JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
21.9.2021 8:00

Teks­ti Ter­hi Hau­ta­mä­ki // Ku­vi­tus Vesa-Mat­ti Juu­ti­lai­nen

”Meidän ei pidä sanoa, ettei sellaista voisi tapahtua” – Rikollisten ujuttautuminen asianajoalalle huolettaa Pohjoismaissa

Asi­a­na­jo­a­lan sään­te­ly ja val­von­ta ovat pin­nal­la Poh­jois­mais­sa. Nor­jas­sa ja Tans­kas­sa on pui­tu asi­a­na­jo­toi­mis­to­jen omis­tuk­sen va­paut­ta­mis­ta. Ruot­sis­sa taas me­dia on tart­tu­nut si­kä­läi­sen val­von­ta­lau­ta­kun­nan työ­hön ja ”gangs­te­ri­a­si­a­na­ja­jien” ta­pauk­siin.

Hel­mi­kuus­sa 2020 nor­ja­lai­nen sa­no­ma­leh­ti VG jul­kai­si ar­tik­ke­li­sar­jan asi­a­na­jo­toi­mis­to Rogs­ta­dis­ta ja sen omis­ta­jas­ta Afz­zal Ghau­ris­ta, ”mie­hes­tä joka ra­ken­si asi­a­na­jo­toi­mis­ton van­ki­las­ta kä­sin”.

Asi­a­na­jo­toi­mis­toa ku­lis­seis­sa pyö­rit­tä­nyt Ghau­ri oli ai­em­mal­ta am­ma­til­taan kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jä, joka is­tui van­keus­tuo­mi­o­ta pe­tok­ses­ta. VG ker­toi ar­tik­ke­li­sar­jas­saan Rogs­tad-toi­mis­ton epä­sel­vis­tä omis­tus­suh­teis­ta ja epäil­lyis­tä vää­rin­käy­tök­sis­tä.

Rogs­ta­din ta­paus on tie­tys­ti täy­sin poik­keuk­sel­li­nen. Ri­kol­li­sen pyö­rit­tä­mä asi­a­na­jo­toi­mis­to kui­ten­kin ha­vain­nol­lis­ti ris­ke­jä, joi­ta Nor­jas­sa on vä­läy­tel­ty, kun on poh­dit­tu asi­a­na­jo­toi­mis­to­jen omis­tuk­sen va­paut­ta­mis­ta.

Nor­jas­sa asi­a­na­jo­toi­mis­to­jen ul­ko­puo­li­nen omis­tus ei ole sal­lit­tua ku­ten ei Suo­mes­sa­kaan, jos­kin Nor­jas­sa omis­ta­jiin voi kuu­lua fir­mas­sa pää­toi­mi­ses­ti työs­ken­te­le­viä ei-asi­a­na­ja­jia. Ylei­ses­ti ni­mik­keen käyt­tö on va­paam­paa kuin Suo­mes­sa.

Nor­jas­sa asi­a­na­ja­ja-ni­mi­ket­tä voi käyt­tää muu­ten­kin kuin it­se­näi­se­nä am­ma­tin­har­joit­ta­ja­na tai asi­a­na­jo­toi­mis­tos­sa työ­suh­tees­sa. Yri­tyk­sis­sä voi ol­la in-hou­se-asi­a­na­ja­jia. Muun mu­as­sa va­kuu­tu­syh­ti­öt HELP ja If tar­jo­a­vat Nor­jas­sa va­kuu­tus­ten ohel­la asi­a­na­jo­pal­ve­lui­ta.

Nor­jan par­la­men­tin eli suur­kä­rä­jien kä­sit­te­lys­sä on par­hail­laan asi­a­na­jo­toi­min­taa sään­te­le­vä la­kie­si­tys. Sen val­mis­te­lus­sa omis­tuk­sen va­paut­ta­mi­ses­ta tuli kes­kei­nen ky­sy­mys. Ul­ko­puo­li­sen omis­tuk­sen sal­li­mi­nen oli lii­an kuu­ma pe­ru­na, jo­ten tä­män­het­ki­ses­sä la­kie­si­tyk­ses­sä sitä ei ole.

Riski asianajajien riippumattomuudelle

Nor­jas­sa ei ole vie­lä eril­lis­tä asi­a­na­jo­toi­min­taa sään­te­le­vää la­kia ku­ten Suo­mes­sa. Nor­ja­lai­nen asi­a­na­ja­ja­liit­to Ad­vo­kat­fo­re­nin­gen on teh­nyt vuo­sia töi­tä lain eteen. Ad­vo­kat­fo­re­nin­ge­nin pää­sih­tee­ri Me­re­te Smith sa­noo, et­tä laki vah­vis­taa asi­a­na­ja­jien it­se­näi­syyt­tä, sel­kiyt­tää luot­ta­muk­sel­li­suut­ta kos­ke­via sään­tö­jä ja yk­sin­ker­tais­taa val­von­taa.

