Suomessa järjestetään huhtikuussa 2023 eduskuntavaalit, joissa valitaan Suomeen lainsäätäjät seuraavalle nelivuotiskaudelle. Asianajajaliitto pyrkii omalla vaikuttamistyöllään varmistamaan, että oikeusvaltion peruspilarit, kuten riippumaton asianajajakunta, kaikkien saatavilla olevat oikeuspalvelut ja oikeusprosessien sujuvuus, ovat tulevien päättäjien asialistalla.

Asianajajaliiton oikeuspoliittisen vaikuttamisen selkärangan muodostaa uudistettu oikeusturvaohjelma. Siihen on nostettu neljä kärkiteemaa, joita tulevan eduskunnan toivotaan edistävän. Ohjelman tavoitteisiin voi tutustua oheisessa laatikkojutussa ja yksityiskohtaisemmin Asianajajaliiton verkkosivuilla.

Eduskuntavaalien ja sitä seuraavan hallitusohjelman merkitys lainsäädäntötyön kannalta on korostunut, sanoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju.

– Se minkälaiset asiat hallituskaudella etenevät, on pitkälti kiinni siitä, mitä hallitusohjelmaan kirjataan. Oikeusministeriön resurssit hallitusohjelman ulkopuolisten hankkeiden edistämiseen eivät nykyisellään riitä, hän sanoo.

”Emme aja omaa asiaamme tai etuamme. Tämä ei ole aina päättäjillekään selvää.”

Viestiä päättäjille

Asianajajaliitto on tavannut kesän aikana suurimpien puolueiden edustajat. Tilaisuuksissa on käyty läpi oikeusturvaohjelman tavoitteita ja Asianajajaliiton näkemyksiä siitä, miten oikeusvaltion turvaaminen tulisi huomioida vaali- ja hallitusohjelmatyössä. 

Oikeudenhoidon toimijoiden kesken käydään jatkuvaa dialogia oikeusvaltion huolista, mutta sama viesti täytyy saada eteenpäin päättäjille, Hanna Räihä-Mäntyharju sanoo. 

Hänen mukaansa Asianajajaliiton toiminta ei sinänsä eroa normaalista vaikuttamistyöstä, jossa tavataan päättäjiä ja pyritään sen avulla vaikuttamaan lainsäädäntöön – paitsi sen osalta, kenen asiaa liitto edistää.

– Hyvin helposti ajatellaan, että olemme asianajajien ammattiliitto, ja joudumme usein korostamaan, että katsomme kokonaisuutta oikeusturvan, yhteiskunnan toimivuuden, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja oikeusturvan saatavuuden näkökulmasta, Räihä-Mäntyharju sanoo.

– Totta kai monet asiat vaikuttavat myös meidän työhön, mutta emme aja omaa asiaamme tai etuamme. Tämä ei ole aina päättäjillekään selvää. 

Oikeusvaltion nostaminen keskusteluun kaikkien vastuulla

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Kallistuva ruoka ja energia. Viime vuosina suomalaisten arkea ovat ravistelleet isot, syvälle perusturvallisuuteen pureutuvat tapahtumat. Löytyykö julkisesta keskustelusta enää tilaa oikeusvaltiolle?

Siinä kaikilla oikeudenhoidon alalla toimivilla on tärkeä rooli, Hanna Räihä-Mäntyharju sanoo.

– Meidän kaikkien tulisi pitää näitä aiheita esillä mediassa, jotta asian merkitystä saataisiin kirkastettua ja kansalaisten kautta positiivista painetta myös päättäjien suuntaan. Mutta se vaatii, että suurelle yleisölle saadaan tietoa ymmärrettävässä muodossa.

Hän muistuttaa, että yksityishenkilöiden ja yritysten oikeusturvan taso vaikuttaa koko yhteiskunnan toimivuuteen ja vaikkapa Suomen houkuttelevuuteen yritysten sijaintipaikkana. 

Tavallisen ihmisen kannalta oikeusvaltio voi tuntua kaukaiselta yläkäsitteeltä, kunnes itse joutuu vaikkapa oikeudenkäyntiin. Silloin oikeudenkäynnin kesto, oikeusturvavakuutuksen riittävyys tai asianajopalveluiden saatavuus ovatkin yhtäkkiä elämän tärkeimpiä asioita. 

– Harva pohtii arjessaan oikeusvaltiokysymyksiä, mutta niillä on hyvin laajakantoinen merkitys koko yhteiskuntaan. Meidän täytyy saada nykyistä laajempaa keskustelua aikaan, Räihä-Mäntyharju sanoo.

Juttua varten on haastateltu myös Asianajajaliiton oikeuspoliittista juristia Elisa Gebhardia.