Asianajotoimisto Roschierin toimitusjohtaja Mikko Manner vastaa puhelimeen. Hän lupaa kertoa toimistonsa täydennyskoulutuksista, mutta paremmalla hetkellä.

Hän on nimittäin juuri firman koulutuksessa.

– Meillä on varattu kouluttautumiseen 100 tuntia vuodessa per juristi, Manner kertoo seuraavana päivänä.

Se on paljon. Se tarkoittaa kahta ja puolta työviikkoa per vuosi. Se on myös huomattavasti enemmän kuin asianajajilta vaadittu minimi eli 18 tuntia.

Roschier on iso toimisto: viime vuonna Suomen ja Ruotsin toimistoihin palkattiin noin 60 uutta juristia. Isot resurssit mahdollistavat mittavan oman koulutuksen. Kokonaisuutta kutsutaan nimellä Roschier University, ja sisällöt suunnitellaan jokaiselle työkokemuksen ja työroolin mukaan. Koulutusta kehittää erillinen tiimi.

– Koulutamme hyvin laajasti niitä kykyjä ja taitoja, joita ihmiset tarvitsevat, Manner sanoo.

Monia tapoja täyttää velvoite

Asianajaja ei voi tehdä työtään ilman jatkuvaa kouluttautumista. Vuosittaisen täydennyskouluttautumisvelvoitteen voi täyttää varsin vapaasti, kunhan koulutus liittyy asianajajan ammattiin ja kehittää ammatillista osaamista.

Juridiikan ohella täydennyskoulutus voi liittyä esimerkiksi yrittäjyyteen ja muihin työelämätaitoihin. Osana velvoitetta kelpaavat myös esimerkiksi ammattiin liittyvät kieliopinnot tai oikeustieteellinen tutkimus-, opetus- tai julkaisutoiminta sekä lainvalmisteluun liittyvien lausuntojen laatiminen.

Juridiikan ohella täydennyskoulutus voi liittyä esimerkiksi yrittäjyyteen ja muihin työelämätaitoihin. 

Roschierin Manner sanoo, että työntekijät käyvät koulutuksia erityisalueensa juridiikasta, mutta myös esimerkiksi liiketoiminnasta. Tärkeitä ovat yleisemmät asianajotaidot: esiintymis-, neuvottelu- ja kielitaito. On hyvinvointivalmennusta ja mindfulnessia, jotka tähtäävät kehittymiseen muustakin kuin ammatin näkökulmasta.

– Koulutusta on lisäksi osana tiimien työntekoa. Kuulun itse IPR-teknologiatiimiin. Kun kokoonnumme perjantaisin, joka toisella kerralla meillä on jokin koulutusaihe vaikkapa juridiikan alan trendeistä, asiakaskeisseistä tai tulevasta sääntelystä, Manner kertoo.

Muutakin kuin juridiikkaa

Suomen asianajajien kouluttautumisvelvoite ei ole poikkeuksellinen. Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson kertoo, että myös muissa maissa asianajajilla on usein velvollisuus täydennyskouluttautua, vaikka tuntimäärät ja painotukset vaihtelevat.

Isot toimistot kouluttavat henkilöstöään usein itse ja hankkivat koulutuksia eri toimijoilta. Yksi tapa hoitaa velvoite on osallistua Asianajajaliiton järjestämille kursseille. Liitto järjestää vuoden aikana reilusti yli 60 koulutusta, joten se on pieni osuus kaikista niistä täydennyskursseista, joita asianajajat Suomessa käyvät.

– Suomessa on 2 250 asianajajaa. Jos jokainen täyttää 18 tunnin velvollisuuden, se tarkoittaa yli 40 000:ta tuntia koulutusta. Liiton osuus on murto-osa, Jakobsson sanoo.

Asianajajaliiton koulutusasiantuntija Salla Vainio kertoo, että liitto tarjoaa juridiikan lisäksi työelämätaitoihin, itsensä johtamiseen ja yrittäjyyteen liittyviä koulutuksia.

– Se voi tarkoittaa esimerkiksi yrittäjän digiosaamista, sähköisten palveluiden järjestämistä tietoturvallisesti tai vuorovaikutusta: miten kohdata asiakas halki prosessin, niin että hän kokee tulevansa kuulluksi samaan aikaan, kun asianajaja edistää päämiehensä asiaa.

Substanssi kiinnostaa eniten

Liitto päivitti kouluttautumisohjeensa vuodenvaihteessa. Suositus on, että vähintään kaksi tuntia 18:sta liittyy ammattietiikkaan, toimiston yleiseen järjestämiseen, digiosaamiseen tai työhyvinvointiin. Siis muuhun kuin varsinaiseen substanssiin.

Juridinen osaaminen painottuu edelleen, ja se myös kiinnostaa ihmisiä eniten. Liiton koulutuksista vetävät parhaiten muun muassa perhe- ja rikosoikeuden koulutukset. Mutta koulutusta on tarjolla myös esimerkiksi Teams-taidoista, oikeussalietiketistä tai haastehakemusten kirjoittamisesta.

Asianajajaliitto tarjoaa maksuttomia koulutuksia aiheista, jotka ovat kaikille asianajajille tärkeää ja pakollista osaamista.

– Asianajajaliiton koulutusten tavoitteena on tukea jäsenten kokonaisvaltaista ammatillista kehitystä. Asianajaja on monipuolinen osaaja, Vainio sanoo.

