Ensiapua oikeusavulle

Ensiapua oikeusavulle

22.11.2022 Teksti Terhi Hautamäki // Kuvat Samuli Siirala

Britanniassa ja Norjassa asianajajat ovat lakkoilleet oikeusapupalkkioiden heikon tason vuoksi. Englannissa ja Walesissa saatiin korotus. Norjassa vasta perustettiin komitea palkkiotasoa suosittamaan.

”Legal aid needs first aid.”

”Crime does not pay.”

Englantilaiset rikosasianajajat seisoivat syyskuun alussa kyltteineen Parliament Squarella Lontoossa korkeimman oikeuden edustalla.

Heillä oli päässään valkoiset peruukit. Peruukista tunnistaa barristerin, joka työskentelee pääasiassa oikeudenkäynneissä, kun taas solicitor tekee enimmäkseen oikeussalien ulkopuolista asianajotyötä. Barristerit lakkoilivat elokuun lopulta lokakuuhun asti.

Syy oli oikeusapupalkkioiden alhainen taso, joka on saanut monet rikosasianajajat pakenemaan paremmin palkattuihin töihin. Kriisi on todellinen: alan järjestön Criminal Bar Associationin mukaan rikosasianajajien määrä on vähentynyt neljänneksellä viiden vuoden aikana.

Englannin ja Walesin asianajajia edustava The Bar Council on vaatinut parempia palkkioita jo vuosia. Alirahoitettu, huonosti toimiva systeemi karkottaa etenkin nuoria asianajajia.

– Olemme ikääntyvä ammattikunta. Emme saa nuoria juristeja ryhtymään rikosasianajajiksi tai pysymään työssä, sanoo Bar Councilin puheenjohtaja Mark Fenhalls.

Todelliset ansiot vaihtelevat paljon

Oikeusapu on tärkeä väline oikeusturvan toteutumiseen. Valtion maksaman oikeusavun turvin myös vähävaraisten on mahdollista hakea oikeutta ja saada osaava avustaja oikeudenkäyntiin.

Eri maissa on samantapaisia oikeusapujärjestelmiä, mutta niissä on myös eroja. Siinä missä Suomessa avustajalle maksettavat oikeusapupalkkiot ovat tuntikorvauksia ja taksa kaikesta työstä sama, Englannissa ja Walesissa systeemi on monimutkaisempi.

Asianajaja saa kiinteän korvauksen, joka kattaa ensimmäisen oikeudenkäyntipäivän, ja sitä seuraavilta päiviltä saa ”refresher”-korvauksen. Kiinteän korvauksen suuruus vaihtelee rikosnimikkeen mukaan: esimerkiksi murhajutusta se on korkeampi kuin pahoinpitelyjutusta.

Rikosasianajajien ansiot vaihtelevat paljon työkokemuksen, alueen, juttujen luonteen ja juttujen vaatiman työmäärän mukaan. Vaikka asianajajat Britanniassakin tienaavat yleensä hyvin, pahimmillaan joidenkin rikosasianajajien ansiot jäävät kulujen jälkeen alle minimipalkan. Yleisin vuositulo oikeusaputyötä tekevillä juristeilla (kun mukana myös muut kuin asianajotutkinnon suorittaneet barristerit) on 30 000 ja 40 000 punnan välillä.

Fenhalls kertoo, että samalla kun palkkiot jäävät jälkeen, työ on käynyt stressaavammaksi ja epävarmemmaksi. Digitalisaatio on kasvattanut informaation määrää ja sen myötä läpikäytävää aineistoa. Oikeuslaitos on ylikuormittunut, minkä vuoksi oikeuskäsittelyjä usein siirretään lyhyellä varoitusajalla.

– Tästä seuraa, että moni tekee paljon työtä, josta ei todellisuudessa makseta.

Alirahoitettu, huonosti toimiva systeemi karkottaa etenkin nuoria asianajajia.

Oikeusjärjestelmä on kriisissä

Kolme vuotta sitten asianajajat vaativat oikeusministeriä tilaamaan riippumattoman selvityksen. Viime vuoden joulukuussa julkaistu selvitys osoitti, että asianajajat välttelevät rikosasioita ja vaihtavat muihin töihin, jos vain voivat. Selvitys ehdotti vähintään 15 prosentin korotuksia palkkioihin ja joitakin muita uudistuksia.

Fenhallsin mukaan oikeusjärjestelmä on kriisissä. Oikeusapua on kansalaisten saatavilla kaikissa vakavissa rikosjutuissa, mutta siviilijutuissa heikosti. Vuonna 2012 voimaan tullut asetus vähensi siviilijuttujen oikeusapua.

– Se tarkoittaa, että useimmilla ihmisillä ei ole varaa hakea oikeutta tai mahdollisuutta saada oikeusapua siviilijuttuihin.

