Teittinen huomaa työssään jatkuvasti, kuinka iso merkitys on sillä, että ihmiset saavat osaavaa oikeudellista apua. Hän kirjoitti joitakin vuosia sitten turvapaikanhakijoita avustaneista huijarilakimiehistä, jotka ottivat rahat ja jättivät työn tekemättä.

– He rikkoivat ihmisten perusoikeutta saada asiansa käsitellyksi ja riskeerasivat sen, että joku palautetaan palautuskiellon vastaisesti kotimaahansa, Teittinen sanoo.

Pätevä asianajaja voi ratkaista sen, toteutuvatko -rikosvastuu ja uhrin oikeudet. Erään jutun yhteydessä Teittinen kohtasi naisen, jonka epäiltiin joutuneen ihmiskaupan ja raiskauksen uhriksi. Tapaus oli tutkittu puutteellisesti ja keskeisiä todistajia jätetty kuulematta. Syyttäjä oli tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen.

– Vasta kun uhri sai toisen pätevämmän asianajajan, joka kanteli päätöksestä, asia palautettiin tutkintaan ja tekijälle tulikin usean vuoden tuomio. Vastaavia esimerkkejä on monia.

Asianajajat perustuslakiin

Niin tärkeä kuin asianajajien rooli onkin, sitä ei ole tunnustettu perustuslaissa. Tämä on yksi asia, johon Asianajajaliitto esittää muutosta oikeusturvaohjelmassaan.

Päivitetyllä oikeusturvaohjelmalla liitto haluaa edistää sitä, että jokaisella on kaikissa olosuhteissa todellinen mahdollisuus saada asiansa oikeuden käsiteltäväksi.

Teittinen kommentoi ohjelmaa Advokaatin pyynnöstä ja pitää sen tavoitteita hyvinä. Hänestä asianajajien kirjaaminen perustuslakiin on kannatettava ajatus.

Liiton oikeuspoliittinen juristi Elisa Gebhard sanoo, että ohjelmalla halutaan selkeyttää Asianajajaliiton tavoitteita myös muille kuin asianajajille. Monelle voi olla yllätys, että perustuslaissa syyttäjien ja tuomioistuimien asema on turvattu, mutta asianajajat puuttuvat.

– Haluamme avata, miksi on olennaista, että ihmiset voivat turvautua parhaaseen mahdolliseen apuun. Ehdotus ei ole asianajajien hyväksi vaan sen takia, että jokainen yksilö ja yhteisö voi puolustaa itseään oikeudessa.

Kirjaus perustuslakiin ei ehkä heti muuttaisi mitään. Tarkoitus on enemmänkin suojella oikeusvaltiota tilanteissa, joissa sen kehitys lähtisi huonoon suuntaan.

– Puola ja Unkari ovat esimerkkejä siitä, miten oikeuslaitoksen riippumattomuus on asetettu kyseenalaiseksi. Koska oikeusvaltion kehitys maailmalla ei ole itsestäänselvyys, sitä on Suomessakin vahvistettava määrätietoisesti. Lainkäytön avulla pitää voida suojella yksilöitä vaikkapa valtiolliselta mielivallalta, Gebhard sanoo.

Tehokkaampaa valvontaa

Liitto esittää oikeusturvaohjelmassa useita parannuksia myös asianajajalakiin.

– Tällä hetkellä laissa on tarpeettoman yksityiskohtaista sääntelyä esimerkiksi valvontalautakunnan jaostojen määrästä. Kyse on siitä, miten saadaan valvonta järjestettyä niin, että se on tehokasta olemassa olevilla resursseilla, Gebhard sanoo.

Valvonnan painopistettä halutaan muuttaa yksilöistä asianajoyhteisöihin. Nykyisin asianajajat ovat henkilökohtaisessa vastuussa osakeyhtiön liiketoiminnasta.

– Laki on jäänne ajoilta, jolloin asianajajan ammatti oli pikemminkin käsityöläisammatti, Gebhard huomauttaa.

Oikeusministeriön hallitusneuvos Kari Kiesiläinen sanoo, että Asianajajaliiton panos uudistusten valmistelussa on tärkeä, ja ministeriö yrittää ottaa ehdotuksia huomioon.

Oikeudenhoidon ja oikeusvaltion tilasta on laadittu ja ollaan laatimassa selvityksiä. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi toimivat oikeusprosessit ja oikeusturva.

Kiesiläinen sanoo, että asianajajalaki on vanha ja uudistaminen olisi perusteltua. Se ei kuitenkaan ole hallitusohjelmassa, eikä siksi vielä etene.

– Kokonaisuudistuksesta on kuitenkin erotettu kiireellisenä valvontamenettelyn kehittäminen, jota ollaan viemässä eteenpäin jo tällä hallituskaudella.

”Ehdotus ei ole asianajajien hyväksi vaan sen takia, että jokainen yksilö ja yhteisö voi puolustaa itseään oikeudessa.”

Riittävät resurssit koko maahan

Asianajajaliitto korostaa, että oikeusvaltiolla on hintansa. Jokaisella on oltava mahdollisuus saattaa asiansa oikeuteen riippumatta asuinpaikasta tai taloudellisesta tilanteesta.

Liitto on jo vuosia puhunut oikeusapupalkkioiden korotustarpeesta. Palkkio on 110 euroa tunnilta.

