Vastalause! Asianajaja pomppaa penkiltään ja kirmaa tuomarin eteen paasaamaan eriävää mielipidettään käsillään huitoen. Yli kymmenhenkinen valamiehistö seuraa tapahtumia sivusta. Kohtaus on arkipäivää suomalaisten seuraamissa amerikkalaisissa lakisarjoissa, mutta ei oikeassa elämässä Suomessa. 

Viihteen tarjoamilla kuvilla on silti yllättävän iso vaikutus ihmisten käsityksiin suomalaisesta oikeusjärjestelmästä. Asianajajaliiton nimittämien media-asianajajien tehtävänä on tarjota oikeaa tietoa esimerkiksi siitä, mitä oikeudenkäynneissä tapahtuu tai millaista asianajajan työ on. 

Asianajaja Liisa Pellinen pyörittää omaa toimistoaan Imatralla ja Jussi Ikosen tausta on liikejuridiikassa, hän on asianajotoimisto Merilammen osakas. Molemmat tuovat näkökulmia ja omaa asiantuntemustaan keskusteluihin, joita käydään muun muassa somekanavissa. Ikonen näkee media-asianajajatoiminnan mahdollisuutena korostaa asianajajan työn palveluluonnetta.

– Asianajajat ajavat tavallisten ihmisten ja yritysten asioita tiukkojen eettisten standardien ja arvojen, kuten luottamuksellisuuden, esteettömyyden ja kunniallisuuden, ohjaamina. Asianajajan ammatti on meille asianajajille aidosti ylpeyden aihe, olemmehan sloganimme mukaisesti oikeusvaltion turvaajia. Tämän kuvan toivoisin enemmän näkyvän myös julkisuudessa asianajajista ja heidän työstään puhuttaessa.

Media-asianajajat eivät ota kantaa yksittäisiin tuomioihin, mutta voivat purkaa asioita yleisellä tasolla ja lisätä keskusteluun faktoja silloin, kun ne ovat muuten unohtumassa.

– Sosiaalisessa mediassa tieto liikkuu älyttömän nopeasti. Yritämme olla tosi nopeita ja puuttua väärään tietoon ennen kuin myrsky alkaa nousta, Liisa Pellinen korostaa.