Kolumnit

Vireillä olevalla esityksellä pyritään purkamaan valvontalautakunnan jutturuuhkaa ja tehostamaan asioiden käsittelyä. 

Riippumatta siitä, kuinka monimutkainen tai hankala tilanne on, asianajosalaisuus turvaa jokaisen mahdollisuuden luottamukselliseen oikeudelliseen apuun.

Oikeudenhoidon eri toimijat voivat tehdä paljon sellaista, mikä sujuvoittaisi prosesseja. Rakenteiden uudistaminen vaatii paitsi johtajuutta, myös ajallisia ­voimavaroja viedä uudistukset läpi.

On ymmärrettävää ja tarpeellistakin, että ammatti asettaa vaatimuksia mielipiteenilmaisulle. Uskon kuitenkin, että asianajajilla olisi nykyistä enemmän liikkumavaraa.

Sekä laatu että laatumielikuva ovat tärkeitä, mutta paras laatu edellyttää usein nimenomaan uskallusta tarkastella omaa tekemistään avoimesti.

Ensin oli digi ja sitten tuli etä. Aivan kuin olisimme tienneet etäilyn alkavan, sillä aloitimme digimmäksi muuttumisen pian sen jälkeen, kun kuulimme ensimmäisen kerran Aipasta. Tästä on 10 vuotta.

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tulee olla myös riita-asioiden kulusääntelyn perusta, mukaan lukien velvollisuus korvata vastapuolen kulut.

Työelämän vaatimukset ovat muuttuneet. Jos juristin rooli on aikaisemmin painottunut jo tapahtuneiden asioiden ja riitojen selvittelyyn, tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän eteenpäin katsovaa asennetta.

Viime viikkojen aikana Suomessa on käyty keskusteluja sananvapauden ja oikeuslaitoksen suhteesta. Taustalla on kolmen Helsingin Sanomien toimittajan saamat turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja toimittaja Johanna Vehkoon omakohtainen tietokirja Oikeusjuttu. Koska molempien tapausten oikeuskäsittelyt ovat kesken, pohdin tässä tekstissä sananvapauden ja oikeuslaitoksen suhdetta yleisesti.