Oikeilla urilla

Valvonta-asioita tulee tasaisesti vireille myös tuomioistuinten ilmoitusten kautta. Mikäli asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja asetetaan esiintymiskieltoon, tulee tuomio­istuimen ilmoittaa päätöksestään valvontalautakunnalle. Esiintymiskiellon suhteen tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus on ehdoton. Sen lisäksi, jos joku edellä mainituista avustajista menettelee muutoin ­velvollisuuksiensa vastaisesti, tuomioistuin voi ilmoittaa menettelyn valvontalautakunnan käsiteltäväksi.

Valvontalautakunnan ratkaistavaksi tulevat esteellisyystilanteet ovat mitä moninaisempia ja usein niissä joudutaan arvioimaan mahdollisen esteellisyyden muodostumista usean eri tapaohjeen ­kohdan ­perusteella. Valvontayksikkö tai -lautakunta ei voi ottaa ennakollisesti kantaa esteellisyystilanteiden arviontiin, mutta valvontalautakunnan ­aiemmasta ratkaisukäytännöstä voi saada tulkinta-apua myös esteellisyyskysymyksissä.

Asianajajilla on velvollisuus valvoa asianajotoimiston muun henkilökunnan työtä. Usein valvontavastuun nojalla vireille tulleessa valvonta-­asiassa on kyse asianajotoimistossa työskentelevän luvan saaneen ­oikeudenkäyntiavustajan hoitamasta tehtävästä, jonka osalta hän ei ole ­henkilökohtaisesti valvontalautakunnan valvonnan alainen. Asianajotoimistossa työskentelevä luvan saanut ­oikeudenkäyntiavustaja ei myöskään itse vastaa palkkioriita-asiaan, vaan se kohdistetaan ­toimeksiannosta vastanneeseen asianajajaan.

Oheisissa valvontalautakunnan ratkaisuissa korostuu asianajajan velvollisuus tiedottaa asiakastaan viipymättä asiassa ­saadusta ­ratkaisusta. Riittävänä ei ole pidetty pelkästään päätöksen ­toimittamista, vaan se tulisi myös käydä asiakkaan kanssa läpi ennen muutoksenhaun päättymistä. Asiakas päättää siitä, ­haluaako hän käyttää valitusoikeuttaan.

Valvontalautakuntaan saapuu vuosittain lähes 600 asiaa, ­joista suurin osa koskee esteellisyyttä, vastaamattomuutta, viivyttelyä ja huolimattomuutta. ­Valvontalautakunnan ratkaistavaksi voi kuitenkin päätyä mitä erikoisempia tapauksia, ja tällä kertaa esittelyssä on tällaisia epätavanomaisempia kanteluja.

Esittelyssä on ratkaisuja valvontalautakunnan ­viimeisimmistä kokouksista. ­Valvontalautakunnan ratkaisukäytäntöön ja laajempiin ­tapausselosteisiin voi tutustua valvontaratkaisujen hakemistossa ­osoitteessa valvontaratkaisut.fi.

Asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä ­oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle ­asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta mahdollisuutta asian sovinnolliseen ­selvittämiseen. ­Valvontalautakunta arvioi erityisen syyn olemassaoloa tapauskohtaisesti, mistä ohessa tuoreimpia ratkaisuja.

Vain täysistunto voi määrätä seuraamusmaksun (suuruudeltaan 500–15 000 euroa), erottaa asianajajan Asianajajaliiton jäsenyydestä tai tehdä esityksen oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan luvan peruuttamisesta tai seuraamusmaksun määräämisestä.

Liiton hallitus voi siirtää valvontalautakunnalle myös esimerkiksi julkisuudessa tai sosiaalisessa mediassa tietoonsa tulleen asian.

Viranomaisen käynnistämä asia käsitellään ja ratkaistaan samassa menettelyssä kuin esimerkiksi avustajan asiakkaan tai vastapuolen tekemä kantelu.

Esteellisyyskysymykset ovat jatkuvasti esillä asianajajan arjessa. Apua esteellisyystilanteiden arviointiin voi hakea muun muassa seuraavista ratkaisuista.

Valvontalautakunnalta tuoreita ratkaisuja tehtävien hoitamisesta tarpeellisella joutuisuudella.

Tällä kertaa käsiteltävänä on valvontalautakunnan ratkaisuja vastapuolen tekemiin kanteluihin.

Valvontalautakunnan tuoreista ratkaisuista on tällä kertaa poimittu asianajajan palkkion kohtuullisuutta ja laskutusta käsitteleviä tapauksia.

Valvontalautakunnan uusimmissa ratkaisuissa käsitellään tällä kertaa hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 3.5 kohdan mukaista kunniallisuutta asianajajan toiminnassa.

Advokaatin uudella palstalla kerromme valvontalautakunnan tuoreimmat kuulumiset ja esittelemme poimintoja uusimmista ratkaisuista.