Kuusi trendiä tulevaan

Kuusi trendiä tulevaan

15.2.2023 Teksti Tero Ikäheimonen // Kuvat Elina Manninen

Gabrielle Dannberg listaa suurimmat muutokset, jotka vaikuttavat asianajoalaan nyt ja tulevaisuudessa.

1. Z-sukupolvi ei pyydä vaan ­vaatii muutosta

Gabrielle Dannberg edustaa 35-vuotiaana asianajotoimistojen johdossa nuorta polvea, mutta ­seuraava sukupolvi on jo tulossa ryminällä työelämään. ­Heitä kutsutaan Z-sukupolveksi, millä tarkoitetaan 1990-­luvun puolivälin jälkeen tai 2000-luvun alussa syntyneitä nuoria.

He ovat kasvaneet internetin ja teknologian ympäröimänä, ja haastavat työn tekemisen tapoja kaikilla aloilla, myös juridiikan parissa, Dannberg uskoo.

– Siinä missä millenniaalit vielä pyysivät, zetat vaativat muutosta työelämään. Nuorille on todella tärkeää, että he jakavat työnantajan arvot, ja että työ on merkityksellistä, hän sanoo.

Dannbergin mukaan Dittmar & Indreniuksella aloittavat harjoittelijat ja nuoret juristit ovat työuran alussa paljon kypsempiä kuin Dannbergin oma sukupolvi aikanaan. Nuoret aikuiset tietävät, mitä haluavat työelämältä, eivätkä pelkää sanoa sitä ääneen.

Siinä missä asianajoalalla saattoi aikaisemmin vallita odotus, että työuran alussa muu elämä laitetaan hetkeksi syrjään, uusi sukupolvi odottaa parempaa tasapainoa alusta lähtien.

Asianajotoimistoilla on edelleen hyvä maine ja ne ovat nuorten juristien parissa haluttuja työpaikkoja, vaikka kilpailu osaajista kovenee koko ajan. Kuitenkin ajatus siitä, että koko työura tehdään ­saman työnantajan palveluksessa, on Z-sukupolvelle vieras.

Dannberg uskoo, että tulevaisuudessa onkin paljon nykyistä yleisempää vaihtaa alaa, hankkia erilaista työkokemusta ja palata jälleen asianajon pariin.

– Vähitellen tämä pakottaa asianajotoimistoja ­uudelleenarvioimaan perinteistä organisaatiorakennettaan, Dannberg sanoo.

Z-sukupolven vaatimukset tuovat asianajotoimiston johtamiseen omat haasteensa. Onko toimitus­johtajalle vaikeaa luovia konservatiivisen asianajoalan ja nopeatempoisuuteen tottuneiden uuden polven juristien välissä?

– Kyllä toisinaan, Dannberg myöntää.

– Mutta vaikka asiantuntijatyössä muutokset ­tapahtuvat välillä hitaasti, opimme koko ajan lisää toisiltamme. Meidän kaltaisessa organisaatiossa ikä­diversiteetti on hieno asia.

2. Hybridityö tuli jäädäkseen

Gabrielle Dannberg vastaa yli sadan hengen asiantuntijaorganisaation arjesta tilanteessa, jossa tapa tehdä töitä on valtavassa murroksessa. Yhä harvemmassa työssä vaaditaan täyttä läsnäoloa, ei myöskään Dittmar & Indreniuksella.

– Meillä pätee vapauden ja vastuun periaate, eikä läsnäoloon ole laadittu tarkkoja sääntöjä. Töitä saa tehdä siellä, missä tuntuu, että saa eniten aikaiseksi ja siten, että asiakas saa aina parasta mahdollista palvelua.

Haasteena hybridityössä Dannberg mainitsee riskin siihen, että yksittäinen työntekijä voi jäädä helpommin sivuun yhteisöstä. Myös työhyvinvoinnin seuranta voi olla vaikeampaa. Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksessa on havaittukin, että kokoaikaisessa etätyössä työuupumus on yleistynyt.

Dannbergin mukaan on tärkeää tunnistaa projektin vaiheet, jolloin saadaan paras hyöty läsnäolosta. Henkilöstöä myös kannustetaan tapaamaan kollegoita kasvotusten erilaisin keinoin, kuten järjestämällä koulutuksia ja muita yhteisiä tapahtumia, jotta kukaan ei jää puurtamaan yksin.

– En koe, että meillä on työn järjestämisessä suuria haasteita. Aika moni haluaa tulla toimistolle, mutta aina on mahdollisuus osallistua etänä tarpeen mukaan.

”Nuorille on todella tärkeää, että he jakavat työnantajan arvot, ja että työ on merkityksellistä.”

3. Teknologia ­auttaa muttei korvaa ­asiantuntijaa

Tekoälystä on odotettu asiantuntijatyön mullistajaa. Villeimmissä visioissa sen on ajateltu korvaavan ihmiset kokonaan – myös asianajajat.

