1. Z-sukupolvi ei pyydä vaan vaatii muutosta
Gabrielle Dannberg edustaa 35-vuotiaana asianajotoimistojen johdossa nuorta polvea, mutta seuraava sukupolvi on jo tulossa ryminällä työelämään. Heitä kutsutaan Z-sukupolveksi, millä tarkoitetaan 1990-luvun puolivälin jälkeen tai 2000-luvun alussa syntyneitä nuoria.
He ovat kasvaneet internetin ja teknologian ympäröimänä, ja haastavat työn tekemisen tapoja kaikilla aloilla, myös juridiikan parissa, Dannberg uskoo.
– Siinä missä millenniaalit vielä pyysivät, zetat vaativat muutosta työelämään. Nuorille on todella tärkeää, että he jakavat työnantajan arvot, ja että työ on merkityksellistä, hän sanoo.
Dannbergin mukaan Dittmar & Indreniuksella aloittavat harjoittelijat ja nuoret juristit ovat työuran alussa paljon kypsempiä kuin Dannbergin oma sukupolvi aikanaan. Nuoret aikuiset tietävät, mitä haluavat työelämältä, eivätkä pelkää sanoa sitä ääneen.
Siinä missä asianajoalalla saattoi aikaisemmin vallita odotus, että työuran alussa muu elämä laitetaan hetkeksi syrjään, uusi sukupolvi odottaa parempaa tasapainoa alusta lähtien.
Asianajotoimistoilla on edelleen hyvä maine ja ne ovat nuorten juristien parissa haluttuja työpaikkoja, vaikka kilpailu osaajista kovenee koko ajan. Kuitenkin ajatus siitä, että koko työura tehdään saman työnantajan palveluksessa, on Z-sukupolvelle vieras.
Dannberg uskoo, että tulevaisuudessa onkin paljon nykyistä yleisempää vaihtaa alaa, hankkia erilaista työkokemusta ja palata jälleen asianajon pariin.
– Vähitellen tämä pakottaa asianajotoimistoja uudelleenarvioimaan perinteistä organisaatiorakennettaan, Dannberg sanoo.
Z-sukupolven vaatimukset tuovat asianajotoimiston johtamiseen omat haasteensa. Onko toimitusjohtajalle vaikeaa luovia konservatiivisen asianajoalan ja nopeatempoisuuteen tottuneiden uuden polven juristien välissä?
– Kyllä toisinaan, Dannberg myöntää.
– Mutta vaikka asiantuntijatyössä muutokset tapahtuvat välillä hitaasti, opimme koko ajan lisää toisiltamme. Meidän kaltaisessa organisaatiossa ikädiversiteetti on hieno asia.
2. Hybridityö tuli jäädäkseen
Gabrielle Dannberg vastaa yli sadan hengen asiantuntijaorganisaation arjesta tilanteessa, jossa tapa tehdä töitä on valtavassa murroksessa. Yhä harvemmassa työssä vaaditaan täyttä läsnäoloa, ei myöskään Dittmar & Indreniuksella.
– Meillä pätee vapauden ja vastuun periaate, eikä läsnäoloon ole laadittu tarkkoja sääntöjä. Töitä saa tehdä siellä, missä tuntuu, että saa eniten aikaiseksi ja siten, että asiakas saa aina parasta mahdollista palvelua.
Haasteena hybridityössä Dannberg mainitsee riskin siihen, että yksittäinen työntekijä voi jäädä helpommin sivuun yhteisöstä. Myös työhyvinvoinnin seuranta voi olla vaikeampaa. Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksessa on havaittukin, että kokoaikaisessa etätyössä työuupumus on yleistynyt.
Dannbergin mukaan on tärkeää tunnistaa projektin vaiheet, jolloin saadaan paras hyöty läsnäolosta. Henkilöstöä myös kannustetaan tapaamaan kollegoita kasvotusten erilaisin keinoin, kuten järjestämällä koulutuksia ja muita yhteisiä tapahtumia, jotta kukaan ei jää puurtamaan yksin.
– En koe, että meillä on työn järjestämisessä suuria haasteita. Aika moni haluaa tulla toimistolle, mutta aina on mahdollisuus osallistua etänä tarpeen mukaan.
”Nuorille on todella tärkeää, että he jakavat työnantajan arvot, ja että työ on merkityksellistä.”
3. Teknologia auttaa muttei korvaa asiantuntijaa
Tekoälystä on odotettu asiantuntijatyön mullistajaa. Villeimmissä visioissa sen on ajateltu korvaavan ihmiset kokonaan – myös asianajajat.
Gabrielle Dannberg toppuuttelee hurjimpia tulevaisuudenkuvia. Hänen mukaansa digitaaliset työkalut ja tekoäly ovat tulleet avuksi, eivät korvaamaan asiantuntijaa.
– Joitain vuosia sitten odotettiin että AI:lla olisi ollut suurempi vaikutus asiantuntijatyöhön, mutta nyt on ehkä ymmärretty, että se toimii apuna ja fiksumpien työskentelytapojen mahdollistajana. Me juristit voimme tulevaisuudessa käyttää yhä vähemmän aikaa manuaaliseen työhön ja keskittyä innovointiin, räätälöintiin ja kokonaisuuksien hallintaan.
