Liiton uusi pääsihteeri Niko Jakobsson: ”Teknologia on mahdollisuus koko alalle”

Liiton uusi pääsihteeri Niko Jakobsson: ”Teknologia on mahdollisuus koko alalle”

19.2.2021 Teksti Kirsi Hytönen // Kuvat Meeri Utti

Asianajajaliitto saa Niko Jakobssonista pääsihteerin, joka on omistautunut digitalisaation edistämiselle ja asianajajan aseman puolustamiselle.

Liiton tuoreelle pääsihteerille Niko Jakobssonille asianajaja on unelma-ammatti.

Hän tiesi jo yläasteikäisenä, että haluaa opiskelemaan oikeustiedettä, vaikka hyvä koulumenestys olisi antanut eväitä muihinkin valintoihin.

– Vanhemmat taisivat odottaa pojasta lääkäriä tai insinööriä, mutta hyväksyivät toki valintani, Jakobsson naurahtaa.

– Yhteiskuntaopin tunnit herättivät kiinnostukseni yhteiskuntaa ja oikeusvaltiota kohtaan. Tiesin jo opiskeluaikoina, että haluan suuntautua asianajajaksi. Hain liiton jäsenyyttä auskultoinnin jälkeen, heti kun se oli mahdollista. Olen kokenut alan omakseni ja toiminut aktiivisesti liiton luottamustehtävissä.

Näin jälkikäteen ajateltuna urapolku, joka johti Asianajajaliiton pääsihteeriksi, näyttääkin hyvin loogiselta, joskaan siihen ei ole voinut varsinaisesti tähdätä, sillä pääsihteerin tehtävä ei ole ollut kovin usein haettavana. Jakobssonin edeltäjä Minna Melender toimi tehtävässä runsaat seitsemän vuotta ja Markku Ylönen 18 vuotta ennen häntä.

Laaja kokemus luottamustehtävistä

Niko Jakobsson toimi helmikuun puoliväliin asti edellisessä tehtävässään Boreniuksen kehitysjohtajana ja lakiasiainjohtajana. Hän vastasi tehtävässä muun muassa uuden teknologian käyttöönotosta sekä suuresta osasta toimiston sisäistä hallintoa. Kokemusta kertyi lisäksi asianajotoimiston toiminnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta.

Liiton toiminnassa Jakobsson on tuttu näky. Hän on toiminut muun muassa teknologia, viestintä, ja tietosuoja -asiantuntijaryhmässä sekä it-valiokunnassa ja Helsingin Asianajajayhdistyksen hallituksessa.

– Olen nähnyt asianajotoiminnan järjestämistä hyvin monista näkökulmista, hän summaa.

Jakobsson kokee olevansa siten hyvin valmistautunut tehtäväänsä, vaikka tietysti uuttakin opittavaa on. Yksi iso muutos on se, että asiakastyö jää pois. Uutta ovat myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja viranomaisyhteistyö, jotka Jakobsson näkee olennaiseksi osaksi pääsihteerin tehtävää.

Tähänkin hänellä on jonkin verran kosketuspintaa työstään muun muassa Suomen Paralympiakomitean ja Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin kanssa. Näihin urheilun ja urheiluetiikan parissa toimiviin järjestöihin Jakobsson on tutustunut Boreniuksella pro bono -työssä.

– Jatkan näitä luottamustehtäviä pääsihteerin työn ohella, sillä olen niistä innostunut ja lisäksi hyvät verkostot ovat pienessä maassa arvokasta pääomaa. Urheilu on kenttä, jossa monet vaikuttajat toimivat.

”Jokaisella asianajajalla ja asianajotoimistolla on vastuu pysyä mukana digitaalisessa kehityksessä.”

Muutoksia pitää tulla

Jakobsson kertoo lähteneensä pääsihteerin tehtävään ajatuksella, että haluaa saada aikaan muutoksia.

– En hakenut tehtävään, jotta voisin ainoastaan ylläpitää jotain jo olemassa olevaa, vaan koen onnistuvani ainoastaan kehittämällä asioita eteenpäin ja jättämällä kaudestani jälkiä.

Yksi sarka, jonne jälkiä varmasti jää, on teknologian hyödyntäminen asianajajan työssä ja asianajotoiminnan järjestämisessä.

