Kolumnit

Tietojen saattaminen generatiivisen tekoälyn käsiteltäväksi saattaa vaarantaa tämän luottamuksellisuuden, kirjoittaa Asianajajaliiton pääsihteeri.

Asianajajat tekivät vuonna 2022 rahanpesun epäilyilmoituksia seitsemän kappaletta.

Jotta ­asianajajat voivat jatkossakin toimia itsenäisesti ja riippumattomasti, ­tarvitsemme muutoksen perustuslakiin.

Kun minulta kysyttiin halukkuutta toimia Asianajajaliiton uutena media-asianajajana, noudatin hetken pohdinnan jälkeen omaa ohjettani ja tartuin mahdollisuuteen, kirjoittaa Martina Kronström.

Melko yleinen kysymys päämiehiltä on ”Mitä oikeuskäytäntö sanoo tästä?” Melko yleinen vastaus on ”ei mitään”. Suomen kokoinen maa ei millään tuota sellaista määrää oikeudenkäyntejä, että ennakkotapauksia riittäisi kaikkeen. Olisin yllättynyt, jos tekoäly kykenisi syrjäyttämään asianajajat opiskelemalla kaikki korkeimmassa oikeudessa ja hovioikeuksissa ratkaistut asiat (hyvä apuri sellainen toki olisi).

Jos jättää puhelimen rauhaan, ehtii ­yhtäkkiä lukea ja olla henkisesti läsnä muiden seurassa.

Kun lukuvuosi alkoi elokuun viime päivinä, toivotimme uudet opiskelijat tervetulleiksi korkean tason paneelilla oikeudenmukaisuudesta. Dekaanin paneeli johdatti miettimään, millaista opiskelua heillä on edessään, ja yliopisto-opetuksen muutoksia. Omana opiskeluaikanani opetuksen peruskuvio oli luennot, kirjat ja tentti. Jotkut opiskelijat valitsivat näistä kaksi, kirjat ja tentin, mutta minä koin…

Tarvitsemme ammattitaitoisia juristeja, ja heitä kouluttamaan tarvitaan riittävä opettajakunta. Koulutus on väärä paikka säästää.

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tulee olla myös riita-asioiden kulusääntelyn perusta, mukaan lukien velvollisuus korvata vastapuolen kulut.