Jarno Vanto antaa Advokaatille haastattelua videopuhelun välityksellä kotoaan New Yorkin Brooklynista, Prospect Parkin laidalta. Korona-ajan ilmiö on sekin, että huoneen nurkassa näkymättömissä torkkunut 12-viikkoinen spanielin pentu Bobby antaa itsestään elonmerkkejä kesken haastattelun.

Jarno Vanto ei ole käynyt työpaikallaan Manhattanin Madison Avenuella yhtä kertaa lukuun ottamatta sitten helmikuun 2020 – eikä sinne ole asiaa ainakaan ennen kesäkuuta. Vierailut New Yorkin keskikaupungilla ovat olleet työmatkojen sijasta pyöräilyä autioituneilla pääkaduilla, jotka normaaliaikoina olisivat olleet ruuhkien täysin tukkimia.

Vanto veikkaa, että iso kysymys nouseekin vielä siitä, mitä tapahtuu toimistokiinteistöille, jotka ovat osoittautuneet tarpeettomiksi, kun asiantuntijaorganisaatioissa työt ja tapaamiset hoituvatkin sujuvasti etäyhteyksien varassa. Oikeudenkäynnit jumittuivat ensin pahasti, mutta nyt nekin on saatu toimimaan etätyökalujen avulla.

Dramaattisen koronakauden alun jälkeen, jolloin Central Parkiin pystytettiin kenttäsairaaloita, newyorkilaiset ovat käyttäytyneet kurinalaisesti ja yhteiskunta on osoittanut tehokkuutensa. Rokotusten jakelu toimii ja työhön paluuta valmistellaan monissa yrityksissä.

Crowell & Moring LLP -toimistossa osakkaana työskentelevä Jarno Vanto on erikoistunut yksityisyydensuojaan, tietoturvaan ja muuhun digitaalisuuteen liittyvään juridiikkaan. Lisäksi hän tukee pohjoismaisia yrityksiä Yhdysvaltain markkinoilla sopimus- ja yhtiöoikeudessa.

Samaan aikaan, kun konservatiivisuudesta tunnetulla toimialalla opeteltiin työskentelemään kotona ja etänä, teknologia- ja yksityisyysjuridiikkaan erikoistuneet asiantuntijat ovat läkähtyneet työn paljouteen. Viime vuonna Vantoa ja muita tietosuojaan erikoistuneita juristeja työllistivät etenkin EU:n ja Yhdysvaltain väliset tietosuojaan ja tiedonsiirtoon liittyvät kysymykset.

Euroopan unionin tuomioistuimen kumottua viime kesänä EU:n ja Yhdysvaltain välisen Privacy Shield -nimellä tunnetun järjestelyn, kaikesta yritysten harjoittamasta henkilötietoihin liittyvästä tiedonsiirrosta on pitänyt tehdä erillisiä sopimuksia.

– Tämä on tarkoittanut tuhansittain ja tuhansittain sopimuksia, Vanto huokaa.

Nyt kun Donald Trumpin kausi poliittisine jännitteineen on takana ja Joe Bidenin kausi käynnistynyt, on odotettavissa, että neuvottelut uudesta Privacy Shieldin kaltaisesta puitesopimuksesta EU:n ja Yhdysvaltain välillä käynnistyvät uudelleen, Vanto veikkaa.

Korona-ajan kysymyksiä

Korona on tuonut lisää töitä teknologiajuristeille. Kun yritykset kehittävät ja ottavat käyttöön uutta teknologiaa esimerkiksi tartuntojen jäljittämiseksi ja töihin paluun mahdollistamiseksi, siitä nousee helposti juridisia pulmia, joihin on löydettävä ratkaisu.

Vanto kertoo konkreettisen esimerkin siitä, minkä tyyppisiä koronan suitsimiseen liittyvät pulmat voivat olla: Yritys haluaa työntekijöidensä käyttävän älypuhelimeen ladattavaa sovellusta, jonka avulla voidaan selvittää, missä kohdin esimerkiksi tehdasta tai toimistokiinteistöä kukin on ollut tietyllä hetkellä, jotta mahdollisesti altistuneet työntekijät voidaan ohjata testeihin ja karanteeniin.

Tästä nousee esiin muun muassa kysymys siitä, voiko työnantaja velvoittaa työntekijöitä hankkimaan älypuhelimen tai lataamaan tietyn sovelluksen.

– Pitää myös sopia siitä, mitä kaikkea tietoa työntekijöistä ja heidän liikkeistään voidaan sovelluksen avulla kerätä ja miten kerättyä tietoa voidaan käyttää, Vanto kertoo.

Tällaista korona-ajan poikkeustilaa ja sen tuomia uusia kuvioita ja ongelmia ei kukaan voinut kuvitella. Ei myöskään Vanto, kun hän tuli vuonna 2000 New Yorkiin YK-harjoittelijaksi ja vuonna 2003 viimeistelemään jatko-opintojaan New York Universityn Law Schooliin.

Hänellä oli opiskeluaikoinaan kangastellut mielessä diplomatiaan ja YK:n tehtäviin liittyvä ura, mutta teknologiajuridiikka vetikin sitten pidemmän korren – etenkin kun työpaikka tarjoutui siltä saralta.

– Tuolloin 2000-luvun alkupuolella yksityisyyteen liittyvät kysymykset eivät olleet vielä mikään iso liiketoiminta-alue asianajotoimistoille. Muutamia aloja lukuun ottamatta ne nousivat laajemmin esiin vasta vuonna 2018 EU:n tietosuoja-asetuksen yhteydessä. Tietosuoja-asetus pakotti yritykset hereille ja miettimään käytäntöjään näissä asioissa. Sittemmin Yhdysvalloissa muun muassa Kalifornian osavaltio on säätänyt laajan henkilötietojen suojaa koskevan lain.

Juridiikan näköalapaikalla

Jarno Vanto kuvailee työtään ja työpaikkaansa mahtavaksi näköalapaikaksi.

– Täällä toimivat kaikki suurimmat asianajotoimistot ja juridiikan uudet tuulet lähtevät yleensä liikkeelle täältä. Jos täällä otetaan joku asia käyttöön, se yleensä löytää tiensä muuallekin.

New Yorkin asianajotoimistoissa päivän sana on monimuotoisuus, diversity. Suuret kansainväliset asiakkaat odottavat, että asianajotoimisto osoittaa heille tiimin, jossa on eri-ikäisiä, eri sukupuolia ja eri etnisiä taustoja edustavia asiantuntijoita. Vannon mukaan monimuotoisuuden merkitys on Trumpin jälkeisessä ajassa korostunut; asiakkaat haluavat tehdä pesäeroa tunkkaiseksi koettuun arvomaailmaan.

Erona suomalaiseen asianajomaailmaan Vanto nostaa esiin urapolkujen vaihtelevuuden Yhdysvalloissa.

– Täällä kaikki oikeudenhoitoon liittyvät lain opilliset asiantuntijat – tuomarit, asianajajat ja muut juristit – ovat saman valvonnan ja toimiluvan alaisina, Admitted to the Bar. Juristien on paljon tavallisempaa vaihtaa tehtäviä ja rooleja kuin Suomessa, missä urakierto on jäänyt lähinnä toiveiden ja puheiden tasolle.