Työelämätaitoja käsitteleviin koulutuksiin ilmoittautuu Vainion mukaan melko vähän ihmisiä, mutta liitto toivoo, että toimistot ja asianajajat löytävät tiensä niihinkin.

Vainio toteaa, että jokainen asianajaja kuitenkin itse tietää parhaiten, miten juuri hänen kannattaa kouluttautumisvelvoitteensa täyttää.

Perustietoa nuorille asianajajille

Asianajotoimisto Susiluodon osakas Mari Lampenius toimii Asianajajaliiton koulutusvaliokunnan puheenjohtajana. Hän korostaa, että erityisalojen tietotaidon päivittämisen lisäksi tarvetta on perustiedolle.

– Kun nuoria tulee koko ajan alalle, kaikissa toimistoissa ei ole mahdollisuutta siihen, että olisi jatkuvasti mentoroiva kokeneempi asianajaja ohjaamassa. Pyrimme siihen, että meillä olisi Asianajajaliiton Asianajaja-akatemiassa myös perusasioihin liittyvää koulutusta, jota uusien tulokkaiden olisi helppo käydä hakemassa, Lampenius sanoo.

Esimerkkeinä hän mainitsee verkkokoulutukset ”Uskallatko ryhtyä pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi”, ”Perunkirjoituksen keskeisiä kysymyksiä” tai ”Kättä pidempää käräjille”.

Lampenius pitää tärkeänä myös eettistä koulutusta. Asianajajat ovat oikeusvaltion turvaamisessa keskeisessä roolissa, ja heidän pitää tuntea ja sisäistää hyvin paitsi suomalaiset tapaohjeet, myös niiden pohjana olevat kansainväliset yleisperiaatteet.

Koulutus kalenteriin ajoissa

Työvuoden aikana 18 tuntia koulutusta ei ole kovin suuri määrä. Ei se silti itsestään kerry.

Jatkuvan oppimisen haasteet näkee jo siitä, miten puutteellisesti Suomessa yleensä palkansaajilla toteutuu kolmen päivän koulutusoikeus, johon työnantajille tarjotaan verovähennystä. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometristä käy ilmi, että palkansaajista vain 40 prosenttia kertoi osallistuneensa työnantajan tarjoamaan koulutukseen vuonna 2021.

Salla Vainion mukaan kiireisiä asianajajia auttaa se, että koulutustarjonta on tiedossa hyvissä ajoin. Liiton kevään koulutukset ovat selvillä viimeistään vuoden alussa ja syksyn kaikki koulutukset viimeistään elokuussa. Asianajajaliitolla on koulutustilat Helsingin keskustassa Mikonkadulla, mutta koulutuksiin on mahdollista osallistua myös etänä.

– Asianajajalle voi tulla äkillinen este, kuten kutsu oikeuteen. Siksi koulutus on jälkeenpäin katsottavissa tallenteena. Olemme myös parantaneet tiedotusta: vielä samana päivänä ennen koulutusta osallistuja saa etälinkit ja muistutukset, Vainio sanoo.

Kulut vaihtelevat hyvin paljon sen mukaan, mitä koulutusta hankkii ja mistä. Isoissa toimistoissa koulutukset menevät yleensä työnantajan piikkiin, mutta itsenäiset ammatinharjoittajat joutuvat ottamaan ne budjetissaan huomioon.

Tässä pari esimerkkiä liiton koulutuksista: Markkinaoikeuden koulutussarja 9 tuntia maksaa paikan päällä 630 euroa. Henkilötodistelua käsittelevä 3 tunnin koulutus maksaa etäosallistujalle 240 euroa. Koulutusta saa myös ilmaiseksi. Liitto tarjoaa maksuttomia koulutuksia etenkin aiheista, jotka ovat kaikille asianajajille tärkeää ja pakollista osaamista.

Verkkokoulutukset rahanpesun estämisestä, pakotteista asianajajan työssä ja tietoturvasta ovat jäsenille ja asianajotoimistojen henkilökunnalle ilmaisia, ja niillä saa katettua koulutusvelvoitteesta noin 11 tuntia.

Ilman koulutusta jää jälkeen

Vaikka Roschier kouluttaa henkilöstöään itse, henkilöstö osallistuu lisäksi ulkopuolisiin koulutuksiin Suomessa ja ulkomailla. Työntekijöitä käy myös Asianajajaliiton koulutuksissa.

Mannerin mielestä liiton rooli kouluttajana on tärkeä esimerkiksi sellaisissa perustaidoissa, joita kaikilla asianajajilla pitää olla. Pienillä toimistoilla on vähän resursseja hankkia räätälöityä koulutusta, joten on järkevää, että samasta koulutuksesta voivat hyötyä useat toimistot.

– Olen aina ajatellut liittoa etenkin siitä kulmasta, että sen tärkeä tehtävä on ylläpitää ammatti-identiteettiä ja sitä, mistä asianajajuudessa on kyse, Manner sanoo.

Onko kouluttautumiselle vaikea löytää aikaa? Manner sanoo, että työpaikalla varmistetaan, että henkilöstöllä riittää aikaa vähintään heille määriteltyihin pakollisiin koulutuksiin, joita niitäkin on kymmeniä tunteja vuodessa.

Koulutusta ei voi ajatella työajan menetyksenä. Maailma, sääntely ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat niin hurjaa vauhtia, että ilman säännöllistä oppia jää väistämättä jälkeen.

– Asianajajan ammatissa jatkuva kouluttautuminen on välttämätöntä. Siihen pitää investoida aikaa ja resursseja, Manner sanoo.