Gabrielle Dannberg toppuuttelee hurjimpia tulevaisuudenkuvia. Hänen mukaansa digitaaliset työkalut ja tekoäly ovat tulleet avuksi, eivät korvaamaan asiantuntijaa.

– Joitain vuosia sitten odotettiin että AI:lla olisi ollut suurempi vaikutus asiantuntijatyöhön, mutta nyt on ehkä ymmärretty, että se toimii apuna ja fiksumpien työskentelytapojen mahdollistajana. Me juristit voimme tulevaisuudessa käyttää yhä vähemmän aikaa manuaaliseen työhön ja keskittyä innovointiin, räätälöintiin ja kokonaisuuksien hallintaan.

Dittmar & Indreniuksella on kokeiltu tekoälyn hyödyntämistä esimerkiksi suurten dokumenttimäärien, kuten sopimusten käsittelyyn ja kategorisointiin. Myös dokumenttiautomaatiota on hyödynnetty.

Legal techin eli oikeusteknologian kehitystä Dannberg seuraa luonnollisesti tarkkaan.

– Pilotoimme ja otamme käyttöön sellaisia ratkaisuja, jotka parantavat asiakaskokemusta tai helpottavat työn tekemistä.

­4. Vastuullisuus muuttuu ­pakolliseksi

Vastuullisuudesta puhuminen tulevaisuuden trendinä voi kuulostaa vanhentuneelta. Lähivuosina vastuullisuus kuitenkin juridisoituu uuden EU-lainsäädännön myötä.

– Se, mikä on aiemmin ollut vapaaehtoista, muuttuu pian pakolliseksi. Vastuullisuuden vaatimukset näkyvät toimeksiannoissamme kaikilla palvelualueillamme.

Vastuullisuusasioissa etenkin pääomasijoittajat ja suuret suomalaiset yhtiöt ovat olleet edelläkävijöitä. Dannberg näkee, että asianajajien tehtävä on auttaa asiakkaita paitsi ennakoimaan tulevaa lainsäädäntöä myös edistää kestävää liiketoimintaa yli lain vaatimusten – omaa pesää unohtamatta.

Dittmar & Indreniuksella on huomioitu toiminnan ympäristövaikutus esimerkiksi vähentämällä hiilijalanjälkeä. Toimisto on sitoutunut UN Global Compact -yritysvastuualoitteeseen, ja se on myös WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän ja FIBS-yritysvastuuverkoston jäsen.

– Meillä vastuullisuus kiteytyy siihen, että pidämme huolta ihmisistä. Mukaan ottaminen, tasa-arvo ja monimuotoisuus ovat meille avaintekijöitä.

5. Inhouse-tiimit kasvavat

Yritysten omat lakiosastot jatkavat kasvuaan, Dannberg uskoo. Kansainvälisillä yhtiöillä ne vastaavat jo kooltaan isohkoa asianajotoimistoa. Uhkaako kehitys vähentää asianajotoimistojen töitä?

– Tärkeämpää on kysyä, mikä asianajotoimiston rooli jatkossa on, Dannberg vastaa.

– Harvoin enää yrityksen kaikkia juridisia tarpeita ulkoistetaan asianajotoimistoon, mutta meiltä haetaan erityisosaamista ja kokemusta suurten, kansainvälisten projektien hallinnasta.

Dannberg korostaa juuri projektinjohtamisen merkitystä tulevaisuuden taitona. Kansainvälistyvissä toimeksiannoissa täytyy pystyä koordinoimaan isoja tiimejä, joihin kuuluu oman väen lisäksi asiakkaan työntekijöitä, muita neuvonantajia ja kansainvälisiä kumppaneita.

6. Monimutkaiseksi muuttuva maailma haastaa asianajajaa

Maailma monimutkaistuu, ja haasteet, joita asianajotoimistot ratkovat yhdessä asiakkaiden kanssa, ovat harvoin puhtaan juridisia, Gabrielle Dannberg sanoo.

– Regulaatiota tulee enemmän kuin koskaan, ja toimeksiantoihin sisältyy kysymyksiä esimerkiksi bisnesmalleista ja teknologiasta, usein vieläpä maiden rajojen yli.

Suomalainen juristi ei monimutkaistuvassa maailmassa pärjää yksin, hän painottaa.

– Tulevaisuuden asianajotoimiston pitää pystyä tuottamaan ratkaisuja hyvin monimutkaisiin kokonaisuuksiin ja tekemään yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa.

