Image for Elina Hirvonen: ”Maalittaminen pyrkii murentamaan oikeusvaltion perustaa”

Elina Hirvonen: ”Maalittaminen pyrkii murentamaan oikeusvaltion perustaa”

Elina Hirvonen: ”Maalittaminen pyrkii murentamaan oikeusvaltion perustaa”

19.2.2021

Huorittelua. Raiskausuhkauksia. Tappouhkauksia. Lasten henkilötietojen selvittämistä ja lapsiin kohdistuvia uhkauksia. Uhkauksia, jotka eivät jää vain sosiaaliseen mediaan, vaan jotka tuodaan kotiovelle. Muun muassa sitä tarkoittaa tuomareihin, syyttäjiin ja joissain tapauksissa myös asianajajiin kohdistuva maalittaminen.

Maalittaminen on yleensä internetissä tapahtuvaa toimintaa, jossa kohdetta uhataan ja loukataan esimerkiksi levittämällä hänen yksityisiä tietojaan tai kertomalla hänestä perättömiä väitteitä. 

Syyttäjiin ja tuomareihin kohdistuvaa epäasiallista käytöstä ja uhkailuja on ollut aina, mutta sosiaalisen median myötä sen muodot ovat muuttuneet. Tuomariliiton vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan epäasiallinen käytös on muuttunut aikaisempaa aggressiivisemmaksi, järjestäytyneemmäksi ja tavoitteellisemmaksi. Myös syyttäjiin kohdistuva maalittaminen ja vihapuhe on Syyttäjäyhdistyksen mukaan lisääntynyt ja muuttunut järjestelmälliseksi. Asianajajaliiton samaan aikaan tehdyssä selvityksessä asianajajien maalittaminen ei näyttäytynyt suurena ongelmana. 

Viimeisen parin vuoden aikana erityisesti toimittajien häirintään liittyvissä oikeudenkäynneissä myös asianajajia on maalitettu sosiaalisessa mediassa systemaattisesti. Asianajajien maalittamisen takana ovat usein samat tahot kuin toimittajien, joiden asiaa oikeudenkäynnissä käsitellään. 

Maalittamisen tavoitteena on vaikuttaa kohteen toimintaan. Toimittajien, tutkijoiden ja tietokirjailijoiden maalittamisen tavoite on rajoittaa yhteiskunnallisen keskustelun aiheita ja näkökulmia ja vaikuttaa siihen, kuka keskusteluun voi osallistua. Siten maalittaminen on uhka sananvapaudelle. Toimittajien ja tutkijoiden häirintään liittyvissä oikeusjutuissa tuomareihin, syyttäjiin ja asianajajiin kohdistuvan maalittamisen tavoite on sama: hiljentäminen. 

Jos maalittaminen onnistuu, se myös jatkuu. 

Lakimiesliitto on vaatinut maalittamisen kriminalisointia oikeudenhoidon, hallinnon toimintakyvyn ja sananvapauden turvaamiseksi. Oikeusministeriön aiheesta tilaama selvitys ei näe tarvetta lainvalmisteluun, vaan sen mukaan maalittamiseen voidaan puuttua tehokkaammin jo nykyisen lainsäädännön puitteissa ja esimerkiksi työsuojelun keinoin. 

Keskustelu ei silti ole vielä ohi. Maalittamisen tavoite on rajata sananvapautta ja vaikuttaa oikeusvaltion keskeisten instituutioiden toimintaan. Onnistuuko se, on äärimmäisen tärkeä kysymys. 

Tuomareiden, syyttäjien, asianajajien, poliisin ja toimittajien työn kovasanainenkin arvostelu kuuluu sananvapauden ytimeen. Oikeusvaltiossa on saatava vapaasti arvostella kaikkien sen instituutioiden toimintaa ja olemassaoloa. Samalla oikeusvaltion on kyettävä suojaamaan itseään toiminnalta, joka murentaa sen toimintakykyä. 

Maalittamisessa ei ole kyse työn arvostelusta, vaan henkilöihin ja joskus myös näiden läheisiin kohdistuvasta häirinnästä ja uhkailusta, jonka tavoite on vaientaa, joskus julkilausutusti myös tuhota kohteensa. 

Nykyisillä keinoilla maalittamista ei ole onnistuttu suitsimaan tavalla, joka suojaisi riittävästi sen kohteeksi joutuneita ihmisiä ja turvaisi sananvapauden ja oikeusvaltion keskeisten instituutioiden toimintakyvyn. Jos maalittaminen onnistuu, se aivan varmasti myös jatkuu, laajenee ja raaistuu. 

Julkaistu numerossa Advokaatti 1/2021

Kirjoittaja Elina Hirvonen

on elokuvantekijä ja kirjailija, jonka kolumnit Advokaatissa käsittelevät oikeusvaltion tilaa.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki