Joko tällä kertaa, tekoäly?

Joko tällä kertaa, tekoäly?

18.9.2023 Teksti Terhi Hautamäki // Kuvat Camilla Englund

Luovan tekoälyn nopeat harppaukset ovat nostaneet uutta intoa vanhaan aiheeseen: olisikohan nyt pitkään puhutun työn murroksen aika.

Hei ChatGPT! Kerro pari tärkeintä tehtävää, joissa voisit tehostaa asianajajan työtä?

ChatGPT: Hei! Asianajajat kohtaavat ­monenlaisia ​​tehtäviä, ja monet niistä ovat rutiininomaisia ​​tai aikaavieviä(…)

Tutkimus ja oikeudellisten tietokantojen selaus: Asianajajat käyttävät paljon aikaa oikeudellisen kirjallisuuden, ennakkotapausten ja muiden relevanttien dokumenttien tutkimiseen. Voin nopeasti skannata suuria määriä tietoa, löytää relevanteimmat dokumentit ja antaa yhteenvedon niiden sisällöstä.

Dokumenttien luominen ja muokkaus: Esimerkiksi sopimusten, vaatimusten ja muiden oikeudellisten dokumenttien laatimisessa on usein paljon toistuvia elementtejä. Voin auttaa luomaan malleja tai automatisoimaan tietyt osat dokumentaatioprosessista.

Advokaatti kirjoitti tekoälystä vuonna 2021 ­otsikolla ”Melko hyvä renki”. Toimistot käyttivät jo sovelluksia esimerkiksi due diligence -tarkastuksiin. Luminance-ohjelmisto kahlasi läpi kaksi miljoonaa dokumenttia eräässä toimeksiannossa.

Tekoälyä hyödynnettiin sopimusten luomiseen, tietoturvaan ja ajankäytön seurantaan, mutta visiot olivat varovaisia. Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson totesi, että tekoälyinnostus nousee aaltoina.

Uusi aalto on nyt. Syynä ovat harppaukset generatiivisten tekoälyjen – tekstiä, kuvia ja videoita luovien mallien – kehityksessä. Luonnollisella kielellä jutteleva tekoäly on helposti lähestyttävää. Tunnetuin on Open AI:n marraskuussa 2022 julkaisema ChatGPT, jonka kielimallista on jo tänä vuonna tullut kehittyneempi versio GPT-4. Tämäkin on epäilemättä vasta alkua.

Kehitys on valtavan nopeaa

Kaikilla isoilla teknologiayrityksillä on jo pitkälle ­kehitettyjä kielimallejaan.

Microsoftilla ja Facebook-yhtiö Metalla on ­LLaMA 2. Googlella on PaLM 2 ja chatbotti Bard. Yhdysvalloissa on saatavilla Anthropic-yhtiön Claude 2, ­jolle voi yhdellä kyselyllä syöttää 75 000 sanaa, vaikka koko kirjan, ja keskustella siitä.

Tekoäly suoriutuu tehtävistä, joita jokin aika sitten pidettiin inhimillistä ymmärrystä vaativina. Se kuvailee, mitä valokuvassa ­näkyy tai luo kuvia ohjeiden avulla.

Kouluttaja ja tietokirjailija Immo Salo ­neuvoo ­asiakkaitaan ChatGPT:n käytössä ja tarjoaa Bonairo-yrityksensä kautta kielimallia hyödyntäviä tuotteita. Tyypillisin käyttö on juuri tekstien ­tiivistämistä ja tuottamista.

Luonnollisella kielellä  jutteleva tekoäly on helposti lähestyttävää.

Kielimalli voi luoda pohjia esitelmiin tai pöytäkirjoihin, muokata asiakirjaa tai hioa blogitekstiä. Sitä voi ohjeistaa sävystä ja tyylistä. Kun Salo itse kirjoitti tietokirjaansa, hän käytti sitä summeeraukseen, ideointiin, oikolukuun ja synonyymien keksimiseen.

– Tuttavayrittäjä teki rahoitushakemuksen ChatGPT:n avulla ja sai rahoitusta.

