Vuosi 2022 oli Asianajajaliiton Oulun paikallisosastolle juhlan paikka. Vuonna 1947 Pohjois-Suomen asianajoyhdistyksenä perustettu osasto täytti 75 vuotta, ja sitä juhlistettiin illallisella juhlapuheiden ja huomionosoitusten saattelemana. Osasto julkaisi myös asianajaja Jani Vuotin kokoaman 75-vuotishistoriikin ”Pohjoisen Defensor Legis”.
Syyskuussa oululaiset asianajajat matkasivat Milanoon paikallisen asianajajayhdistyksen vieraaksi. Seminaarimatkan aikana tutustuttiin Italian oikeusjärjestelmään ja milanolaisiin asianajotoimistoihin.
– Toimintamme tavoitteena on jäsenten yhteenkuuluvuuden ja juridisen osaamisen vahvistaminen. Meillä on hyvin aktiivinen jäsenistö, kehuu Oulun osaston puheenjohtaja Ulla Riekki.
Osaston normaaliin vuodenkiertoon kuuluu lisäksi erilaisia koulutuksia, keväinen asianajaja-picnic sekä joululounas. Yhteistyö Oulun käräjäoikeuden ja Rovaniemen hovioikeuden kanssa on tiivistä esimerkiksi erilaisten laatuhankkeiden myötä. Osaston tapahtumiin osallistuu usein myös asianajajia Lapin osastosta – ja toisinpäin.
”Toimintakenttä on hyvin kansainvälinen ja markkinat ovat hyvät.”
Oulu tunnetaan ennen muuta it- ja elektroniikka-alan yritysten runsaasta määrästä. ”Pohjolan piilaaksossa” on kuitenkin runsaasti perinteistäkin teollisuutta: puu-, paperi- ja terästehtaita. Liikejuridiikan osaajille töitä siis riittää.
– Toimintakenttä on hyvin kansainvälinen ja markkinat ovat hyvät. Oulussa on useita asianajotoimistoja, jotka hoitavat muun muassa kansainvälisiä yrityskauppoja ja liikejuridiikkaa, Ulla Riekki sanoo.
Paikallisosasto kattaa entisen Oulun läänin alueen eli varsin laajalti erikokoisia kaupunkeja ja kuntia. Tilanne lähiseudun pienemmillä paikkakunnilla on hyvin erilainen kuin Oulun kaupungin alueella. Esimerkiksi Kuusamossa nykyisin toimivat asianajajat lähestyvät eläkeikää, eikä ole mitenkään varmaa, että toimistoille löytyy jatkajia, Riekki kertoo. Tilanne on samanlainen alueen monissa muissakin kunnissa.
– Kuusamo on hyvin aktiivinen pitäjä, jossa on pian paha pula asianajajista. Työmahdollisuuksia riittäisi, mutta ei tekijöitä.
Riekki ei usko, että tilanteen ratkaisemiseksi on olemassa taikatemppuja, mutta viestiä tulisi toistaa nuorten juristien suuntaan: töitä on muuallakin kuin Helsingissä.
Erityisen tärkeänä Riekki näkee paluumuuton merkityksen. Monille suurten kaupunkien toimistoissa työskenteleville juristeille vanha kotipaikkakunta voisi tarjota mahdollisuuden perustaa oma yritys ja järjestää mielekäs tapa tehdä asianajajan työtä.
Suuri kaupunki – hyvässä ja pahassa
Asianajaja Meeri Luolavirta hoitaa Oulun alueella pääasiassa rikosasioita ja perheoikeuden toimeksiantoja.
Hän on tehnyt käytännössä koko työuransa Oulussa. Suomen viidenneksi suurin kaupunki on riittävän suuri markkina-alue, jotta kaupungissa riittää monenlaisia asioita hoidettavaksi, Luolavirta sanoo.
Oman mausteensa työhön tuo maantieteellisesti laaja toiminta-alue. Oulun käräjäoikeuden tuomiopiiri kattaa yli 300 kilometriä pitkän alueen etelästä Nivalasta aina Kuusamoon asti. Se tarkoittaa toisinaan matkustamista myös Kuusamon istuntopaikalle. Ylivieska-Raahen käräjäoikeus yhdistettiin vuonna 2019 Oulun käräjäoikeuteen, ja silloin lakkasi myös istuntojen pitäminen Raahessa.
Itse työn sisällössä ei Luolavirran uran aikana ole tapahtunut järisyttäviä muutoksia. Rikokset ja ihmisten elämäntilanteet ovat samanlaisia kuin etelän isommissa kaupungeissa.
– Oulu on kehittyvä alue hyvässä ja pahassa. Erilaiset elämäntilanteet ja pahoinvointi näkyvät kyllä rikosten määrässä.
Luolavirta on yksityisyrittäjänä tyypillinen oululainen asianajaja. Valtaosa alueella olevista toimistoista on pieniä, yhden tai kahden hengen yrityksiä.
”Kilpailu asiakkaista on toisinaan kovaa, mutta se ei näy ikävällä tavalla. Kollegoiden välillä on hyvä ilmapiiri ja kaikki mahtuvat kyllä täällä toimimaan.”
Paluumuuttaja heikkojen puolella
Ulla Riekki on itse esimerkki alueen paluumuuttajasta – ja myös Oulun monipuolisista uravaihtoehdoista. Riekki valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1993, eikä hänellä ollut suunnitelmia palata kotiseudulleen Ouluun. Käräjäoikeudesta aukesi kuitenkin paikka auskultointiin, ja sille tielle Riekki jäi.
Hän hoiti ensin pitkään yleis- ja liikejuridiikan tehtäviä, kunnes vuonna 2016 hyppäsi täysin erilaiseen maailmaan: hoitamaan turvapaikanhakijoiden asioita. Riekki toimii nykyään Oulun oikeusaputoimistossa kansainväliseen suojeluun erikoistuneena oikeusavustajana.
– Nyt saan olla heikon ihmisen puolella. Se sopii minulle hyvin.
Vuonna 2022 Riekkiä työllistivät niin afganistanilaisten ja ukrainalaisten pakolaisten kuin Putinin hallintoa paenneiden venäläistenkin asiat.
– Kansainväliset selkkaukset näkyvät pöydälläni parin kuukauden viiveellä, hän sanoo.
Asianajajaliitolta Riekki toivoo koronavuosien jäljiltä aktiivisempaa läsnäoloa alueilla ja Oulussa: niin osallistumista osaston tapahtumiin kuin paikan päällä järjestettäviä koulutuksia oululaisille jäsenille.
Ammattiaan hän ei muuhun vaihtaisi.
– Olen hyvin onnellinen, että valitsin tämän alan. Tässä yhdistyy asiakaspalvelu, vaativa juridinen osaaminen ja teoreettinen pohdinta käytännön elämään – ja se valtavan hyvä tunne, kun on tehnyt ison määrän työtä ja voittaa jutun. Olen erittäin ylpeä asianajaja.