Dittmar & Indreniuksella on kokeiltu tekoälyn hyödyntämistä esimerkiksi suurten dokumenttimäärien, kuten sopimusten käsittelyyn ja kategorisointiin. Myös dokumenttiautomaatiota on hyödynnetty.
Legal techin eli oikeusteknologian kehitystä Dannberg seuraa luonnollisesti tarkkaan.
– Pilotoimme ja otamme käyttöön sellaisia ratkaisuja, jotka parantavat asiakaskokemusta tai helpottavat työn tekemistä.
4. Vastuullisuus muuttuu pakolliseksi
Vastuullisuudesta puhuminen tulevaisuuden trendinä voi kuulostaa vanhentuneelta. Lähivuosina vastuullisuus kuitenkin juridisoituu uuden EU-lainsäädännön myötä.
– Se, mikä on aiemmin ollut vapaaehtoista, muuttuu pian pakolliseksi. Vastuullisuuden vaatimukset näkyvät toimeksiannoissamme kaikilla palvelualueillamme.
Vastuullisuusasioissa etenkin pääomasijoittajat ja suuret suomalaiset yhtiöt ovat olleet edelläkävijöitä. Dannberg näkee, että asianajajien tehtävä on auttaa asiakkaita paitsi ennakoimaan tulevaa lainsäädäntöä myös edistää kestävää liiketoimintaa yli lain vaatimusten – omaa pesää unohtamatta.
Dittmar & Indreniuksella on huomioitu toiminnan ympäristövaikutus esimerkiksi vähentämällä hiilijalanjälkeä. Toimisto on sitoutunut UN Global Compact -yritysvastuualoitteeseen, ja se on myös WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän ja FIBS-yritysvastuuverkoston jäsen.
– Meillä vastuullisuus kiteytyy siihen, että pidämme huolta ihmisistä. Mukaan ottaminen, tasa-arvo ja monimuotoisuus ovat meille avaintekijöitä.
5. Inhouse-tiimit kasvavat
Yritysten omat lakiosastot jatkavat kasvuaan, Dannberg uskoo. Kansainvälisillä yhtiöillä ne vastaavat jo kooltaan isohkoa asianajotoimistoa. Uhkaako kehitys vähentää asianajotoimistojen töitä?
– Tärkeämpää on kysyä, mikä asianajotoimiston rooli jatkossa on, Dannberg vastaa.
– Harvoin enää yrityksen kaikkia juridisia tarpeita ulkoistetaan asianajotoimistoon, mutta meiltä haetaan erityisosaamista ja kokemusta suurten, kansainvälisten projektien hallinnasta.
Dannberg korostaa juuri projektinjohtamisen merkitystä tulevaisuuden taitona. Kansainvälistyvissä toimeksiannoissa täytyy pystyä koordinoimaan isoja tiimejä, joihin kuuluu oman väen lisäksi asiakkaan työntekijöitä, muita neuvonantajia ja kansainvälisiä kumppaneita.
6. Monimutkaiseksi muuttuva maailma haastaa asianajajaa
Maailma monimutkaistuu, ja haasteet, joita asianajotoimistot ratkovat yhdessä asiakkaiden kanssa, ovat harvoin puhtaan juridisia, Gabrielle Dannberg sanoo.
– Regulaatiota tulee enemmän kuin koskaan, ja toimeksiantoihin sisältyy kysymyksiä esimerkiksi bisnesmalleista ja teknologiasta, usein vieläpä maiden rajojen yli.
Suomalainen juristi ei monimutkaistuvassa maailmassa pärjää yksin, hän painottaa.
– Tulevaisuuden asianajotoimiston pitää pystyä tuottamaan ratkaisuja hyvin monimutkaisiin kokonaisuuksiin ja tekemään yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa.
Dannberg listaa taitoja, joita tulevaisuuden liikejuridiikan asianajaja tarvitsee: vuorovaikutustaidot, monipuolinen kielitaito, taloudellinen osaaminen, asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen, esiintymistaidot, neuvottelutaidot, tunneäly…
Muuttuvassa maailmassa oman osaamisen päivittäminen on yhä tärkeämpää. Dittmar & Indrenius järjestää henkilöstölle paljon talon sisäisiä koulutuksia, mutta myös Asianajajaliiton koulutustarjontaa hyödynnetään.
Dittmar & Indreniuksella näkemys tulevaisuuden asianajotoimistosta kiteytyy uudistettuun strategiaan, jonka luomisesta Dannberg vastasi ennen siirtymistään toimitusjohtajaksi.
– Se on kasvustrategia, jossa asiakas on keskiössä. Oli mahtavaa päästä tekemään uutta strategiaa osakkaiden ja koko toimiston väen kanssa, hän tiivistää selvästi ylpeänä.
– Olemme palvelleet suomalaista liike-elämää jo 124 vuotta, ja viimeisen 10 vuoden aikana olemme tuplanneet kokomme. Olemme hyvässä asemassa menossa kohti tulevaa.
Eikö tulevaisuus koskaan pelota, Gabrielle Dannberg?
– Ei. Meillä on mahtava tiimi ja yhteishenki, ja yhdistämällä osaamisemme ja vahvuutemme pystymme jatkossakin kehittymään ja palvelemaan asiakkaitamme heidän haastavimmissa asioissaan. Nopeatempoinen ja muuttuva työkenttä on meille hauska ja kiinnostava haaste.