Tä­hän men­nes­sä val­von­ta on ja­kau­tu­nut mo­ni­mut­kai­ses­ti useil­le ta­hoil­le. Lii­ton jä­se­nyys ei ole asi­a­na­ja­jil­le pa­kol­li­nen, ja ei-jä­se­niä val­vo­taan eri ta­voin kuin jä­se­niä. Jat­kos­sa val­von­nas­ta vas­tai­si vain kak­si elin­tä, jois­ta toi­nen kä­sit­te­lee toi­mi­lu­pia ja toi­nen asi­a­na­ja­jiin koh­dis­tu­via va­li­tuk­sia. Omis­tuk­sen va­paut­ta­mis­ta­kaan ei ole ko­ko­naan kuo­pat­tu, vaan Nor­jan hal­li­tus ai­koo vie­lä käy­dä sitä läpi, Smith ker­too.

– Mo­net ajat­te­le­vat, et­tä ul­ko­puo­lis­ta omis­tus­ta tar­vi­taan in­no­vaa­ti­oi­den li­sää­mi­sek­si. He ajat­te­le­vat, et­tä näin saa­daan li­sää kil­pai­lua ja li­sää oi­keus­tek­no­lo­gi­aa. Sen aja­tel­laan myös las­ke­van asi­a­na­jo­pal­ve­lui­den hin­to­ja, Smith sa­noo.

Ad­vo­kat­fo­re­nin­gen on huo­lis­saan sii­tä, et­tä ul­ko­puo­li­nen omis­tus ris­kee­rai­si riip­pu­mat­to­muu­den.

– Jos et tie­dä, kuka toi­mis­ton omis­taa, kuin­ka voit var­mis­tua, et­tä omis­ta­jil­la ei ole asi­ak­kaan int­res­seil­le vas­tak­kai­sia int­res­se­jä? Jos toi­mis­ton omis­taa Ba­ha­ma­saa­ril­le re­kis­te­röi­ty­nyt yh­tiö, kuin­ka voit tar­kis­taa mah­dol­li­set etu­ris­ti­rii­dat? Smith ky­syy.

Smit­hin mu­kaan lii­tol­la on huo­li sii­tä, et­tä jopa ri­kol­lis­jär­jes­töt voi­si­vat hank­kia asi­a­na­jo­toi­mis­to­ja omis­tuk­seen­sa. Ad­vo­katb­la­det-jul­kai­sus­sa nor­ja­lai­sen val­von­ta­lau­ta­kun­nan edus­ta­ja näki Rogs­tad-ta­pauk­sen esi­merk­ki­nä sii­tä, et­tä tar­vet­ta oli­si pi­kem­min­kin tiu­kem­mal­le sään­te­lyl­le kuin omis­tuk­sen va­paut­ta­mi­sel­le.

– Hal­li­tuk­sen mu­kaan ri­kol­lis­jär­jes­töt käyt­tä­vät asi­a­na­jo­toi­mis­to­ja ra­han­pe­suun. Olem­me näh­neet Nor­jas­sa, et­tä ri­kol­li­sil­la on ai­na­kin kiin­nos­tus­ta asi­a­na­jo­toi­mis­to­ja koh­taan. Mei­dän ei sik­si pidä sa­noa, et­tei sel­lais­ta voi­si ta­pah­tua, Smith sa­noo.

Omistusrakennetta mietitään muuallakin

Myös Tans­kas­sa omis­tuk­sen va­paut­ta­mi­nen on ol­lut ajan­koh­tai­nen ai­he. Tans­kan kil­pai­lu­vi­ra­no­mai­nen laa­ti vii­me vuon­na sel­vi­tyk­sen, jos­sa eh­do­tet­tiin ra­di­kaa­lia sään­te­lyn ke­ven­tä­mis­tä. Tans­ka­lai­nen asi­a­na­ja­ja­liit­to on tyr­män­nyt eh­do­tuk­sen. Ad­vo­kat­sam­fun­de­tin pää­sih­tee­ri And­rew Hju­ler Crich­ton sa­noo, et­tä täl­lä het­kel­lä ylei­nen kon­sen­sus on omis­tuk­sen va­paut­ta­mis­ta vas­taan.