Dannberg listaa taitoja, joita tulevaisuuden liikejuridiikan asianajaja tarvitsee: vuorovaikutustaidot, monipuolinen kielitaito, taloudellinen osaaminen, asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen, esiintymistaidot, neuvottelutaidot, tunneäly…

Muuttuvassa maailmassa oman osaamisen päivittäminen on yhä tärkeämpää. Dittmar & Indrenius järjestää henkilöstölle paljon talon sisäisiä koulutuksia, mutta myös Asianajajaliiton koulutustarjontaa hyödynnetään.

Dittmar & Indreniuksella näkemys tulevaisuuden asianajotoimistosta kiteytyy uudistettuun strategiaan, jonka luomisesta Dannberg vastasi ennen siirtymistään toimitusjohtajaksi.

– Se on kasvustrategia, jossa asiakas on keskiössä. Oli mahtavaa päästä tekemään uutta strategiaa osakkaiden ja koko toimiston väen kanssa, hän tiivistää selvästi ylpeänä.

– Olemme palvelleet suomalaista liike-elämää jo 124 vuotta, ja viimeisen 10 vuoden aikana olemme tuplanneet kokomme. Olemme hyvässä asemassa menossa kohti tulevaa.

Eikö tulevaisuus koskaan pelota, Gabrielle Dannberg?

– Ei. Meillä on mahtava tiimi ja yhteishenki, ja yhdistämällä osaamisemme ja vahvuutemme pystymme jatkossakin kehittymään ja palvelemaan asiakkaitamme heidän haastavimmissa asioissaan. Nopeatempoinen ja muuttuva työkenttä on meille hauska ja kiinnostava haaste. 

Meren äärellä kaikki on hyvin

Gabrielle Dannbergille oli selvää jo lukion lopulla, että hän haluaa oikeustieteelliseen. Hänen isänsä on asianajaja, mistä on osittain kiittäminen valintaa. Viidestä sisaruksesta Gabrielle on kuitenkin ainoa, joka päätyi juridiikan pariin.

Hän aloitti Dittmar & Indreniuksella harjoittelijana vuonna 2010, ja on pysynyt talossa siitä lähtien.

– Tykästyin paikan kulttuuriin. Tuntui että minut otettiin yksilönä vastaan ja pääsin tekemään laaja-alaisesti erilaisia juttuja heti alusta lähtien.

Aluksi Dannbergistä piti tulla riidanratkaisuun erikoistunut juristi, mutta talon sisäisen mentoroinnin ja työkierron kautta hän päätyi lopulta hoitamaan yrityskauppoja. Nyt hän johtaa koko satahenkisen asianajotoimiston arkea toimitusjohtajan roolissa.

– Tämä tuntuu kuin uudelta uralta tutussa talossa. On todella mielenkiintoista johtaa kokonaisuutta ja miettiä, miten saamme yhdessä eniten aikaan.

Vastapainoa työlle tuovat kaksi alle kouluikäistä lasta, joiden kanssa maailman tutkiminen on Dannbergille ”oiva tekosyy” heittäytyä ja hullutella.

Erityisesti kun pääsee ulos, meren ääreen.

– Silloin kaikki on aika hyvin, hän sanoo.

Gabrielle Dannberg

• Syntynyt 1987 Helsingissä

• Oikeustieteen maisteri 2011

• Toiminut Dittmar & Indreniuksella eri tehtävissä vuodesta 2010

• Aloitti toimitusjohtajana tammikuussa 2023

Julkaistu numerossa Advokaatti 1/2023

Kirjoittaja Tero Ikäheimonen

on vapaa toimittaja, viestintäalan yrittäjä ja Advokaatin toimitussihteeri.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki

Uusimmat kirjoitukset

Pääkirjoitus

Asianajajaliiton tarkoitus kirkkaaksi

Asianajajaliiton tehtävänä on varmistaa asianajajien itsenäisyys ja riippumattomuus, säännellä ja valvoa asianajotoimintaa, edistää asianajopalvelujen laatua sekä kehittää oikeusoloja, kirjoittaa Hanna Räihä-Mäntyharju.

Pääkirjoitus

Asianajajaliiton tarkoitus kirkkaaksi

Asianajajaliiton tehtävänä on varmistaa asianajajien itsenäisyys ja riippumattomuus, säännellä ja valvoa asianajotoimintaa, edistää asianajopalvelujen laatua sekä kehittää oikeusoloja, kirjoittaa Hanna Räihä-Mäntyharju.

Koulutus

Toimiston sähköinen järjestäminen, osa I – Asiakirjahallinta, rutiinien automatisointi ja tietoturva

14.3.2024 järjestetään asianhallintajärjestelmiin ja tietoturvaa liittyvä koulutus, johon voi osallistua läsnä tai etänä.

Koulutus

Toimiston sähköinen järjestäminen, osa I – Asiakirjahallinta, rutiinien automatisointi ja tietoturva

14.3.2024 järjestetään asianhallintajärjestelmiin ja tietoturvaa liittyvä koulutus, johon voi osallistua läsnä tai etänä.