Fenhallsin mukaan oikeuslaitoksen kuluja on hallittu hidastamalla sisään tulevien juttujen määrää. Järjestelmä on ruuhkautunut, ja pandemia-aikana ongelma räjähti käsiin. Kun tuli aika purkaa sumaa, työhön ei ollut riittävästi asianajajia.

Rikosasianajajana moni tienaa huomattavasti vähemmän kuin muussa juristin työssä.

– Pitää olla tosi motivoitunut, jotta pysyy rikosjuridiikan alalla. Ammatissa pysyvät sellaiset asianajajat, jotka ovat varakkaista perheistä tai joiden puoliso tienaa hyvin. Tämä haittaa diversiteettiä: ammattikunta ei enää edusta koko yhteiskuntaa.

Asianajajat saivat ennen lakkoa 15 prosentin korotuksen palkkioihin, mutta se koski vain tulevia juttuja. Koska juttujen viive on pitkä, moni saisi odottaa parempia palkkioita pitkään. Järjestelmän kriisi tuli siinä määrin näkyväksi, että asianajajien oli mahdollista ryhtyä lakkoon ilman, että se tulkittiin vain oman edun tavoitteluksi.

Uusi hallitus teki tarjouksen 15 prosentin korotuksesta, joka koskee myös vireillä olevia juttuja. Asianajajat äänestivät lakon lopettamisesta. Fenhallsin mukaan koko oikeusjärjestelmän korjaamisessa on silti yhä työtä, alkaen oikeustalojen kunnosta.

– Olisi mukava, jos katot eivät vuotaisi ja hissit toimisivat. Rakennuksissa on paljon korjattavaa. Se tekisi elämästä helpompaa, ja ihmiset voisivat mennä ylpeinä töihin.

Norjassa lakkoiltiin puoli vuotta

Myös Norjassa asianajajat olivat viime talvena lakossa oikeusapupalkkioiden takia. Ongelmat ovat sielläkin kyteneet pitkään.

Norjan asianajajaliiton Advokatforeningenin pääsihteeri Merete Smith kertoo, että oikeusapujärjestelmä on alirahoitettu. Se on heikentynyt 20 viime vuoden aikana, koska palkkiot ovat jääneet jälkeen kulujen ja palkkojen yleisestä noususta.

Samaan aikaan matkakulukorvaukset puolitettiin. Se on pitkien etäisyyksien ja hintavan matkustamisen maassa iso asia. Asianajajille koituu paljon kuluja, kun he matkustavat oikeustalolle, poliisilaitokselle ja vankilaan asiakasta tapaamaan.

Norjassa asianajajat menivät lakkoon marraskuussa 2021, ja lakko kesti puoli vuotta.

Oikeusapupalkkio on nyt 1121 kruunua tunnilta eli noin 109 euroa. Siihen nähden, miten korkea hintataso Norjassa on Suomeen verrattuna, voi olla yllättävää, että palkkio on melkein sama kuin Suomessa. Smithin mukaan ongelmana on alhaisten tuntipalkkioiden lisäksi se, että kaikesta työstä ei todellisuudessa saa korvausta. Monissa asioissa on määritelty maksimituntimäärä.

– Jos asianajaja on oikeudessa alle neljä tuntia, hän saa kahdeksan tunnin palkkion, joka sisältää valmistelun. Mutta jos käyttää valmisteluun 20 tuntia, saa silti vain kahdeksan tunnin palkkion.

Norjassa on väkilukuun suhteutettuna reilusti enemmän asianajajia kuin Suomessa, mikä tarkoittaa, että kilpailu on kovempaa ja palveluita on enemmän saatavilla. Oikeusaputöissä on usein uransa alussa olevia asianajajia.

– Kun asianajajat saavat työkokemusta, he tekevät yhä vähemmän tätä työtä. Mielestämme olisi tärkeää, että oikeusaputöissäkin olisi kokeneita asianajajia.

Tuomioistuimilta ja medialta tuli tukea

Norjan asianajajalakko oli rajattu. Asianajajat keskeyttivät rikosjutut korkeimmassa oikeudessa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Norjan korkeimmassa oikeudessa kaikki asiat käsitellään suullisesti.

Smith sanoo, että liitto sai tukea muun muassa tuomareilta ja tuomioistuinhallinnolta. Myös media suhtautui myönteisesti.

– Se osoittaa, että norjalaiset pitävät oikeusapua tärkeänä ja ovat huolissaan siitä, että järjestelmä ei ole niin hyvä kuin aiemmin.

Oikeusavun saatavuus ja laatu ovat koko yhteiskunnalle tärkeää, mutta huoli on siitä, että kaikki apua tarvitsevat eivät sitä saa. Yhä harvemmat ihmiset ovat oikeutettuja oikeusapuun, Smith sanoo. Tulorajat ovat matalat, koska niitä ei ole nostettu yleisen tulo- ja kulutason mukana. Oikeusapua myönnetään yhä harvempiin asiaryhmiin.