– Suu­rin huo­li on se, et­tä ku­lut­ta­jien voi­si ol­la vai­ke­aa var­mis­tua sii­tä, on­ko asi­a­na­ja­jal­la ju­tus­sa mui­ta int­res­se­jä. Ny­ky­ään kaik­ki on sel­ke­ää. Tiu­kat sään­nöt var­mis­ta­vat, et­tä etu­ris­ti­rii­to­ja ei ole, Crich­ton sa­noo.

Crich­ton mai­nit­see va­roit­ta­va­na esi­merk­ki­nä bri­tan­ni­a­lai­sen ra­ken­nu­sa­lan jä­tin Ca­ril­li­o­nin, jon­ka kon­kurs­sis­sa he­rä­si epäi­ly ti­lin­tar­kas­tuk­sen le­vä­pe­räi­syy­des­tä. Kun sama ti­lin­tar­kas­tu­syh­tiö tar­jo­si sa­mal­le asi­a­kas­fir­mal­le myös kon­sult­ti­pal­ve­lui­ta, sil­lä saat­toi ol­la hou­ku­tus tar­kas­tel­la asi­ak­kaan ta­lout­ta lii­an myön­tei­ses­ti. Vas­taa­via etu­ris­ti­rii­to­ja voi­si ku­vi­tel­la syn­ty­vän, jos asi­a­na­jo­pal­ve­lut kyt­key­tyi­si­vät muu­hun lii­ke­toi­min­taan.

Nor­jan ja Tans­kan kes­kus­te­lu on kiin­nos­ta­vaa suo­ma­lai­sil­le­kin. Omis­tus­ra­ken­teen uu­dis­ta­mis­tar­peis­ta on kes­kus­tel­tu osa­na niin sa­no­tun sään­te­ly­työ­ryh­män ra­port­tia. Suo­mes­sa esil­lä ovat ol­leet muun mu­as­sa ky­sy­myk­set asi­a­na­jo­toi­mis­ton muun hen­ki­lö­kun­nan si­tout­ta­mi­ses­ta osak­kuu­del­la sekä ul­ko­puo­li­sen pää­o­man hank­ki­mi­ses­ta.

Ra­por­tis­ta on kes­kus­tel­tu pai­kal­li­so­sas­tois­sa. Asi­a­na­ja­ja­lii­ton pää­sih­tee­ri Niko Ja­kobs­son sa­noo, et­tä sen poh­jal­ta laa­dit­tua Asi­a­na­ja­ja­lii­ton hal­li­tuk­sen esi­tys­tä on tar­koi­tus kä­si­tel­lä Asi­a­na­ja­ja­lii­ton val­tuus­kun­nan seu­raa­vas­sa ko­kouk­ses­sa.

Muu­to­seh­do­tuk­sia esi­tel­tiin Ad­vo­kaa­tin nu­me­ros­sa 2/2020, mut­ta nii­den kä­sit­te­ly on lyk­kään­ty­nyt ko­ro­na­vi­rus­ti­lan­teen vuok­si.

Tarkastukset riskin perusteella

Asi­a­na­ja­jien työ­tä sään­nel­lään muis­sa Poh­jois­mais­sa pit­käl­ti sa­mal­la ta­voin kuin Suo­mes­sa. Kou­lu­tus- ja ko­ke­mus­vaa­ti­muk­set ovat sa­man­tyyp­pi­set. Käy­tän­nön val­von­nas­ta vas­taa­vat liit­to­jen omat, val­von­ta­lau­ta­kun­taa vas­taa­vat eli­met. Yk­si osa val­von­taa ovat liit­to­jen te­ke­mät asi­a­na­jo­toi­mis­to­jen tar­kas­tuk­set.

Tans­kas­sa tar­kas­tuk­sia muu­tet­tiin lais­sa vuon­na 2018. Pää­sih­tee­ri Crich­ton sa­noo, et­tä ny­kyi­nen laki vaa­tii asi­a­na­jo­toi­mis­to­jen tar­kas­tuk­sia tie­tyin vä­li­a­join sekä ris­ki­pe­rus­tei­ses­ti.

– Ai­em­min tar­kas­tuk­sia teh­tiin täy­sin sa­tun­nai­ses­ti, ja asi­a­na­ja­ja saat­toi teh­dä koko työ­u­ran­sa il­man yh­tä­kään lii­ton vie­rai­lua, Crich­ton ker­too.

Ai­he on ajan­koh­tai­nen myös Suo­mes­sa, kos­ka Asi­a­na­ja­ja­liit­to pi­lo­toi par­hail­laan uut­ta ris­ki­pe­rus­teis­ta mal­lia asi­a­na­jo­toi­mis­to­jen tar­kas­tuk­siin. Ris­kei­hin voi­vat vai­kut­taa esi­mer­kik­si toi­mis­ton koko, sen tar­jo­a­mat pal­ve­lut ja esi­mer­kik­si tie­tyt kan­sain­vä­li­set asi­ak­kuu­det.