Asianajotoimisto Lexian osakas Kimmo Oila hämmästyi jo viime joulun aikaan, miten hyviä kauppa­kirjoja ChatGPT laati. Lexiassa tekoälyä käytetään ­rutiinikirjoittamisessa: sähköposteissa tai tervehdyspuheissa. Asiakirjojen laadintaa on testailtu.

– Ala on konservatiivinen, joten yltiöhurjasti ei ole vielä tehty. Mutta kyllä nyt on melkein pakko sanoa, että on tapahtunut jotain, mitä ei voi peruuttaa.

Tekoäly hallusinoi oikeustapauksia

Toiveista ollaan silti kaukana. Tekoälyn ­vastaukset ovat usein puutteellisia, teksti persoonatonta ja ­ideat sovinnaisia – vaikka se generoi sisältöä, kaikki perustuu vanhaan dataan, joka sisältää myös virh­eitä ja vinoumia. ChatGPT:n tietoaineisto päättyy syyskuuhun 2021. Bing-hakukonetta voi tosin käyttää ChatGPT:hen integroituna, jolloin tekoäly pääsee nettiin.

Kielimalli on opetettu tekstimassoilla. Se luo ­vastauksia laskemalla todennäköisyyksiä ­seuraavalle sanalle, mikä toimii usein mutta saa sen joskus niin ­sanotusti hallusinoimaan.

– ChatGPT voi tuottaa hyvin uskottavan ­kuuloista tekstiä, mutta se on tilastollinen kielimalli, joka ei ymmärrä, mitä se tuottaa, Salo sanoo.

Kesäkuussa kaksi newyorkilaista asianajajaa tuomittiin sakkoihin. He olivat laatineet asiakkaansa kanteen lentoyhtiötä vastaan ja viitanneet kuuteen fiktiiviseen oikeustapaukseen. ChatGPT oli runoillut ­tapauksia, kuten ”Varghese vastaan China ­Southern Airlines” tai ”Shaboon vastaan Egyptair”, eivätkä ­asianajajat olleet tarkistaneet tietoja.

Kun ChatGPT:ltä kysyy, mikä saa sen toimimaan näin, se esittää eri syitä: se saattaa havainnollistaa asiaa keksityillä esimerkeillä, se voi yhdistellä datansa tietoja virheellisesti tai kysymys voi olla epäselvä.

Sympaattisin selitys on että se ”yrittää olla avulias”. Miten kielimalli voi olla avulias?

ChatGPT selittää: 

Sen ”avuliaisuus” perustuu ohjelmointiin ja siihen, miten se on koulutettu: malli pyrkii tuottamaan semanttisesti ja kontekstuaalisesti johdonmukaisia vastauksia käyttäjän syötteisiin.

ChatGPT sanoo myös suoremmin:

Jos en ole varma oikeasta vastauksesta, saatan ­silti yrittää tuottaa informatiivisen ja hyödyllisen vastauksen sen sijaan, että sanoisin vain ”en tiedä”.

Tärkeintä on tietää, mitä tilaa

Tekoäly ei juuri hyödytä, jos joutuu itse käymään tausta­-aineiston läpi. Vastauksia voi tarkistella myös esittämällä kielimallille samat kysymykset eri istunnoissa tai käyttämällä rinnakkain kahta sovellusta.

Käyttöä kannattaa kokeilla aiheissa, jotka jo tuntee. Pyyntöjen muotoilu on olennaista. Mitä parempi konteksti, sitä parempi vastaus.

– Tärkein taito tällä hetkellä on tietää, mitä sieltä tilaa, Oila sanoo.

Kielimalli voi tuottaa pohjatietoa, mutta tarvittavat lähteet on löydettävä itse, koska se ei viittaa lähteisiin. Salassa pidettävää materiaalia ei tule syöttää, sillä materiaalia hyödynnetään kielimallin kehittämiseen. Asetuksista voi estää tietojensa käytön, mutta sataprosenttisen turvallisia eivät pilvipalvelut ole koskaan.