Lakko päättyi keväällä, kun Norjan asianajajaliitto sopi oikeusministeriön kanssa riippumattoman komitean perustamisesta. Komitea määrittelee jatkossa palkkiosuositukset. Asianajajaliitto valitsee yhden henkilön komiteaan, oikeusministeriö toisen ja kolmas on tuomioistuinhallinnon ehdottama ekonomisti.

Vielä korotuksia ei ole tullut. Lisää rahaa tuli matkakorvauksiin. Smith arvelee, että Ukrainan sodan ja energiakriisin varjossa kaikki rahankäyttö on entistä tiukemmassa.

– Kaikissa Pohjoismaissa on melko hyvä oikeusapujärjestelmä, ja se on tärkeä osa oikeusvaltiota. Toivon todella, että lakko helpottaa rahan saamista oikeusapuun, Smith sanoo. 

Oikeusapupalkkiot ovat Suomessa pysyneet samana vuodesta 2014

Myös Suomen Asianajajaliitto on puhunut oikeusapupalkkioiden tasosta vuosia. Liitto on tuonut esiin, että kenenkään taloudellinen asema ei saa muodostua oikeuden hakemisen esteeksi. Oikeusavun saatavuus on sen vuoksi tärkeä asia.

Yksityiselle avustajalle julkisena oikeusapuna annetusta asianajosta maksetaan 110 euroa tunnilta. Korvaus on jäänyt reilusti jälkeen asianajajien normaalilaskutuksesta, joka voi olla noin 250 euron luokkaa.

– Oikeusapupalkkiot ovat pysyneet samana vuodesta 2014, eikä niihin ole tullut minkäänlaisia indeksikorotuksia, sanoo Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson.

Jakobsson muistuttaa, että 110 euron palkkio ei ole suoraan palkkaa. Se on yrityksen laskuttama palkkio, josta pitää maksaa työn sivukulut ja toimiston ylläpito: eläketurva, toimiston vuokra ja tarvikkeet, kalustus ja siivous, assistentin palkka ja eläke, kirjanpito, tilintarkastus ja vakuutukset. Asianajotoiminnan kulut ovat kasvaneet inflaation tahtiin.

Suomessa ei ole näkynyt sellaista lähtöä oikeusaputöistä kuin Britan­niassa. Täälläkin asianajotyö kuitenkin keskittyy kasvukeskuksiin ja isoihin toimistoihin, jotka hoitavat muita kuin oikeusapuasioita.

– Huolena on, että eläkkeelle jäävien oikeusapuasioita hoitavien asianajajien tilalle ei pienillä paikkakunnilla löydy jatkajia.

Jakobsson sanoo, että palkkio vaatisi useiden kymmenien eurojen korotusta. Hän ei silti usko, että Suomessa nähtäisiin lakkoilua.

– Norjan ja Britannian lakot osoittavat, että emme ole ilmiön kanssa yksin. Tämä ei ole uhkaus, että ryhtyisimme lakkoon, mutta toivottavasti asia herättää keskustelua ja ymmärretään oikeusapupalkkioiden laajempi merkitys.

Jutun ilmestymisen jälkeen oikeusministeriö julkaisi Oikeudenhoidon selonteon, jossa oikeusapupalkkioiden jälkeenjääneisyys ja korotustarve on huomioitu.

Julkaistu numerossa Advokaatti 5/2022

Kirjoittaja Terhi Hautamäki

on vapaa toimittaja, joka kirjoittaa Advokaattiin erityisesti laajoja oikeudenhoitoon liittyviä artikkeleita.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki

Uusimmat kirjoitukset

Liitossa tapahtuu

Advokaatille kunniamaininta

Advokaatti-verkkolehti sai kunniamaininnan viestinnän alan järjestön ProComin Oma Media 2022 -arviossa.

Liitossa tapahtuu

Advokaatille kunniamaininta

Advokaatti-verkkolehti sai kunniamaininnan viestinnän alan järjestön ProComin Oma Media 2022 -arviossa.

Liitossa tapahtuu

Vuoden asianajoassistentiksi valittiin Sanna Husu

Vahva oikeudentaju innosti Castrén & ­Snellmanilla työskentelevän Sanna Husun juridiikan pariin.

Liitossa tapahtuu

Vuoden asianajoassistentiksi valittiin Sanna Husu

Vahva oikeudentaju innosti Castrén & ­Snellmanilla työskentelevän Sanna Husun juridiikan pariin.

Yleinen

Nimitykset 5/2022

Julkaisemme tällä palstalla asianajotoimistojen meille ilmoittamia nimitysuutisia.

Yleinen

Nimitykset 5/2022

Julkaisemme tällä palstalla asianajotoimistojen meille ilmoittamia nimitysuutisia.