Kerran kuussa asianajaja Teemu Veijola käynnistää tietokoneen ohjelmiston ja alkaa odottaa illan ensimmäistä puhelua.
Rikosuhripäivystys RIKUn juristineuvonnan päivystysvuoro kestää kaksi tuntia. Sinä aikana Veijolalle tulee noin kymmenen yhteydenottoa rikoksen uhriksi joutuneilta ihmisiltä. Useimmiten heidän kysymyksensä liittyvät rikosprosessin kulminaatiokohtiin: kun rikos on juuri tapahtunut, poliisikuulusteluun ja käräjäoikeuskäsittelyyn.
Myös mahdollisiin vahingonkorvauksiin liittyvät kysymykset ovat yleisiä. Soittajalle juristineuvonta on maksutonta.
– Kysymykset ovat samanlaisia, joita kaltaiseni rikosasioita hoitava asianajaja kohtaa muutenkin. Puhelinneuvontaan saa soittaa kuka tahansa, mutta neuvonta on rajattu rikosten uhreille. Esimerkiksi riita- tai perintöoikeudellisissa asioissa neuvomme ottamaan yhteyttä toisaalle, Veijola kertoo.
Hän on toiminut RIKUn vapaaehtoisena vuodesta 2011 lähtien. Kiinnostus vapaaehtoistyöhön syttyi, kun hän tapasi oikeudenkäynneissä RIKUn vapaaehtoisia, jotka toimivat rikosten uhrien tukihenkilöinä.
Veijola kokee, että ihmiset ovat rikoksen uhrin asemassa usein varsin hukassa. Tilannetta pahentavat pitkittyneet käsittelyajat ja ruuhkautuneet viranomaiset, joita on toisinaan vaikea tai mahdoton saada ottamaan kantaa omaan rikosasiaan.
– Ihmisille voi pitkien käsittelyaikojen vuoksi tulla olo, että heitä ei oteta todesta eikä heidän asiansa ole tärkeä. Se aiheuttaa ylimääräistä hätää ja stressiä sen päälle, että on joutunut rikoksen uhriksi. On tärkeää, että maksuttoman neuvonnan kautta he pääsevät heti keskustelemaan ammattilaisen kanssa omasta asiastaan ja tulevat kuulluiksi.
Asiakasmäärät voimakkaassa kasvussa
Vuosien 2018 ja 2022 välillä RIKUn asiakkaiden määrä kaksinkertaistui ja jatkaa kasvuaan myös tänä vuonna. Yhteensä Rikosuhripäivystyksen eri palveluissa oli viime vuonna asiakkaana 28 300 rikoksen uhria, uhrin läheistä ja todistajaa.
Yleisimmät syyt yhteydenottoon olivat lähisuhdeväkivalta (6 100 asiakasta), seksuaalirikokset (4 500) ja omaisuusrikokset (2 800). Myös verkkorikosten uhrien määrä on ollut kasvussa viime vuosina. RIKUlla on ollut merkittävä rooli Vastaamo-tietomurron uhrien tukemisessa.
Toiminta pohjaa pitkälti Teemu Veijolan kaltaisiin vapaaehtoisiin, joita on yli 500. Juristeja heistä on noin 30. Vapaaehtoisilla on monenlaisia rooleja: osa toimii pelkästään puhelin- tai chat-päivystyksissä, osa taas tukihenkilöinä, jotka saattavat kulkea rikoksen uhrin rinnalla koko rikosprosessin ajan.
RIKUn toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åbergin mukaan apua ja tukea tarvitsevia rikoksen uhreja on aina ollut, mutta nyt he osaavat hyödyntää Rikosuhripäivystyksen palveluita aiempaa paremmin. RIKUn tunnettuus on kasvanut ja päivystyksen toiminta on vakiintunut myös viranomaisten, erityisesti poliisin, silmissä.
Matalan kynnyksen tuen ansiosta useampi rohkaistuu lähtemään rikosprosessiin.
– Emme ole viranomaisia, mutta meihin luotetaan ja ihmisiä osataan ohjata palveluihimme, Åberg sanoo.
Hänen mukaansa tukipalveluilla on yksilön auttamisen lisäksi laajempi yhteiskunnallinen ja kriminaalipoliittinen merkitys. Matalan kynnyksen tuen ja neuvonnan ansiosta useampi rohkaistuu lähtemään rikosprosessiin, minkä seurauksena yhä harvempi rikos jää pimentoon.
– Rankaisemattomuuden estämisessä tukipalveluilla on iso merkitys, Åberg sanoo.
Asianajaja Teemu Veijolalle RIKUn toiminnassa mukana oleminen on palkitsevaa, koska palvelulle on rikosten uhrien keskuudessa selvästi tarve ja suuri merkitys. Vapaaehtoistyötä pohtivalle kollegalle hän haluaa lähettää terveiset:
– Työtä pystyy tekemään kotikoneelta, ja toiminta on järjestetty erittäin helpoksi minulle ja muille vapaaehtoisille. Jos yhden illan pystyy irrottamaan kuukausittain, niin mukaan vain!
