Asianajajaliiton Keski-Suomen osaston puheenjohtaja Ari Kuukka lienee tyypillinen alueen asianajaja: pienessä toimistossa työskentelevä juristi, joka hoitaa pääasiassa yksityishenkilöiden toimeksiantoja. Alun perin Kuukka on kotoisin Lappeenrannasta, mutta päätyi työelämän myllerryksissä parikymmentä vuotta sitten Jyväskylään ja on juurtunut Päijänteen rannoille.

– Jyväskylässä toimistot ovat 2–3 asianajajan kokoisia, eikä tänne ole jostain syystä syntynyt juuri lainkaan keskikokoisia tai suuria asianajotoimistoja. Siinä on puolensa esimerkiksi esteellisyyskysymyksissä – pesänjakajia on helppo löytää, Kuukka sanoo.

Kuukka pitää sivutoimistoa myös Keuruulla,-mutta valtaosa toimeksiannoista tulee Jyväskylän alueelta. Hänen mukaansa toimeksiannoissa ei ole suuria alueellisia eroja, vaan ihmisten tilanteet tahtovat olla samanlaisia asuinpaikasta riippumatta.

Jäseniä Asianajajaliiton Keski-Suomen osastossa on 55, joista yksi on jäsen asianajaja (eläkkeellä) -nimikkeellä.

– Aika hyvin toimistot ovat keskittyneet tähän Jyväskylän Kauppakadun varteen. Kollegat ovat niin ikään yleisjuristeja melkein kaikki, vuodesta 2002 Asianajajaliittoon kuulunut Kuukka kertoo.

Hänen mukaansa asianajajien ikärakenne on alueella ilahduttavan tasapainoinen. Jäsenistöön kuuluu niin kokeneempaa kuin vasta alalle tullutta kaartiakin. Jyväskylä on kasvava ja kehittyvä maakuntakeskus, mikä luo asianajajille toimintaedellytyksiä. 

– Jatkon kannalta tilanne näyttää siltä osin hyvältä, että töille on jatkajia.

Asianajajapäivystys tavoittaa jyväskyläläiset

Rovaniemeläislähtöinen Nina Kaartinen asettui Jyväskylään vuonna 2015. Asianajajaliittoon hän on kuulunut vuodesta 2018. Hän on myös Keski-Suomen osaston hallituksen jäsen.

Kaartisen työpöydällä on korostunut viime aikoina insolvenssiasiat, erityisesti rakennusalan ja pienten ravintola-alan yritysten keskuudessa. Rakennusalan suhdanteet ja nousevat kustannukset näkyvät yritysten arjessa Keski-Suomessakin

– Keväällä oli jo havaittavissa, että jonkinlaista kiihtymistä tapahtuu, ja nyt konkurssien määrässä on nähtävissä jo merkittävää kasvua. Myös yritysten saneerausmenettelyt ovat lisääntyneet, hän sanoo.

Jyväskylän asukkaille Keski-Suomen osaston toiminnan näkyvin osa on kerran kuussa järjestettävä asianajajapäivystys. Se on kerännyt Jyväskylän pääkirjastolle toisinaan niin suuren väkijoukon, että järjestyksenvalvojat ovat joutuneet ohjeistamaan jonottajia.

Asianajajapäivystys tarjoaa maksutonta oikeudellista neuvontaa, jossa asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.

– Ihmisillä on ihan oikeita ja tärkeitä asioita, joiden suhteen olemme voineet neuvoa heitä eteenpäin, Ari Kuukka kertoo.

Jäsenilleen Keski-Suomen osasto järjestää koulutusaamuja, jotka pitävät sisällään luentoja ajankohtaisista aiheista sekä lounashetken yhdessä kollegoiden kanssa. Lisäksi osasto on järjestänyt vuosittaisen liikunnallisen koulutus-virkistyspäivän.

– Nyt meidän on tarkoitus aloittaa after work -tilaisuudet, joissa voi tavata kollegoita vapaamuotoisemmin ja matalalla kynnyksellä, Nina Kaartinen kertoo.

Mutkatonta yhteistyötä

Keski-Suomen alueen ainoa istuntopaikka on Jyväskylässä, joten asianajajan työ ei vaadi runsasta matkustamista. Koronapandemian myötä etäyhteyksien käytöstä on tullut myös asiakkaiden keskuudessa lähes oletusarvo, ja monet toimeksiannot hoidetaankin nykyään lähes kokonaan etänä, Ari Kuukka sanoo.

– Ihmiset pitävät nykyään lähtökohtana, että eikös asian hoito onnistuisi sähköisesti.

Kuukka ja Kaartinen kehuvat molemmat yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa. Keski-Suomen käräjäoikeus on aktiivinen kehittämään toimintaansa. Se on järjestänyt työpajoja, joiden tavoitteena on sujuvoittaa syyttäjien, tuomioistuimen ja asianajajien välistä yhteistyötä rikosasioissa.

Myös erillisen sovittelumenettelytyöryhmän perustamisesta on käyty keskusteluita. Niin ikään poliisin kanssa työskentely on sujuvaa, haastateltavat vakuuttavat.

– Minun asianajourani aikana tässä on tapahtunut iso muutos. Tuomioistuimiin on tullut uutta väkeä ja ilmapiiri on istunnoissa ihan erilainen kuin parikymmentä vuotta sitten. Käräjäoikeuden istunto on nykyään oikein mukava työpaikka, Ari Kuukka sanoo.

Mielenkiintoinen ja laaja-alainen työ

Sekä Ari Kuukan että Nina Kaartisen tausta on finanssimaailmassa, mutta ajatus asianajajan ammatista kyti molemmilla taustalla. Kun vaihdos asianajoalalle tapahtui, ei kumpikaan ole katsellut taakseen.

– Tämä on mielenkiintoinen ja laaja kenttä. Tietysti välillä haasteita tuovat määräajat sekä työnteon ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Mutta olen ollut erittäin tyytyväinen vaihdokseen asianajajaksi, Nina Kaartinen kertoo.

Myöskään Ari Kuukka ei ole katunut valintaansa.

– Paitsi aina silloin, kun siskoni jää kesälomalle. Hän on opettaja.

Kuukan mukaan asianajajan työn suola on vaihtuvat työtehtävät. Konkarillekin tulee vastaan keissejä, jotka rikkovat rutiinit ja pakottavat tutustumaan uuteen asiaan. Se pitää mielen terävänä.

Asianajajaliiton toiminnassa he haluavat olla mukana, koska se tarjoaa väylän tavata kollegoita kiireisen arjen keskellä. Osaston hallituksen kautta hahmottaa myös paremmin, minkälaisia muita luottamustehtäviä Asianajajaliitossa on mahdollisesti tarjolla.

– Tämä antaa asianajaja-nimikkeelle syvempää merkitystä, Ari Kuukka pohtii.