Oilan mukaan joissakin englantilaisissa asianajotoimistoissa ChatGPT on kielletty kokonaan. Sen seurauksena jotkut käyttävät sitä henkilökohtaisella ­puhelimella, mikä on tietoturvan kannalta vielä riskialttiimpaa.

Joissakin suomalaisissa asianajotoimistoissa kannustetaan jo kokeilemaan kielimallien chat-käyttöliittymiä yhdessä sovituilla säännöillä. Oila arvelee, että harvassa toimistossa pelisääntöjä on vielä mietitty.

Ihmisille jää inhimillistä harkintaa ja vuorovaikutusta sisältävä työ.

Parempia sovelluksia asianajajille

Kielimallien data on globaalia, ja ChatGPT ­tuntee suomalaisen lainsäädännön vain osittain. Sitä ei käyttöehtojen mukaan saa edes käyttää varsinaisiin ­juridisiin tehtäviin.

Luovan tekoälyn potentiaali toteutuu vasta, kun ­sillä buustataan erikoistuneempia ohjelmistoja. ­Niitä on kehitetty ja kehitteillä juristeillekin. Vastauksia voidaan parantaa yritysten omalla datalla, ja sovellukset voivat sisältää valmiita prompteja eli keskustelun alustuksia juristeille tärkeisiin työtehtäviin.

Ilvessalo Solutions Oy:n toimitusjohtaja, asianajotoimistotaustainen Heikki Ilvessalo kertoo, että ohjelmistoyritys testaa parhaillaan kielimalleja eri tarkoituksiin.

– Ei käy niin, että yksi malli tekee kaiken, vaan ne valikoituvat eri käyttötapauksiin. Mallit kehittyvät niin voimakkaasti, että joka viikko tulee jotain uutta.

Yritys hyödyntää esiohjelmoituja tekoälykyvykkyyksiä tuotteissaan, kuten yrityksen sisäisessä hakukoneessa. Ilvessalon mukaan monelle juristille on ­vielä epäselvää, mikä olisi generatiivisen tekoälyn isoin käyttötarkoitus. Sopimusten analysointi ja dokumenttien vertailu kiinnostavat.

Generatiivisen työkalunkin pitää ratkaista aito ongelma. Ilvessalon mukaan se usein yhdistyy toimisto-ohjelmiin, joiden tarve on jo osoitettu ja joissa on älyä ennestäänkin. Juristeille tärkeitä toimintoja tarjoava chat taas on esimerkki uudesta työkalusta.

Parhaimmillaan tekoäly sulautuu luontevasti työhön. Se voi vaikka summata reaaliaikaisesti videopalaverin pääkohdat: mistä oltiin yhtä mieltä ja mitkä asiat jäivät ratkottavaksi.

Työpaikan kulttuuri ratkaisee

Oila uskoo, että tehokkuusvaatimus asianajajan ­työssä kasvaa, kun monet työvaiheet voivat tapahtua lähes saman tien. Ihmisille jää inhimillistä harkintaa ja vuorovaikutusta sisältävä työ.

– Perinteistä, kalliin tuntihinnan työtä jää, mutta en tiedä, miksi asiakkaan pitäisi enää maksaa niin paljon sopimusten luonnostelusta tai tarkistamisesta.

Oilan mukaan tekoäly voi parantaa tiedon hankintaa ja omaksumista merkittävästi: tarjota junioreille valtavan tietopankin ja helpottaa laajentamista omien erityisalojen lähialoihin.

Heikki Ilvessalo toteaa, että aito työtapojen muutos vaatii muutakin kuin vain uusia sovelluksia: organisaation läpäisevää teknologiamyönteistä kulttuuria ja johtamista.

– Ovatko juristit koneita, joiden pitää laskuttaa mahdollisimman monta tuntia päivässä? Vai onko heillä allokoitua aikaa uuden teknologian opetteluun? Valtuutetaanko ihmiset kokeilemaan ja oppimaan yhdessä? Sillä oppimista tämä on. 

