Haastattelut

Asianajaja Martina Kronström on tullut tunnetuksi edustaessaan maalittamisen kohteeksi joutuneita toimittajia. Lainsäädännössä ja oikeusistuimien osaamisessa olisi tällä alueella hänen mielestään paljon korjattavaa, sillä maalittaminen uhkaa jo demokratiaa ja oikeusvaltion toimintaa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidentin Róbert Spanón mukaan asianajajilla on kriittinen rooli siinä, että Euroopan ihmisoikeussopimus toteutuu ruohonjuuritasolta ylöspäin.

Ukrainalainen asianajaja Kateryna Shapran saapui maaliskuun alussa Suomeen mukanaan vain matkalaukku ja Harvey-koira. Hän toivoo palaavansa mahdollisimman pian kotiin rakentamaan uutta Ukrainaa.

Insolvenssioikeuteen erikoistunut Annika Smalén palasi asianajajaksi viiden konkurssiasiamiehen toimistossa vietetyn vuoden jälkeen. Näkökulma pöydän toiselta puolelta lisäsi ammattitaitoa ja hiljaista tietoa alasta, hän sanoo.

Marja Välilä tiesi jo nuorena, että haluaa puolustaa lasten oikeuksia. Hän aloitti työn YK:n tehtävissä Ruanda-tribunaalissa ja jatkaa sitä suomalaisten perheiden parissa. Hän on havainnut, että erotilanteissa lapsen etu jää liian usein vanhempien riitojen alle.

Konsta Kauppi suoritti asianajajatutkinnon viime syksynä työn ohessa. Asianajajatutkinnon suorittaneena juristina ja lupalakimiehenä hän toivoo pääsevänsä entistä useammin mukaan oikeudenkäynteihin, sillä oikeussalin dynamiikka on kiinnostanut häntä lapsesta saakka.

Valvontalautakunnan uusi puheenjohtaja Juho Laine odottaa haasteellista tehtävää, jossa pääsee edistämään oikeusvaltio­periaatteen toteutumista yhteiskunnassa.

Asianajaja Reeta Niemisvirta kirjoitti yhdessä siskonsa, psykologi Emilia Suvialan kanssa kirjan luovuudesta.

Ruotsalainen työpsykologi Jens Näsström on tutkinut asianajajien työhyvinvointia Pohjoismaissa. Häntä kiehtoo asianajoalassa sen psykologisuus, joka on kaikessa läsnä.