Aaria ihmisoikeuksille

Aaria ihmisoikeuksille

14.6.2022 Teksti Tero Ikäheimonen // Kuvat Susanna Kekkonen

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidentin Róbert Spanón mukaan asianajajilla on kriittinen rooli siinä, että Euroopan ihmisoikeussopimus toteutuu ruohonjuuritasolta ylöspäin.

Kevätaamu on Helsingin Kalastajatorpalla aurinkoinen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidentti Róbert Spanó poseeraa pihamaalla valokuvaajille. Ensimmäisen kuvauksen päätyttyä hän siirtyy lennosta seuraavaan. Samat pyynnöt: hartioita hieman tuonne, katse kameraan, hymyä.

Aikataulu on tiukka, mutta leveä ja vilpitön hymy irtoaa tottuneelta kuvattavalta helposti.

Spanó vieraili Suomessa toukokuun alussa. Vierailunsa aikana hän tapasi ministereitä ja muita oikeuselämän vaikuttajia sekä osallistui Asianajajapäivään yhtenä puhujista.

Kalastajatorpalla pitämässään puheessa Spanó korosti asianajajien roolia oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien turvaajina. Hän totesi, että Euroopan ihmisoikeussopimus voi toteutua ainoastaan alhaalta ylöspäin.

Elintärkeässä roolissa ovat jokaisen sopimusmaan omat toimijat: paikalliset viranomaiset, tuomioistuimet, tuomarit ja asianajajat. Kaikkien tehtävänä on vaalia omassa työssään, joka päivä, ihmisoikeuksien toteutumista, Spanó totesi.

Asianajajapäivän tiimellyksessä hän ehti myös Advokaatin haastateltavaksi.

Kahden kriisin presidentti

Spanó aloitti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidenttinä toukokuussa 2020,  koronapandemian alussa. EIT:ssä piti kaikkien muidenkin työyhteisöjen tapaan miettiä kerralla ja nopeasti uusiksi työtavat ja käytännöt.

Helmikuussa 2022 Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan, mikä mullisti uudestaan EIT:n arjen. Hyökkäyshetkellä sekä Ukraina että Venäjä olivat vielä Euroopan neuvoston jäseniä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolia.

– Kun Euroopan neuvoston jäsenmaa hyökkää toiseen jäsenmaahan, niin tietenkin se on katastrofi järjestelmälle, joka perustuu perusoikeuksien kuten rauhan ja vapauden kunnioittamiseen, Spanó sanoo. 

Euroopan neuvosto oli maaliskuussa valmistelemassa Venäjän erottamista järjestöstä, kun Venäjä itse ilmoitti eroavansa neuvostosta. Sopimuksessa on kuitenkin siirtymäaika, ja EIT käsittelee edelleen Venäjää vastaan kohdistetut kanteet, jotka on nostettu 16.9.2022 mennessä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on tällä hetkellä 18 000 Venäjää vastaan nostettua kannetta, ja Venäjän hyökkäyksen myötä määrän uskotaan kasvavan. Siitä huolimatta, että Venäjä lakkaa syyskuussa olemasta ihmisoikeussopimuksen osapuoli, Spanó lupaa, että kaikki Venäjän toimintaan Ukrainassa liittyvät kanteet otetaan käsittelyyn.

– EIT jatkaa työtään ja tekee päätökset tapauksissa, joita tuomioistuimeen tuodaan.

”Minua on aina kiehtonut juridiikka järkeen perustuvana alana, jolla on suuri vaikutus ihmisten elämään.”

Islantilainen maailmankansalainen

49-vuotias Róbert Spanó syntyi ja varttui Reykjavikissa, Islannissa. Perhe oli kansainvälinen: Spanón isä on italialainen ja äiti islantilainen.

Spanó arvelee, että ekstrovertti luonne auttoi solahtamaan reilun 80 000 asukkaan kaupunkiin, jossa maahanmuuttajien lapset olivat 1970-luvulla harvassa.

– Pienessä yhteisössä on tietenkin haasteensa, mutta Reykjavik oli erittäin hauska kaupunki nuorelle: paljon upeita ystävyyksiä ja hyviä juhlia, hän sanoo ja hymyilee.

Islanti on muiden Pohjoismaiden tapaan ollut menestystarina: bruttokansantuote oli vielä 1970-luvulla alhaisella tasolla, mutta nykyään maa on läntisen Euroopan vauraimpia. Spanó esittää osasyyksi sitä, että Islanti on saarivaltio. Selviytyäkseen maan on täytynyt aina olla sitkeä ja luova.

– Islantilaiset ovat hyvin voimakas kansa, jolla on hyvä itsetunto. Islantilaiset todella uskovat voivansa tehdä mitä tahansa, ja se on hyvin vahva pohja kansalliselle identiteetille.

