rä­jä­oi­keu­teen. Ita­li­an kor­keim­paan oi­keu­teen eli Cor­te di Cas­sa­zi­o­neen voi­vat pe­ri­aat­tees­sa ede­tä vaik­ka kaik­ki ta­pauk­set.

Cor­te di Cas­sa­zi­o­ne tul­kit­see vain alem­pien oi­keu­sas­tei­den an­ta­mien tuo­mi­oi­den lain­mu­kai­suut­ta – ei ta­pauk­sen subs­tans­sia, ku­ten Suo­mes­sa. Mut­ta sil­ti: Ales­sin mie­les­tä ylem­pään oi­keu­sas­tee­seen tar­vit­ta­es­sa pää­syn tu­li­si kuu­lua pe­ru­soi­keuk­siin.

– Olen it­se tör­män­nyt mo­neen ta­pauk­seen, jos­sa pää­mies on ol­lut oi­ke­as­sa, mut­ta va­li­tu­soi­keus ho­vi­oi­keu­teen ei ole to­teu­tu­nut. Jo­kai­sel­la tu­li­si ol­la oi­keus saa­da asi­an­sa kä­si­tel­lyk­si ylem­mäs­sä oi­keu­sas­tees­sa, eten­kin kun sys­tee­mi kos­kee myös esi­mer­kik­si ri­kos- ja lap­si­oi­keut­ta. Tuo­ma­rit­kin voi­vat teh­dä vir­hei­tä.

”Italiaa ei tunneta Suomessa”

Da­rio Ales­sin koko työ­u­ra on ta­val­la tai toi­sel­la ni­vou­tu­nut Suo­men ja Ita­li­an vä­lil­le. Niin­pä on­kin luon­te­vaa, et­tä hän toi­mii myös Suo­ma­lais-ita­li­a­lai­sen kaup­pa­ka­ma­riyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja­na. Yh­dis­tys on pyr­ki­nyt ko­ko­a­maan yh­teen yri­tyk­siä, jot­ka voi­si­vat hyö­tyä Suo­men ja Ita­li­an vä­li­sis­tä suh­teis­ta.

– Mo­lem­pien mai­den yri­tys­ra­ken­ne on hy­vin sa­man­lai­nen, eli val­ta­o­sa fir­mois­ta on pk-yri­tyk­siä. Mi­nul­la on kui­ten­kin tun­ne, et­tä Ita­li­aa ei tun­ne­ta Suo­mes­sa ko­vin hy­vin. Har­va tai­taa tie­tää, et­tä Ita­li­an ta­lous on maa­il­man seit­se­män­nek­si suu­rin.

Ales­si myön­tää, et­tä yri­tys­ten vä­lil­lä voi­si ol­la enem­män­kin yh­teyk­siä.

– Eri­lai­nen kult­tuu­ri ja ta­vat toi­mia käy­tän­nön asi­ois­sa ai­heut­ta­vat jos­kus haas­tei­ta. Nii­tä yri­täm­me yh­dis­tyk­sen avul­la rat­kais­ta.

Ales­sil­la on mai­den vä­li­sis­sä suh­teis­sa myös vi­ral­li­nen sta­tus, sil­lä hän on Suo­men kun­ni­a­kon­su­li Mi­la­nos­sa. Suo­men kan­sa­lai­suut­ta hän ei kui­ten­kaan ole Ita­li­an rin­nal­le ha­ke­nut.

– Olen ol­lut lais­ka. Kan­sa­lai­suut­ta var­ten pi­täi­si käy­dä suo­men kie­len tes­tis­sä. Olen kui­ten­kin suo­rit­ta­nut suo­mek­si asi­a­na­ja­ja­tut­kin­non ja val­mis­tu­nut mais­te­rik­si ja li­sen­si­aa­tik­si. Olen pys­ty­nyt näil­lä to­dis­ta­maan kie­li­tai­don it­sel­le­ni, jo­ten tois­tai­sek­si se saa riit­tää, Ales­si my­häi­lee.

Ruo­ka­kaup­po­jen vä­li­me­rel­li­nen va­li­koi­ma on pa­ran­tu­nut

Ita­li­an sil­loi­nen pää­mi­nis­te­ri Sil­vio Ber­lus­co­ni ­ai­heut­ti ai­koi­naan Suo­mes­sa lä­hes kan­sal­li­sen trau­man moit­ti­mal­la tä­kä­läis­tä ruo­kaa. Da­rio Ales­si puo­les­taan on ha­vain­nut tääl­lä asu­es­saan suo­ma­lais­kaup­po­jen va­li­koi­mien miel­lyt­tä­vän laa­je­ne­mi­sen.

– Se on to­del­la muut­tu­nut! Ih­mi­set tyk­kää­vät nyt va­li­ta oi­ke­an­lais­ta olii­vi­öl­jyä, to­maat­ti­kas­ti­ket­ta ja pas­taa.

– Vä­li­me­ren ruo­ka­va­lio on ter­veel­li­nen, ja sitä on sik­si­kin hyvä edis­tää. Mi­nul­le ruo­ka­kult­tuu­ri on tär­ke­ää, ja täs­sä ha­lu­ai­sin mie­lel­lä­ni aut­taa Suo­mes­sa, jos ai­kaa oli­si enem­män.

Osan­sa Ales­si on asi­al­le jo teh­nyt­kin: hän pyö­rit­ti yh­teis­työ­kump­pa­nin­sa kans­sa Kam­pis­sa lank­ku­pit­soi­hin kes­kit­ty­nyt­tä Il Du­et­to -ra­vin­to­laa. Ales­sin vas­tuul­la oli pa­pe­rin­pyö­ri­tys, mut­ta hom­ma jäi hä­nen läh­det­ty­ään Tuk­hol­maan suo­rit­ta­maan tut­kin­toa kan­sain­vä­li­ses­tä vä­li­ty­soi­keu­des­ta.

– Eh­kä jo­nain päi­vä­nä ko­kei­len uu­des­taan, uu­sil­la ide­oil­la ja kon­sep­til­la. Eh­kä­pä vii­ni­baa­ri, jos­sa tar­jol­la oli­si an­ti­pas­to­lau­ta­sia?