Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on pilotoitu vuoden 2022 aikana riita-asioiden oikeudenkäyntien varhaista aikatauluttamista. Varhainen aikatauluttaminen konkretisoi oikeudenkäynnin kulkua riidan osapuolille ja kannustaa sovitteluun, kertoo käräjätuomari Mika Herhi.

– Tavoitteena ei ole suoraan lyhentää riita-asian käsittelyä, vaikka ajallistakin hyötyä saadaan, hän sanoo.

Käytännössä varhainen aikatauluttaminen tarkoittaa sitä, että haastetta laatiessaan Mika Herhi etsii yhdessä osastosihteerinsä kanssa kalenterista valmisteluistunnolle sopivalta viikolta muutaman päivän ja siitä noin kahden kuukauden päähän ajankohdan pääkäsittelylle. Nämä ehdotukset ilmoitetaan vastaajalle haasteessa ja samassa yhteydessä myös kantajalle.

Mika Herhin omasta työtilanteesta johtuen ehdotetut päivämäärät ovat yleensä noin kahdeksan kuukauden kuluttua haasteen vastaanottamisesta. Hänen kokemuksensa mukaan tämä on useimmiten riittävä aika, jotta ajankohta sopii kaikille.

Kun riidan osapuolet ovat kuitanneet, että ehdotetut viikot sopivat heille, osastosihteeri varaa istuntosalin ja ilmoittaa osapuolille valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn tarkan päivän ja ajankohdan.

– Ei asianajajillakaan kalenterit ole yleensä täynnä kahdeksan kuukauden päähän. Tai jos on, niin etsitään uusi päivä.

Herhin saaman palautteen mukaan varhainen aikatauluttaminen selkeyttää aikataulun oikeudenkäynnin osapuolille, vaikka käsittelyn ajankohta menisikin kuukausien päähän. Hän on havainnut myös, että kun käsittelypäivä lähenee, niin osapuolten sovitteluhalukkuus useimmiten kasvaa.

– Varhain tiedossa oleva käsittelypäivä konkretisoi sen, mihin mennessä kannattaisi oikeasti herätä sovittelun suhteen. Meillä sovittelijan löytää onneksi halutessaan kohtuullisen nopeasti.

Tarvitaan riita-asioihin erikoistuneita tuomareita

Käräjäoikeuden riita-asioihin erikoistuneella osastolla työskentelevä Mika Herhi on toteuttanut varhaista aikataulutusta käytännössä kaikissa hänen ratkaistavakseen saapuneissa jutuissa alkuvuodesta 2022 lähtien. Hän mainitsee esimerkkeinä työsuhderiitoja, kiinteistö-, auto- ja asuntokauppoja sekä perinnönjakoon liittyviä juttuja.

– En muista yhtäkään laajaa riita-asiaa, johon tätä ei olisi voinut soveltaa. Ihmettelen, miksei näin ole tehty jo kauan aikaa sitten.

Sen sijaan huoltajuus- tai elatusasioihin, joissa joudutaan useimmiten hankimaan selvityksiä tai lausuntoja esimerkiksi sosiaaliviranomaisilta, kovin varhainen aikataulutus sopii huonommin.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden laamanni Martti Juntikka näkee varhaisen aikataulutuksen hyvänä asiana oikeudenkäynnin kulun kannalta. Tuomaria se auttaa hallitsemaan ja jäsentämään työmäärää.

Haasteeksi Juntikka mainitsee, että tuomioistuimessa on oltava riittävästi ja riittävän laajoihin riitajuttuihin erikoistuneita tuomareita.

– Ettei käy niin, että riita-asian käsittely on aikataulutettu hyvissä ajoin, mutta tuomarille tulee yllättäen esimerkiksi kiireellinen rikosjuttu, joka menee riita-asian edelle, hän antaa esimerkin.

– Meillä onkin käräjäoikeudessa parhaillaan käynnissä hanke, jonka avulla tuomareiden erikoistumista viedään eteenpäin. Tavoitteena tietysti kaikkien kannalta on, että juttujen läpivienti olisi mahdollisimman sujuvaa.

Käräjätuomari Mika Herhi aikoo jatkaa juttujensa varhaista aikatauluttamista. Hän kannustaa tuomareita ympäri Suomea kokeilemaan samaa. Omalla työpaikallaan Herhi onkin jo saanut kollegan innostumaan asiasta.

– Alkuvuodesta toinen riitatuomarimme alkaa kokeilla varhaista aikataulutusta omissa jutuissaan, hän sanoo.