Mikä on podcastien vahvuus nykymaailmassa, jossa sisältöjä on tarjolla valtavat määrät?
Niin kauan kuin ihmiset multitaskaavat, kaikki audiosisällöt ovat vahvoilla. Lukeminen kyllä kannattaa aina, mutta kuunteleminen onnistuu aina.
Mitä itse saat podcastien teosta? Oletko oppinut jotain uutta jaksoja tehdessä?
Olen editoinut jaksoja kahviloissa ja puistoissa, junassa kohti Rovaniemeä ja yölennolla Pariisiin. Kun joku kysyy, mitä kuulokkeissani on, kerron tästä podista aina ylpeydellä. Koen että sillä, mitä teen, on merkitystä tälle ammattikunnalle.
Tärkein henkilökohtainen anti liittyy kehittymiseeni kuuntelijana. Herkästi innostuvalle ihmiselle hillityn rauhallinen kuunteleminen ei aina ole helppoa.
Voin paljastaa, että kun työpöydällä on 80–180 minuuttia keskustelua äänitiedostoina, siinä on aika paljon töitä ennen kuin lopputuloksena on sisällöltään rikas ja draamankaareltaan ehyt 35 minuutin jakso. Pitää uskaltaa poistaa helmiä, ”kill your darlings”. Olen siinä hyvä.
Pääkäsittelyssä-podcastissa alkoi uusi kausi. Minkälaisia aiheita ja vieraita voimme odottaa?
Kaikki tämän kauden vieraat ovat kotimaisia tai ulkomaisia asianajajia. Keskustelemme muun muassa naisten asemasta asianajoalalla, sananvapaudesta, vastuullisuudesta, rikosprosessin kehittämisestä ja siitä, minkälaista on olla asianajajayrittäjänä kaukana pääkaupunkiseudun valosaasteesta.
Kerään uusia ideoita jatkuvasti ja saan niitä myös kuulijoilta. Päätös kauden vieraista ja teemoista tehdään pienessä tiimissä Asianajajaliiton kanssa.
Minkälaista palautetta olet saanut podcastista?
Pelkästään hyvää ja kannustavaa. Yksi palaute on jäänyt erityisesti mieleeni. Eräs kuulija istui Asianajajapäivillä illallispöydässäni ja kertoi kuunnelleensa aivotutkija Katri Saarikiven jakson useamman kerran ja löytäneensä jaksosta aina vain hauskempia ja hienompia yksityiskohtia. Hymyilin koko viikonlopun.