– Va­li­koim­me toi­mis­to­ja tar­kas­tuk­siin yhä myös sat­tu­man­va­rai­ses­ti, kos­ka kaik­kia ris­ke­jä ei pys­ty en­nal­ta nä­ke­mään, Ja­kobs­son sa­noo.

”Gangste­ri­a­si­a­najajat” Ruotsin mediassa

Asi­a­na­jo­a­lan oma val­von­ta ja val­von­nan riip­pu­mat­to­muus on tär­keä pe­ri­aa­te kai­kis­sa Poh­jois­mais­sa. Ruot­sis­sa val­von­taa on vii­me ai­koi­na ar­vos­tel­tu. Syy­nä ovat ta­pauk­set, joi­ta me­dia on kut­su­nut ni­mel­lä ”gangs­te­ri­a­si­a­na­ja­jat”.

Ruot­sa­lai­nen val­von­ta­lau­ta­kun­taa vas­taa­va elin on kä­si­tel­lyt nel­jää ta­paus­ta, jois­sa asi­a­na­ja­jien on kat­sot­tu toi­mi­van vas­toin eet­ti­siä sään­tö­jä. Asi­a­na­ja­jil­la oli ol­lut asi­ak­kai­naan van­ke­ja, usein ri­kol­lis­jen­gin jä­se­niä, joi­den yh­tey­den­pi­toa on ra­joi­tet­tu. Asi­a­na­ja­jat oli­vat kui­ten­kin vä­lit­tä­neet tie­toa ulos van­ki­las­ta tai ul­ko­puo­lel­ta si­sään van­ki­laan sään­tö­jen vas­tai­ses­ti.

Ruot­sis­sa oi­keus­kans­le­ri voi va­lit­taa val­von­ta­lau­ta­kun­nan rat­kai­suis­ta ku­ten Suo­mes­sa. Toi­sin kuin Suo­mes­sa, va­li­tu­sins­tans­si­na toi­mii kor­kein oi­keus ho­vi­oi­keu­den si­jaan.

”Gangs­te­ri­a­si­a­na­ja­jis­ta” kol­me me­net­ti vii­me ke­vää­nä ja ke­sä­nä toi­mi­lu­pan­sa val­von­ta­lau­ta­kun­nan pää­tök­sel­lä, mut­ta nel­jäs ei. Oi­keus­kans­le­ri va­lit­ti rat­kai­sus­ta tuo­mi­ois­tui­meen, ja sen pää­tök­sel­lä nel­jäs­kin jou­tui luo­pu­maan asi­a­na­jo­työs­tä. Ruot­sis­sa on käy­ty kes­kus­te­lua sii­tä, toi­mii­ko alan it­se­sään­te­ly ja on­ko val­von­ta jär­jes­tet­ty oi­kein.

– Näh­däk­sem­me on hy­vin tär­ke­ää, et­tä asi­a­na­ja­ja­liit­to on täy­sin riip­pu­ma­ton val­ti­on­hal­lin­nos­ta ja et­tä meil­lä on mah­dol­li­suus rat­kais­ta eet­ti­siä ky­sy­myk­siä it­se, sa­noo ruot­sa­lai­sen Ad­vo­kat­sam­fun­de­tin pää­sih­tee­ri Mia Ed­wall In­su­lan­der.

Ta­paus­ten jäl­ki­mai­nin­geis­sa liit­to ha­lu­aa te­hos­taa val­von­ta­lau­ta­kun­nan työ­tä si­ten, et­tä se voi­si mää­rä­tä kor­ke­am­pia sak­ko­ja. Nyt seu­raa­mus­mak­su on mak­si­mis­saan 50 000 kruu­nua (va­jaat 4 900 eu­roa), kun Suo­mes­sa se on 15 000 eu­roa.

– Mak­si­mi­sak­ko on ol­lut sama 1990-lu­vul­ta saak­ka. Ai­om­me pian esit­tää hal­li­tuk­sel­le la­ki­muu­tos­ta, joka mah­dol­lis­tai­si kor­ke­am­man sa­kon, Ed­wall In­su­lan­der ker­too.