Vieläkö todistusaineistoon voi luottaa?

Viime kesänä Ranskan mielenosoitusten aikaan levisi tekoälyn tuottamia valheellisia kuvia, joissa presidentti Emmanuel Macron oli mukana kahakoissa. Toukokuussa feikkikuva Pentagonin räjähdyksestä aiheutti Yhdysvaltain pörssissä hetkellisen romahduksen.

Kone voi luoda uskottavia kuvia ja ääntä. Se mahdollistaa entistä paremmat huijaukset ja herättää myös kysymyksen todistus­aineiston luotettavuudesta.

– Fotorealististen kuvien tuottamisessa ollaan lähes siinä pisteessä, että niitä ei kykene erottamaan kameralla otetuista. Voit ladata kuvasi Adobe Firefly -ohjelmaan ja pyytää muokkaamaan haluamaasi suuntaan. Videoissa ollaan vielä demotasolla, Immo Salo sanoo.

Yhdysvaltalainen Play.ht voi 2–3 tunnin ääninäytteestä syntetisoida tietyn henkilön äänen, jolla voidaan sitten tehdä mitä vain: vaikka esiintyä tuttavana kalastelupuheluissa. Sillä voisi myös väärentää todistus­aineistoa.

– Yllättävän vähän sitä vielä väärinkäytetään, kun miettii, miten helppoa se teknisesti on. Voi olla, että puhelutallenteen hyöty näyttönä alkaa pian alenemaan, Salo sanoo.

Tekijänoikeudet herättävät keskustelua. Kielimallit käyttävät aineistoa, jonka käyttöön tekijänoikeuksien omistajat eivät ehkä ole antaneet lupaa. Loppukäyttäjä ei tiedä, mistä materiaaleista tekoäly on koostanut vastauk­sensa.

Kiinnostavia kysymyksiä ovat myös tekoälyn luoman taiteen tekijänoikeudet ja toisaalta tekijänoikeussuojatun musiikin ja taideteosten käyttö tietomalleissa. Miten suhtautua siihen, että tekoälyä voi pyytää jäljittelemään kuuluisia teoksia tai tietyn taiteilijan työtä?

Lainsäätäjillä riittääkin lähivuosina pohdittavaa. EU:ssa on valmisteilla maailman ensimmäinen kattava tekoälylaki, jonka tavoitteena on varmistaa, että uutta teknologiaa käytetään ja kehitetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Julkaistu numerossa Advokaatti 4/2023

Kirjoittaja Terhi Hautamäki

on vapaa toimittaja, joka kirjoittaa Advokaattiin erityisesti laajoja oikeudenhoitoon liittyviä artikkeleita.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki

Uusimmat kirjoitukset

Pääkirjoitus

Asianajajaliiton tarkoitus kirkkaaksi

Asianajajaliiton tehtävänä on varmistaa asianajajien itsenäisyys ja riippumattomuus, säännellä ja valvoa asianajotoimintaa, edistää asianajopalvelujen laatua sekä kehittää oikeusoloja, kirjoittaa Hanna Räihä-Mäntyharju.

Pääkirjoitus

Asianajajaliiton tarkoitus kirkkaaksi

Asianajajaliiton tehtävänä on varmistaa asianajajien itsenäisyys ja riippumattomuus, säännellä ja valvoa asianajotoimintaa, edistää asianajopalvelujen laatua sekä kehittää oikeusoloja, kirjoittaa Hanna Räihä-Mäntyharju.

Koulutus

Toimiston sähköinen järjestäminen, osa I – Asiakirjahallinta, rutiinien automatisointi ja tietoturva

14.3.2024 järjestetään asianhallintajärjestelmiin ja tietoturvaa liittyvä koulutus, johon voi osallistua läsnä tai etänä.

Koulutus

Toimiston sähköinen järjestäminen, osa I – Asiakirjahallinta, rutiinien automatisointi ja tietoturva

14.3.2024 järjestetään asianhallintajärjestelmiin ja tietoturvaa liittyvä koulutus, johon voi osallistua läsnä tai etänä.