Asianajajista annettua lakia ollaan muuttamassa. Muutostarve on syntynyt Suomen Asianajajaliiton aloitteesta ja sitä ovat täydentäneet myös oikeuskanslerin huomiot muun muassa tutkinnon muutoksenhakuun liittyen.

Nykyinen asianajajista annettu laki annettiin 1958 ja se tuli voimaan 1.7.1959. Asianajajalakia on sen jälkeen muutettu 14 kertaa ja alun perin saman määrän pykäliä sisältänyt laki on venähtänyt 32 pykälään kuitenkin niin, että lisäykset on tehty pykälien väliin: esimerkiksi 7 §:n perässä on 7 a – 7 k §:t. Seurauksella, että lain systematiikka ja selkeys ovat kärsineet. 

Vuosien kuluessa Suomen Asianajajaliitto on esittänyt lakiin useita muutosesityksiä, joista osa jäi odottamaan kokonaisuudistusta. Vireillä olevalla esityksellä pyritään purkamaan valvontalautakunnan jutturuuhkaa ja tehostamaan asioiden käsittelyä. 

Esityksessä valvontalautakunnan kokoonpanoa koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että valvontalautakunta voisi joustavammin perustaa jaostoja asiamäärän ja ruuhkatilanteen mukaan – käytännössä valvontalautakunnan jäsenmäärä voisi vaihdella. Samalla valvontalautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voisivat ratkaista asian, mikäli kantelu olisi ilmeisen perusteeton. Oikeusturvaan liittyvänä kysymyksenä kanteluiden vanhentumisaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi nykyisestä viidestä vuodesta kahteen vuoteen. Tämä koskisi myös luvan saaneita oikeudenkäyntiasiamiehiä ja samalla muutos tulisi luvan saaneista oikeudenkäyntiasiamiehistä annettuun lakiin. 

Oikeusministeriön laatima luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 1.7.–15.8.2022. Kaikki lausujat kannattivat esitettyjä muutoksia. Lausunnoissa tuotiin esille tarve asianajajalain kokonaisuudistukselle. Samaa on edellyttänyt jo aiemmin eduskunnan lakivaliokunta ja mikäli asia saadaan kirjattua seuraavaan hallitusohjelmaan, uudistus toteutuu – muussa tapauksessa asiantilan korjaamiseen ei ole osoitettavissa lainvalmisteluresursseja.