Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju, varapuheenjohtaja Eero-Pekka Uotila ja pääsihteeri Niko Jakobsson pääsivät kertomaan tilaisuudessa kollegoille muun muassa siitä, kuinka Suomi siirsi ensimmäisenä Pohjoismaana vuosikymmeniä lähiopetuksena järjestetyn asianajajatutkinnon vuorovaikutteiseksi verkkokoulutukseksi alle puolessa vuodessa, mikä johti korona-aikana ennätysmäärään tutkintokokelaita ja uusia asianajajia. Suomea koskevassa maaraportissa kerrottiin loppuun saatetusta ASSI-projektista eli asiointipalvelusta, jossa voi hoitaa jäsenasioita ja asioida sekä Asianajajaliiton että valvontalautakunnan kanssa tietoturvallisesti ja sujuvasti. Asianajajaliiton edustajat nostivat esille myös työhyvinvointiin liittyneen #oikeusjaksaa-kampanjan sekä oikeusalan sanastoa pilke silmäkulmassa suomentaneen Oikeusrattaat tutuksi -kampanjan.

Yhteisiä keskusteluteemoja olivat ihmisoikeudet, erityisesti tilanne Afganistanissa, ja asianajajien etiikka sekä erityisesti se, miten etiikasta tulisi tulevaisuudessa viestiä aiempaa ymmärrettävämmin myös suurelle yleisölle. Suomen ja Liettuan yhteisessä esityksessä pureuduttiin puolestaan siihen, miten asianajoalalla olisi mahdollista lisätä diversiteettiä ja monikulttuurisuutta. Myös toimistotarkastuksiin ja rahanpesun estämiseen liittyvät prosessit, joita Suomessa ollaan voimakkaasti uudistamassa, herättivät keskustelua. Lopuksi tärkeä kipukohta – asianajajien maalittaminen – nousi keskeiseksi keskustelunaiheeksi. Maalittamiselle tulisi saada nollatoleranssi, mutta keinoja maalittamisen kuriin saattamiseksi ei ole vielä tarpeeksi.