Kirjoitin Advokaatin numeron 4/2022 pääkirjoituksessa siitä, että olemme tavanneet kevään aikana viiden suurimman puolueen eduskuntaryhmien edustajia. Tapaamisiin on osallistunut edustajia, jotka ovat lakivaliokunnassa tai valmistelemassa puolueensa vaaliohjelmaa ja hallitusohjelmaneuvotteluja. Olemme tuoneet esille Asianajajaliiton tärkeimpiä oikeuspoliittisia teemoja, joista nostin esille oikeusavun tuntihinnan jälkeenjääneisyyden. Olemme tuoneet sitä esille monesta näkökulmasta: muun muassa kustannusten nousu, ammattitaitoisen avustajan saamatta jääminen, nuorten juristien palkkaamisen vaikeus ja asianajopalveluiden väheneminen kasvukeskusten ulkopuolella.
Tosiasia on se, että moni kokenut asianajaja kieltäytyy hoitamasta toimeksiantoja oikeusavulla. Tuntihinnan lisäksi siihen vaikuttaa se, että tuomioistuimet leikkaavat usein laskutettuja tunteja ja arvioivat, että asia olisi pitänyt voida hoitaa pienemmällä ajankäytöllä. Asianajajat ovat aina velvollisia toimimaan rehellisesti kaikissa asioissa, myös laskutuksessa. Mitä selvempänä ja yksinkertaisempana asian pystyy tuomioistuimelle tarjoilemaan, sitä enemmän työtä sen valmistelu on vaatinut. Tätä tuomioistuimissa on välillä vaikea nähdä – asiakkaan asianajajalle tuoma asia on yleensä kaikkea muuta kuin selvä ja järjestyksessä. Kun tähän lisätään vielä se, että asiakkaan maksettavaksi tuleva omavastuuosuus jää usein asianajajan luottotappioksi, kokeneita asianajajia on entistä vaikeampi saada hoitamaan oikeusapuasioita. Emme ole tämän asian kanssa yksin. Asianajajat ovat menneet sekä Norjassa että Isossa-Britanniassa lakkoon oikeusapupalkkion alhaisuuden vuoksi. Olisiko se mahdollista meilläkin? Siitä lisää tässä lehdessä.
Tuomioistuinasioinnissa on puhuttu AIPAsta vuosien ajan. Järjestelmän kehittämisen alkuvaiheessa oli tarkoituksena, että kansalaiset ja avustajat pääsevät käyttämään järjestelmää oman portaalinsa kautta. Asiakirjat olisi toimitettu sitä kautta, ja sieltä olisi päässyt seuraamaan asian käsittelyn etenemistä. Portaalin kehittäminen jouduttiin kuitenkin keskeyttämään jo muutama vuosi sitten rahapulaan vedoten. Tuomioistuimet ja syyttäjät ovat päässeet pikkuhiljaa ottamaan käyttöön AIPAa, mutta kansalaisten ja avustajien sähköinen asiointi on edelleen pdf-tiedostojen lähettämistä sähköpostin liitteenä. Asiointiportaalin kehittämiseen on kuitenkin palattu, vaikkakin alkuvaiheen mittavista suunnitelmista joudutaan varmasti tinkimään. AIPA on myös jatkuva kehityshanke, joten tärkeää olisi päästä alkuun jollakin versiolla. Tässä lehdessä lisää myös siitä, mitä AIPA-hankkeelle kuuluu.
Loppuvuosi on asianajajille perinteisesti erittäin kiireinen, moni asia odottaa pöydillämme tekijäänsä tämänkin lehden ilmestyessä. Muistetaan kuitenkin myös levätä ja rauhoittua joulun ja vuodenvaihteen ympärillä. Tammikuussa tapaamme sitten Asianajajapäivässä 27.1.2023!
