Suomen pohjoisin kylä Nuorgam sijaitsee noin 500 kilometrin päässä Rovaniemeltä. Tämä on jotakuinkin pisin välimatka, jonka Suomen Asianajajaliiton Lapin osaston puheenjohtaja, asianajaja Jaakko Kuparinen ja osaston hallituksen jäsen, asianajaja Essi Viitanen joutuvat työnsä puolesta toisinaan ajamaan. Pitkistä välimatkoistaan tunnetussa Lapissa myös asiakkailta vaaditaan poikkeuksellista aktiivisuutta.
– Pohjois-Lapissa ei juurikaan ole yksityisiä asianajajia. Sodankylässä on kaksi ja Kittilässä yksi, mutta sen pohjoisempana ei ole ketään. Siksi myös asiakkaiden täytyy liikkua pitkiä matkoja. Ensi viikolla yksi asiakas tulee tapaamiseen Enontekiöltä asti – eli 300 kilometrin päästä, oululaislähtöinen Viitanen havainnollistaa.
Rovaniemellä asianajajat hoitavat samantyyppisiä toimeksiantoja kuin muillakin samankokoisilla, reilun 60 000 asukkaan paikkakunnilla Suomessa. Lähempi tarkastelu paljastaa kuitenkin tiettyjä erityispiirteitä, jotka ovat leimallisia juuri Suomen pohjoisimmalle, laajimmalle ja harvimmin asutulle maakunnalle.
Tällaisia ovat esimerkiksi poronhoitoon liittyvät asiat sekä luonnonvarajutut. Toimeksiannot vievät säännöllisesti myös Ouluun, jossa tutkintavankilassa säilytetään Pohjois-Suomessa rikoksista epäiltyjä tutkintavankeja.
– Yksi erityispiirre on käsittääkseni sekin, että Lapissa oikeudellisia palveluja tarjoavat lähinnä asianajajat: esimerkiksi lupalakimiesten osuus tuntuisi pienemmältä kuin monilla muilla paikkakunnilla. Lisäksi alalle näyttää olevan tulossa uusia, nuoremman polven tekijöitä, Pellosta kotoisin oleva Kuparinen kertoo.
Taattua laatua matalalla kynnyksellä
Lapissa piirit ovat pienet ja käytännössä kaikki tuntevat toisensa. Asianajokentän näkökulmasta tuttuus on pelkkää plussaa: sen ansiosta Rovaniemelläkin yhteistyö asianajajien ja tuomioistuimen välillä on kitkatonta. Vuodesta 2018 Asianajajaliittoon kuulunut Viitanen kokee, että Lapissa on kotoisaa olla, koska kaikki ovat tuttuja ja oman ääneen saa hyvin kuuluviin. Samaa mieltä on asianajajana vuodesta 2012 toiminut Kuparinen.
– Parasta on se, että tuomarit ovat tuttuja ja yhteyttä voi ottaa matalalla kynnyksellä, hän sanoo.
Yksi ajankohtainen esimerkki saumattomasta yhteistyöstä on Lapin käräjäoikeuden uuden johdon ehdotus säännöllisistä lounastapaamisista Asianajajaliiton Lapin osaston edustajien kanssa.
Taustalla on ajatus siitä, että näin osapuolet pystyvät jakamaan tietoa ketterämmin kuin isommissa sidosryhmäpalavereissa. Toinen innoittava esimerkki on Rovaniemen hovioikeuden kanssa vuodesta 1999 lähtien edistetty laatuhanke, joka huipentuu vuosittaisiin Laatupäiviin. Viitanen on mukana hankkeen uudessa prosessimuutostyöryhmässä.
– Tavoitteemme on kartoittaa niitä muutoksia, joita uusi hovioikeusmenettely tuo todisteluun. Haluamme saada asianajajien äänen kuuluviin, hän kertoo.
”Parasta on se, että tuomarit ovat tuttuja ja yhteyttä voi ottaa matalalla kynnyksellä.”
Yhteistyötä yli rajojen
Suomen Asianajajaliiton Lapin osaston toiminta keskittyy Rovaniemelle, mikä onkin perusteltua: siellä asuu valtaosa osaston noin 60 jäsenestä. Toiseksi eniten jäseniä on Kemi–Tornio-alueella, ja yksittäisiä jäseniä löytyy Kemijärveltä, Sodankylästä ja Kittilästä.
Vuositasolla osaston toiminta pitää sisällään muun muassa pikkujoulut, vuosikokoukset illallisineen, kevätkarkeloita, ruskaretkiä ja erilaista ammatillista koulutusta.
– Lapin osaston toiminta on todella aktiivista. Pyrimme jakamaan toimintaamme myös muille paikkakunnille ja esimerkiksi pikkujoulut pyritään pitämään vuorovedoin Rovaniemellä ja Kemi–Torniossa. Ruskaretkille on osallistunut myös muiden osastojen jäseniä Etelä-Suomea myöten, Kuparinen sanoo.
Lapin osasto vaikuttaa paitsi omalla alueellaan, myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Kevään 2023 kohokohta on prosessioikeuskoulutus, joka järjestetään yhdessä Oulun osaston kanssa Rovaniemellä. Konseptista on tarkoitus tulla perinne. Viime vuosina jäsenet ovat voineet osallistua myös kansainvälisille koulutusmatkoille: Lontoo ja Pariisi on koluttu, ensi syksynä vuorossa on Milano. Liiton suuntaan Lapin osastolla on yksi toive: että jäsenille suunnattu toiminta jalkautuisi nykyistä aktiivisemmin myös maakuntiin.
– Vaikka etäyhteydet on saatu koronan myötä kuntoon, ei se yksin riitä. Suurin osa koulutuksista pidetään Helsingissä ja muualla asuvat joutuvat osallistumaan etänä. Silloin vuorovaikutus ja kollegiaalisuus jäävät puuttumaan. Toivotamme liiton lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle, Kuparinen ja Viitanen vinkkaavat.
Toisaalta liitto ansaitsee myös kiitoksen siitä, että nykyään osaston toiminnan suunnittelu ei vaadi enää yhtä leveitä hartioita kuin ennen. Liiton tekemät taloushallinnon uudistukset ovat olleet Lapin osastolle kullanarvoiset.
– Erityisen helpottavaa on ollut se, että laskutus hoituu nyt suoraan liiton kautta. Tapahtumia on paljon mukavampi järjestää, kun meidän ei itse tarvitse huolehtia näistä asioita, Kuparinen summaa.