Digitalisaation edistäminen oli jo hakuilmoituksessa yhtenä toivomuksena uudelle pääsihteerille. Tämä osui kohdalleen Jakobssonin taustassa, sillä hän on edistänyt oikeusteknologian ratkaisuja työssään Boreniuksella ja on tietotekniikan intohimoinen harrastaja myös vapaa-aikanaan. Hän on muun muassa kirjoittanut satoja artikkeleita johtaviin it-alan lehtiin.

Jakobsson toivoo, että asianajajat suhtautuisivat teknologiaan ja sen tuomiin muutoksiin mahdollisuutena, joka voi tehdä työstä antoisampaa ja mielekkäämpää.

– Teknologia on mahdollisuus kaikenkokoisille asianajotoimistoille ja koko alalle. Ratkaisuja tarvitaan paitsi asianajotyöhön myös liiketoiminnan kehittämiseen. Osa ratkaisuista tulee saataville yleisempinä palveluina, mutta siinäkin tapauksessa teknologia on tuotava osaksi asianajajan perustyötä. Jokaisella asianajajalla ja asianajotoimistolla on vastuu pysyä mukana digitaalisessa kehityksessä ja ylläpitää tietoturvaa.

Tähän kehitykseen Jakobsson pyrkii liittotasolta kannustamaan ja vaikuttamaan. Hän lupaa pääsihteerinä seurata teknologian ja erityisesti oikeusteknologian kehitystä edelleen nimenomaan tästä, asianajajan työn kehittämiseen tähtäävästä, näkökulmasta.

Asianajajan rooli turvattava

Asianajotoiminnan sääntelyn uudistamistarpeet, niin liiton kuin lainsäädännön tasolla, puhuttavat jatkuvasti. Myös lisääntyvä sääntely ja raportointi, jotka liittyvät muun muassa rahanpesua ehkäiseviin säädöksiin, vaikuttavat asianajajan työhön jatkossakin.

– Näiden eri tahoilta tulevien paineiden keskellä on muistettava, mikä on asianajajien perimmäinen tehtävä: asiakkaan palveleminen lojaalisti ja hyvää asianajajatapaa noudattaen. Luottamuksellisuus on työn perusarvo, samoin kuin esteettömyys, riippumattomuus ja kunniallisuus. Nämä kuuluvat osana asianajajaidentiteettiin ja luovat edellytyksiä puolustaa oikeusvaltiota, Jakobsson muistuttaa.

– Yhdessä toimivan itsesääntelyn ja valvonnan kanssa ne antavat asianajajille olemassaolon oikeutuksen.

Työ tunnetuksi

Toinen liitossa pitkään pohdittu kysymys on asianajajakunnan ikääntyminen ja huoli asianajopalvelujen saatavuudesta kaikkialla Suomessa. Digitalisaatio ja sähköisen viestinnän kehitys tuovat tähän helpotusta, kun etäyhteyksistä tulee arkipäiväisempiä. Koronarajoitukset ovat nopeuttaneet tätä kehitystä.

– Digitalisaatio ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, Jakobsson pohtii.

Yksi keino lisätä asianajopalvelujen tarjontaa kaikkialla maassa on hyödyntää oikeustieteellisen koulutuksen maantieteellistä hajaantumista. Viimeksi oikeustieteellistä koulutusta tarjoamaan tullut Itä-Suomen yliopisto on esimerkki tästä.

Jakobsson uskoo, että vastavalmistuvien juristien uravalintoihin voitaisiin vaikuttaa nykyistä enemmän. On olemassa hyvin erilaisia tapoja harjoittaa asianajajan ammattia, myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Tätä tietoisuutta tulisi nuorten keskuudessa lisätä.

– Pääkaupungin isossa toimistossa matka osakkaaksi voi olla vuosien tai jopa vuosikymmenien mittainen, mutta pienessä toimistossa usein helpommin saavutettavissa. Lisäksi pienemmillä paikkakunnilla elinkustannukset ovat alhaisemmat ja elämänlaatu voi olla parempaa, kun asuminen on halvempaa.

– Me voisimme enemmän pitää esillä tätä näkökulmaa ja sitä, miten monipuolista ja mielenkiintoista asianajajan työ voi pienemmissäkin toimistoissa olla.

Jakobssonin mielestä olisi hyvä, jos yhä useampi oikeustieteen opiskelija tähtäisi jo uransa alussa asianajajaksi. Silloin heillä olisi mahdollisuus kasvaa tehtävään jo opiskeluaikana.

Helsingin yliopistossa on jo asianajajaoikeuden työelämäprofessuuri, mutta olisi hyvä, jos kaikissa Suomen yliopistoissa tarjottaviin oikeustieteen opintoihin saataisiin lisänäkökulmia asianajajan työstä, Jakobsson sanoo.

