Tapaamisten tarkoituksena on ollut perehdyttää päätöksentekijöitä Asianajajaliittoon ja sen rooliin osana suomalaista oikeusvaltiota ja -järjestelmää. Tapaamisissa on myös keskusteltu Asianajajaliiton tärkeimmistä oikeuspoliittisista tavoitteista: asianajajalain päivitystarpeesta, asianajosalaisuuden merkityksestä ja asianajajakunnan riippumattomuuden ja itsenäisyyden turvaamisen tarpeesta myös kriiseissä.

– Lisäksi Asianajajaliitto on ­kuluneen vuoden aikana toistuvasti nostanut esille yksityisille avustajille maksettavan oikeusapupalkkion matalan tason sekä sen ­vaikutukset oikeudellisten palvelujen laatuun ja maantieteelliseen tarjontaan, kertoo Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson.

Yksi tärkeimmistä tapaamisista oli lokakuussa, kun lakivaliokunta vieraili Asianajajaliitossa. Kansanedustajat olivat Asianajajaliiton oikeuspolitiikasta vastaavan juristin Jonni Veikkosen mukaan hyvin kiinnostuneita Asianajajaliitosta toimijana, asianajoalasta sekä suomalaisesta avustajajärjestelmästä.

– Kävimme edustajien kanssa hyvää ja avointa keskustelua esimerkiksi siitä, että myös hallitusohjelman ulkopuoliset asiat kaipaavat huoltoa ja päivittämistä. Asianajajalain uudistus on erinomainen esimerkki asiasta, josta ei ole suurta poliittista erimielisyyttä, mutta toisaalta asian edistäminen ei ole minkään yksittäisen puolueen asialistalla. Tästä syystä tarvitsemme poliittista yhteistyötä yli puoluerajojen, jotta saamme lainsäädännöllistä korjausvelkaa hoidettua.

Tapaamisten agendalla on ollut monia Asianajajaliitolle tärkeitä tavoitteita – silti Veikkosen mukaan ykkösasia olisi saada entistä useampi kansalainen, poliittinen päättäjä sekä viranomaistoimija ymmärtämään perusasiat Asianajajaliitosta, eli mikä se on ja mitkä sen tehtävät ovat. Kuulijoille tulee esimerkiksi usein uutena tietona, että Asianajajaliitto ei ole ammatti­järjestö.