– Palkkiot ovat jääneet paljon jälkeen asianajajien laskutuksen mediaanista. Se johtaa pahimmillaan siihen, että oikeusapua ei ole saatavilla kasvukeskusten ulkopuolella, kun nykyiset oikeusapua tarjoavat asianajajat eläköityvät. Tämä olisi ennen kaikkea ongelma oikeusturvan saatavuuden kannalta, Gebhard sanoo.

Liitto esittää myös oikeusturvavakuutusta koskevan lainsäädännön tarkistamista. Vakuutuksista on rajattu pois yleisiä perheoikeuden juttuja, eivätkä korvaukset ole kovin korkeita.

– Vakuutusyhtiöt kilpailevat keskenään, ja vakuutusehdot määräytyvät siten kuin määräytyvät. Mutta jollain keinolla tulisi varmistaa, että oikeusturvavakuutus on tosiasiassa toimiva väline.

Julkinen oikeusapu turvaa yhdenvertaisuuden, mutta tuloraja, jolla sitä saa ilman omavastuuta, on niin matala, että joukko pienituloisia on jäänyt väliinputoajiksi. Liiton mukaan tulorajaa pitää tarkistaa niin, että se vastaa väestön tulotasoa paremmin.

Kari Kiesiläinen sanoo, että niin oikeusapupalkkion kuin oikeusavun tulorajojen korottamisen tarve ovat hyvin ministeriön tiedossa. Lokakuussa julkaistu selvitys esitti tulorajan korottamista. Toteutuminen riippuu rahoituksesta. Kiesiläisen mukaan oikeusapupalkkioiden korotus ei ole todennäköinen tällä hallituskaudella.

Oikeusprosessin tehostamista

Iso oikeusturvaongelma on prosessien pitkä kesto. Oikeusturvaan voidaan vaikuttaa myös työtapoja parantamalla. Yksi oikeusturvaohjelman kohta käsittelee työtapareformia, jonka Asianajajaliitto on julkaissut jo aiemmin.

Toimittaja Paavo Teittinen sanoo, että ehdotukset oikeusprosessien sujuvoittamiseksi kuulostavat hyviltä: esimerkiksi se, että avustaja pääsee mukaan varhaisessa vaiheessa.

– Kun olen tehnyt juttuja, olen törmännyt siihen, että vakavissakin rikosasioissa avustajan voi olla aika hankala saada tietoa. Avustajaa saatetaan pitää jopa ylimääräisenä rasitteena prosessissa, eikä tunnisteta avustajan olennaista roolia.

Myös rikosasian aikataulutus heti alussa kuulostaa hänestä kannatettavalta. Hän mainitsee yhden törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäyttötapauksen, johon liittyi muitakin vakavia rikosnimikkeitä. Meni melkein kolme vuotta, että edes kuultiin epäiltyä ja keskeisiä todistajia. Kuuden rikoksen syyteoikeus ehti vanhentua.

– Prosessin päättyessä asianomistaja oli niin uudelleen traumatisoitunut, että hän sanoi, että jos hänelle vielä käy jotain, hän ei aio puhua enää poliisille. Tämä syö oikeusvaltion perustaa tosi vakavalla tavalla.

Teittinen on kirjoittanut poliisin resursseista jo vuosia, mutta yksin poliisin resurssien lisääminen ei tuo apua, koska ruuhka kasautuu ketjun muihin kohtiin.

Julkinen oikeusapu turvaa yhdenvertaisuuden, mutta tuloraja, jolla sitä saa ilman omavastuuta, on niin matala, että joukko pienituloisia on jäänyt väliinputoajiksi.

Useita uudistuksia valmistelussa

Myös Kari Kiesiläinen sanoo, että työtapareformi on hyvä avaus, ja oikeudenhoitoa ja oikeusvaltiota koskevissa selvityksissä on käsitelty samanlaisia asioita.

Hallituksen esitykseksi on jo edennyt todistelun tallentaminen käräjäoikeudessa videolle, jolloin sitä ei tarvitse ottaa uudelleen vastaan hovioikeudessa.

Oikeusprosessien nopeuttamisen rinnalla halutaan alentaa oikeudenkäyntikuluja. Asiaa selvittänyt työryhmä esitti viime vuonna useita uudistuksia. Yksi on tuomioistuimen mahdollisuus viran puolesta kohtuullistaa hävinneen osapuolen oikeudenkäyntikuluja.

– Ministeriö on myös esittänyt kevennettyä oikeudenkäyntimenettelyä pieniin riita-asioihin.

Esitutkintalain muutosta koskevassa esityksessä ministeriö ehdottaa, että syyttäjien ja poliisin yhteistyötä tiivistetään ja yhteistyövelvollisuutta laajennetaan. Kustannusvaikutusten vuoksi ehdotukset esitetään eduskunnalle näillä näkymin vasta seuraavan hallituskauden alussa, ensimmäisen kehyskierroksen jälkeen.

– Tavoitteena on välttyä tarpeettomilta lisätutkinnoilta. Syyttäjän rooli on varmistaa oikeudenkäynnin kohteen laajuus, jotta tuomioistuinvaiheessa ei tule yllätyksiä, Kiesiläinen sanoo.

Syyttäjävetoinen esitutkinta on yksi kohta myös liiton työtapareformissa. Gebhardin mukaan se parantaisi fokusta ja nopeuttaisi myöhempää prosessia.

Riita-asioita liitto haluaa tehostaa niin, että kaikkiin riitoihin tehtäisiin heti alussa sitova prosessisuunnitelma ja aikataulutus, mikä välimiesmenettelyssäkin toimii hyvin.

– Voisimme kaikki yhdessä ratkoa nykyisten oikeusprosessien ongelmia, Gebhard toteaa.