Tähän ja muuhun työhön kaivataan myös jäsenistön panosta. Jakobsson toivoo, että jäsenkunta näkisi Asianajajaliiton aidosti keskustelukumppanina.

– Meidän pitäisi kuunnella tarkalla korvalla jäsenkunnan toiveita ja pulmia ja tarjota niihin ratkaisuja.

Hän odottaakin innolla koronan väistymistä ja sitä, että pääsisi järjestämään liiton puitteissa tapaamisia ja tapahtumia.

– Yleensä tapahtumien suurin anti ei ole virallinen ohjelmaosuus, vaan niiden puitteissa käytävät keskustelut ja mielenkiintoiset kohtaamiset. Näitä on vaikea simuloida.

Perhe on voimavara

Syntyperäinen helsinkiläinen Niko Jakobsson on naimisissa ja kolmen lapsen isä. Vapaa-aikanaan hän harrastaa kuntoliikuntaa, kuuntelee musiikkia, podcasteja ja äänikirjoja. Teknologia kiinnostaa, mutta perheen myötä esimerkiksi it-artikkelien kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle.

Hän pitää perhettä voimavarana, josta saa energiaa myös työhön.

– Lasten kanssa ei voi olla puolitehoisesti, joten työasiat unohtuvat tehokkaasti heidän kanssaan puuhaillessa. Jos kotona ovat asiat hyvin, työkin sujuu – ja toisin päin.

Jakobsson piti vanhempainvapaan jo esikoisensa, nyt 8-vuotiaan poikansa syntyessä. Silloin se ei ollut yhtä tavallista kuin nykyään, vaan pikemminkin oli tapana, että miehet käyttivät vain kolmen viikon isyysvapaan, hän muistelee.

Julkaistu numerossa Advokaatti 1/2021

Kirjoittaja Kirsi Hytönen

on vapaa toimittaja.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki

Uusimmat kirjoitukset

Liitossa tapahtuu

Kaikkien aikojen päivä

Toukokuussa pidetty Asianajajapäivä sai poikkeuksellisen haltioituneen vastaanoton. Yleisön hurmasi heti aamusta Viron pääministeri Kaja Kallas. Toinen hurmuri oli upea kevätsää.

Liitossa tapahtuu

Kaikkien aikojen päivä

Toukokuussa pidetty Asianajajapäivä sai poikkeuksellisen haltioituneen vastaanoton. Yleisön hurmasi heti aamusta Viron pääministeri Kaja Kallas. Toinen hurmuri oli upea kevätsää.

Oikeilla urilla

Valvontaratkaisuja: Ratkaisuja tuomioistuinten ja viranomaisten ilmoituksista

Viranomaisen käynnistämä asia käsitellään ja ratkaistaan samassa menettelyssä kuin esimerkiksi avustajan asiakkaan tai vastapuolen tekemä kantelu.

Oikeilla urilla

Valvontaratkaisuja: Ratkaisuja tuomioistuinten ja viranomaisten ilmoituksista

Viranomaisen käynnistämä asia käsitellään ja ratkaistaan samassa menettelyssä kuin esimerkiksi avustajan asiakkaan tai vastapuolen tekemä kantelu.

Fokus

Oikeusturvaa jokaiselle

Asianajajaliiton oikeusturvaohjelma esittää keinoja korjata oikeusvaltion ongelmia. Jokaisella pitää olla todellinen mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi oikeudessa. Advokaatti kysyi näkemyksiä oikeusturvaohjelmasta useilta asiantuntijoilta. Yksi heistä on Sanomien palkittu toimittaja Paavo Teittinen, joka on kirjoittanut lukuisista yhteiskunnan epäkohdista: turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ongelmista, pimeistä työmarkkinoista, työntekijöiden riistosta ja ihmiskaupasta.

Fokus

Oikeusturvaa jokaiselle

Asianajajaliiton oikeusturvaohjelma esittää keinoja korjata oikeusvaltion ongelmia. Jokaisella pitää olla todellinen mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi oikeudessa. Advokaatti kysyi näkemyksiä oikeusturvaohjelmasta useilta asiantuntijoilta. Yksi heistä on Sanomien palkittu toimittaja Paavo Teittinen, joka on kirjoittanut lukuisista yhteiskunnan epäkohdista: turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ongelmista, pimeistä työmarkkinoista, työntekijöiden riistosta ja ihmiskaupasta.