Oikeudenhoidon tilaa Suomessa on helppo kauhistella. Hyvä esimerkki tästä oli eduskunnassa marraskuussa 2021 käyty ajankohtaiskeskustelu oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä. Keskustelun seuraajalle kävi hyvin selväksi, että jokainen poliittinen puolue Suomessa haluaa esimerkiksi nopeammat ja sujuvammat oikeusprosessit. Siksi oikea kysymys kuuluukin, mikä on päättäjien valmius priorisoida oikeusvaltion tulevaisuutta.
Vastuu oikeudenhoidon resursseista on nimittäin poliittisilla päätöksentekijöillä. Ongelma ei ole uusi, sillä esimerkiksi käräjäoikeuksissa käsittelyajat ovat 20 vuoden aikana pidentyneet. Asian mittakaavasta kertoo, että Suomen vuosina 1994–2020 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta saamista 191 tuomiosta jopa 62 koskee oikeudenkäynnin kestoa. Ei ole asianosaisten kannalta kohtuullista, jos tavanomainen prosessi kestää jopa kolme vuotta.
Oikeudenhoidon tila ei kuitenkaan parane sillä, että kaikki yhteen ääneen kauhistelevat sen ongelmia. Viime kädessä oikeudenhoidon eri toimijat voivat tehdä paljon sellaista, mikä sujuvoittaisi prosesseja. Rakenteiden uudistaminen vaatii paitsi johtajuutta, myös ajallisia voimavaroja viedä uudistukset läpi.
Asianajajaliitto on julkaissut oikeudenhoidon työtapareformin, ja siitä on alan sisällä herännyt hyvää keskustelua kehittämistarpeista. Viimeistään eduskuntavaaleissa 2023 on aika keskustella siitä, miten oikeusvaltio turvataan niukkenevien julkisten resurssien aikana. Lisäksi aiheesta kiinnostuneiden kannattaa seurata tarkasti historian ensimmäisen valtioneuvoston oikeudenhoidon tilaa koskevan selonteon valmistelua, jonka on määrä päättyä loppusyksyllä 2022.