Lapsuuttaan Spanó kuvaa ”vaatimattomaksi”. Vaikka perheellä ei ollut paljon rahaa, tekemisestä ei koskaan ollut pulaa, hän vakuuttaa.

Siinä missä muut lapset haaveilivat poliisin tai palomiehen ammatista Spanó on, niin kauan kuin hän muistaa, halunnut olla asianajaja.

– Se on vähän outoakin pieneltä lapselta. Luulen että olen nähnyt elokuvissa istuntosaleja ja tuomareita, ja ne ovat vaikuttaneet jännittäviltä. Mutta minua on myös aina kiehtonut juridiikka järkeen perustuvana alana, jolla on suuri vaikutus ihmisten elämään.

Paine oikeusvaltioita kohtaan näkyy myös EIT:ssä

Róbert Spanó aloitti tuomarina Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa vuonna 2013. Sitä ennen hän työskenteli Islannin parlamentin oikeusasiamiehenä ja Islannin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina.

Spanón uralla yksi asia on kulkenut tavalla tai toisella aina mukana: ihmisten ja erilaisten instituutioiden, kuten valtion, välinen suhde.

Hän toimi Islannissa vuosina 2007–2011 puheenjohtajana kahdessa eri komissiossa, jotka tutkivat lastensuojelun epäkohtia ja kansalliskirkon entiseen piispaan kohdistuneita hyväksikäyttöepäilyjä.

Asianajajapäivän yhtenä teemana oli oikeusvaltio ja sen kohtaamat haasteet. Oikeusvaltioon kohdistuva paine näkyy myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tehtävissä valituksissa.

Spanón mukaan tuomioistuimen käsiteltäväksi on viime vuosina tullut entistä enemmän tapauksia, jotka liittyvät oikeusvaltion rakenteisiin kuten tuomioistuinten itsenäisyyteen.

– Siihen kuinka demokratia on uhattuna, hän tiivistää.

Kehitys huolettaa Spanóa. Hänen mukaansa EIT:n tulee pyrkiä vahvaan ja jatkuvaan dialogiin Euroopan neuvoston jäsenmaiden kanssa ja tavata aktiivisesti oikeuselämän toimijoita eri maissa – kuten Asianajajapäivässä – ja näin kirkastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen viestiä.

– Lisäksi meillä tulee olla poliittinen ja taloudellinen tuki, jotta pystymme antamaan korkealaatuisia tuomioita, jotka ovat merkityksellisiä Euroopalle.

”Demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja ihmisarvon kunnioittaminen muodostavat perustan onnelliselle elämälle.”

Oikeutta yli kansallisten rajojen

Mikä EIT:stä tekee se presidentin mielestä erityisen?

– Suvereenit valtiot ovat päättäneet, että on heidän kansalaistensa hyvinvoinnin kannalta parempi antautua yli rajojen toimivan valvonnan alaiseksi. Se on suoraan sanottuna ihme, erityisesti näinä aikoina, Spanó aloittaa.

– Toiseksi arvot joiden päälle EIT on rakennettu – demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja ihmisarvon kunnioittaminen – muodostavat mielestäni perustan onnelliselle elämälle.

Suomea koskevien tuomioiden määrä on EIT:ssä vakiintunut 0–2 vuosittaiseen tapaukseen. Määrä on laskenut 2000-luvun alkuvuosista huomattavasti. Esimerkiksi vuonna 2007 Suomea koskevia tuomioita annettiin 26.

60 prosenttia kaikista Suomea koskevista langettavista päätöksistä ovat koskeneet oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin – käytännössä kyse on liian pitkistä oikeudenkäynneistä.

Vuonna 2020 Suomi sai langettavan tuomion Kauhajoen koulusurmaa edeltäneiden tapahtumien johdosta. Tuomioistuimen mukaan Suomen valtio epäonnistui turvaamaan koulusurman uhrien oikeutta elämään. Vuonna 2021 EIT puolestaan päätyi kumoamaan irakilaismiehen karkotusta koskevan langettavan tuomionsa, kun selvisi, että miehen kuolintodistus oli väärennetty.

Spanó näkee Suomen laskeneisiin lukuihin kaksi syytä:

– Ensinnäkin suomalainen oikeusjärjestelmä kunnioittaa ihmisoikeuksia ja pyrkii huomioimaan ihmisoikeussopimuksen arvot. Näemme sen suomalaisten oikeuksien päätöksissä ja siinä, kuinka poliitikot ja eduskunta pyrkivät aidosti noudattamaan ihmisoikeussopimuksen periaatteita.

– Voi myös olla, että kaikki oikeudellisessa yhteisössä eivät tiedä, miten Euroopan ihmisoikeussopimus kehittyy ja miten sitä voisi soveltaa tiettyihin tapauksiin. Kyse voi olla näiden asioiden yhdistelmästä, hän jatkaa.