Suo­mes­sa val­von­ta­lau­ta­kun­nan rat­kai­sut ei­vät ole nos­ta­neet laa­jaa kes­kus­te­lua, mut­ta alan si­säl­lä poh­di­taan val­von­nan ajan­ta­sai­suut­ta. Ja­kobs­son mai­nit­see esi­merk­ki­nä ra­han­pe­sun es­tä­mi­sen. Ra­han­pe­su­lain nou­dat­ta­mis­ta val­voo ja seu­raa­muk­sia mää­rää alu­e­hal­lin­to­vi­ras­to, mut­ta on mie­tit­ty, voi­si­ko val­von­ta­lau­ta­kun­ta val­voa asi­a­na­ja­jia myös näis­sä asi­ois­sa.

.

Oi­keus­val­ti­o­ke­hi­tys huo­let­taa liit­to­ja

Oi­keus­val­ti­oon koh­dis­tu­vat uhat ovat tär­keä tee­ma ym­pä­ri Eu­roop­paa. Myös Poh­jois­mai­set lii­tot ovat vii­me ai­koi­na kan­ta­neet huol­ta oi­keus­val­ti­o­ke­hi­tyk­ses­tä.

Ruot­sis­sa il­ma­pii­riä on ko­ven­ta­nut am­pu­ma­vä­ki­val­lan raju li­sään­ty­mi­nen, jos­ta on uu­ti­soi­tu myös Suo­mes­sa. Am­pu­mi­set liit­ty­vät usein jär­jes­täy­ty­nee­seen ri­kol­li­suu­teen. Hei­nä­kuus­sa jär­kyt­ti ta­paus, jos­sa kak­si leik­ki­mäs­sä ol­lut­ta las­ta haa­voit­tui il­mei­ses­ti va­hin­ko­lau­kauk­sis­ta.

Ruot­sis­sa po­liit­ti­sen ken­tän eri puo­lil­ta on esi­tet­ty sekä ai­kuis­ten et­tä alai­käis­ten ran­gais­tus­ten ko­ven­ta­mis­ta, jos­kus jopa 15-vuo­ti­ai­den ­van­keus­ran­gais­tuk­sia.

– Lii­tol­lam­me on tär­keä roo­li tuo­da esiin oi­keus­val­ti­o­pe­ri­aa­tet­ta. Olem­me hy­vin skep­ti­siä nuor­ten van­keus­ran­gais­tuk­sia koh­taan, ja on poh­dit­ta­va, mil­lai­set al­le 18-vuo­ti­ai­den ran­gais­tuk­set ovat koh­tuul­li­sia, Mia Ed­wall In­su­lan­der sa­noo.

Pan­de­mia-ai­ka­na mo­nis­sa mais­sa on vie­ty läpi la­ki­muu­tok­sia nor­maa­lia no­pe­am­min. Poh­jois­mai­set asi­a­na­ja­ja­lii­tot ovat seu­ran­neet näi­tä­kin ­oi­keus­val­ti­on nä­kö­kul­mas­ta.

Tans­kas­sa uu­ti­soi­tiin maa­lis­kuus­sa poik­keuk­sel­li­sen ko­vas­ta tuo­mi­os­ta, kun Köö­pen­ha­mi­nan kä­rä­jä­oi­keus tuo­mit­si nai­sen kah­den vuo­den ­van­keu­teen osal­lis­tu­mi­ses­ta ko­ro­na­ra­joi­tuk­sia vas­tus­ta­vaan mie­len­osoi­tuk­seen. Rat­kai­su pe­rus­tui uu­teen la­kiin, joka sal­lii tup­la­ran­gais­tuk­sen, jos asia liit­tyy ko­ro­na­pan­de­mi­aan.

Tans­ka muut­ti ri­kos­la­kia pi­ka­vauh­dil­la vii­me vuon­na ajan­koh­ta­na, jol­loin suo­ja­va­rus­teis­ta oli pu­laa ja ih­mi­set va­ras­te­li­vat sai­raa­lois­ta ku­mi­hans­ko­ja ja kä­si­de­se­jä. Ylem­mis­sä oi­keu­sas­teis­sa rat­kais­tiin, et­tä tup­la­ran­gais­tus­ta ei voi mää­rä­tä mie­le­no­soi­tuk­seen osal­lis­tu­mi­ses­ta.

– Mo­net lais­ta ää­nes­tä­neet po­lii­ti­kot sa­noi­vat, et­tä he ei­vät mis­sään vai­hees­sa ta­jun­neet, mil­le he oi­ke­as­taan sa­noi­vat kyl­lä. Liit­tom­me te­kee ko­vas­ti töi­tä sen eteen, et­tä tu­le­vai­suu­den krii­seis­sä par­la­ment­ti ei kä­sit­te­li­si ­asi­oi­ta noin no­pe­as­ti, kos­ka sii­nä kär­sii lain­sää­dän­nön laa­tu, And­rew Hju­ler Crich­ton sa­noo.