Ennen EIT:n pestiä Spanó lauloi islantilaisessa Fóstbræður-mieskuorossa, joka lukeutuu Islannin vanhimpiin. Rakas kuoroharrastus on ollut tauolla Spanón asuessa Strasbourgissa, mutta kenties marraskuun jälkeen on aikaa jälleen myös laululle.

Minkä kappaleen valitset, kun tarvitset voimaa ja inspiraatiota, Róbert Spanó?

– Kun saan laulaa aarian, esimerkiksi jostakin oopperasta, olen onnellinen. 

”Pauliine on tuonut meille viisautta”

Tuomarit valitaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen yhdeksän vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Spanón kausi EIT:ssä päättyy marraskuussa 2022. Tuomioistuimen presidenttinä hän ehtii toimia 2,5 vuoden ajan.

– Johdan ja hallinnoin tuomioistuimen työtä yhdessä kirjaamon kanssa. Lisäksi edustan tuomioistuinta, kerron mitä teemme ja koetan saada ihmiset ymmärtämään työtämme paremmin. Teen vähemmän varsinaista oikeudellista työtä verrattuna siihen, kun toimin tuomarina, hän kuvaa tehtäviään.

Suomalaista kollegaansa, EIT:n ­tuomaria Pauliine Koskeloa Spanó kehuu vuolain sanankääntein.

– Hän on tuonut meille viisautta ja ­maail­man tuntemusta, jotka ovat olennaisia työmme onnistumiselle.

Róbert Ragnar Spanó, 49

• Oikeustieteen maisteri, Islannin yliopiston professori vuosina 2006–2010 ja oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani 2010–2013

• Islannin parlamentin oikeusasiamies 2009–2013

• Spanó aloitti EIT:ssä tuomarina 2013 ja valittiin tuomioistuimen presidentiksi 2020

• Syntynyt Reykjavikissa, asuu Strasbourgissa

Julkaistu numerossa Advokaatti 3/2022

Kirjoittaja Tero Ikäheimonen

on vapaa toimittaja, viestintäalan yrittäjä ja Advokaatin toimitussihteeri.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki

Uusimmat kirjoitukset

Liitossa tapahtuu

Kaikkien aikojen päivä

Toukokuussa pidetty Asianajajapäivä sai poikkeuksellisen haltioituneen vastaanoton. Yleisön hurmasi heti aamusta Viron pääministeri Kaja Kallas. Toinen hurmuri oli upea kevätsää.

Liitossa tapahtuu

Kaikkien aikojen päivä

Toukokuussa pidetty Asianajajapäivä sai poikkeuksellisen haltioituneen vastaanoton. Yleisön hurmasi heti aamusta Viron pääministeri Kaja Kallas. Toinen hurmuri oli upea kevätsää.

Oikeilla urilla

Valvontaratkaisuja: Ratkaisuja tuomioistuinten ja viranomaisten ilmoituksista

Viranomaisen käynnistämä asia käsitellään ja ratkaistaan samassa menettelyssä kuin esimerkiksi avustajan asiakkaan tai vastapuolen tekemä kantelu.

Oikeilla urilla

Valvontaratkaisuja: Ratkaisuja tuomioistuinten ja viranomaisten ilmoituksista

Viranomaisen käynnistämä asia käsitellään ja ratkaistaan samassa menettelyssä kuin esimerkiksi avustajan asiakkaan tai vastapuolen tekemä kantelu.

Fokus

Oikeusturvaa jokaiselle

Asianajajaliiton oikeusturvaohjelma esittää keinoja korjata oikeusvaltion ongelmia. Jokaisella pitää olla todellinen mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi oikeudessa. Advokaatti kysyi näkemyksiä oikeusturvaohjelmasta useilta asiantuntijoilta. Yksi heistä on Sanomien palkittu toimittaja Paavo Teittinen, joka on kirjoittanut lukuisista yhteiskunnan epäkohdista: turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ongelmista, pimeistä työmarkkinoista, työntekijöiden riistosta ja ihmiskaupasta.

Fokus

Oikeusturvaa jokaiselle

Asianajajaliiton oikeusturvaohjelma esittää keinoja korjata oikeusvaltion ongelmia. Jokaisella pitää olla todellinen mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi oikeudessa. Advokaatti kysyi näkemyksiä oikeusturvaohjelmasta useilta asiantuntijoilta. Yksi heistä on Sanomien palkittu toimittaja Paavo Teittinen, joka on kirjoittanut lukuisista yhteiskunnan epäkohdista: turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ongelmista, pimeistä työmarkkinoista, työntekijöiden riistosta ja ihmiskaupasta.