27.11.2023 Teksti Tero Ikäheimonen // Kuvat Alona Perepelitsa

Ihmisoikeudet eivät saa joutua sodan uhriksi, sanoo Ukrainan kansallisen asianajajaliiton varapuheenjohtaja Valentyn Gvozdiy.

Aamuyöllä 24.2.2022 Ukrainan kansallisen asianajajaliiton UNBAn varapuheenjohtaja Valentyn Gvozdiy järkyttyi kymmenien miljoonien muiden ukrainalaisten tapaan. Venäjä käynnisti silmittömän ja laittoman hyökkäyksen, joka jatkuu edelleen.

Ensimmäinen reaktio oli shokki. Voiko näin todella tapahtua? Seuraava reaktio: meidän on taisteltava vastaan.

– Ensi hetkistä ymmärsimme, että sodalla tulee olemaan valtava vaikutus myös asianajajien ja heidän läheistensä elämään, Gvozdiy sanoo.

UNBA jatkoi toimintaansa, mutta arki mullistui

Ukrainan kansalliseen asianajajaliittoon kuuluu noin 70 000 jäsentä. Sen toiminta on määritelty laissa: säännellä, kehittää ja valvoa asianajajien toimintaa.

Sota ei ole muuttanut näitä perustehtäviä, mutta arjen toiminnassa painopisteet ovat menneet uusiksi. UNBA on vastannut Venäjän hyökkäykseen asettamalla etusijalle ihmisoikeuksien suojelun, Gvozdiy kuvaa.

UNBAn tärkein tehtävä sodan alettua on ollut auttaa asianajajia ja heidän perheitään selviytymään sodan kauhuista. UNBA perusti hyökkäyksen alettua valtuuskunnan, joka koordinoi kansainvälisten kumppaneiden ja lahjoittajien kanssa apua sodasta kärsineille jäsenilleen. Tähän mennessä valtuuskunta on käsitellyt yli 600 hakemusta ukrainalaisilta asianajajilta.

UNBA on vastannut Venäjän hyökkäykseen asettamalla etusijalle ihmisoikeuksien suojelun.

Liitto on perustanut ympäri Ukrainaa energiaomavaraisia keskuksia, joiden tarkoitus on taata UNBAn järjestämät palvelut kansalaisille ja jäsenille myös sellaisissa tilanteissa, joissa sähkön tai veden jakelu pettää sen seurauksena, että Venäjä kohdistaa iskujaan siviili-infrastruktuuriin.

Keskuksissa on tarjolla puhdasta vettä, lääkkeitä sekä vaatteita, ja niissä on mahdollista ladata sähkölaitteita.

– Näistä keskuksista oli meille suuri apu viime talvena, ja odotamme, että niille on käyttöä myös tulevana.

Yli 10 000 ukrainalaista lasta asuu tällä hetkellä ulkomailla. Lasten sekä heidän huoltajiensa tukeminen ja oikeudellinen neuvonta on iso osa UNBAn työtä. Liitossa on myös käynnistetty yhdessä kansainvälisen asianajajayhdistyksen IBAn kanssa arkistojen digitointi, jotta UNBAn arkistoihin kertynyt tieto ei katoaisi sodan seurauksena.

Valentyn Gvozdiy haluaa painottaa, että UNBA ei ole missään vaiheessa lakannut toimimasta. Liitto jatkaa asianajajatutkinnon järjestämistä, koordinoi harjoittelupaikkoja ja käsittelee asianajajien kurinpitoasiat sodasta huolimatta. Uusia jäseniä on liittynyt hyökkäyksen alkamisen jälkeen yli 2 000.

– Ihmiset ovat kaikista vaikeuksistaan huolimatta jatkaneet jäsenmaksujen maksamista. Odotimme paljon pahempaa. Emme saa mitään ulkopuolista rahoitusta, mikä onkin tärkeää riippumattomuutemme kannalta.

Asianajajat puolustavat oikeusvaltiota sodassakin

Valentyn Gvozdiy oli kiinnostunut myös ekonomin urasta, mutta juristin ammatti tuntui lopulta monipuolisemmalta. Asianajajana hän on toiminut vuodesta 2002 lähtien.

Nykyään hän toimii osakkaana Golaw-asianajotoimistossa, joka on yksi Ukrainan suurimmista. Gvozdiy on erikoistunut oikeudenkäynteihin, riidanratkaisuun, insolvenssiasioihin ja rahanpesun vastaiseen toimintaan. UNBAn varapuheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2012.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, lukemattomilta ukrainalaisilta vietiin mahdollisuus tehdä töitä ja tienata elantonsa, niin myös monelta asianajajalta. Ihmiset pakenivat hyökkäyksen alta kodeistaan, ja arki muuttui selviytymiseksi.

– Alussa kukaan ei tiennyt, mitä tehdä. Kukaan ei käyttänyt rahaa lakipalveluihin. Mutta hiljalleen monet ovat palanneet Ukrainaan. Meillä on työtä. Ei paljoa, mutta jotain.

Ukrainan perustuslaki takaa jokaiselle mahdollisuuden maksuttomaan oikeusapuun, jos ihmisen omat varat eivät siihen riitä. Tämän tehtävän käytännön toteutus on uskottu UNBAlle, ja palvelun merkitys on sotatilanteessa entisestään korostunut. Maksuttoman avun tarvitsijoita on maassa enemmän kuin koskaan.

Sota näkyy toimeksiannoissa synkällä tavalla.

– Monet asianajajat työskentelevät tapausten parissa, joissa ihmisiä on venäläissotilaiden toimesta laittomasti pidätetty, kidutettu tai pakotettu työskentelemään. On aina haastavaa olla ensimmäinen tilanteessa, jota kukaan ei ole aiemmin kohdannut.

Ukrainalaiset asianajajat ovat toimineet avustajina myös sotarikoksista epäillyille ja syytetyille venäläissotilaille, mikä on herättänyt vastustusta osassa ukrainalaisia.

”UNBAn kanta pysyy horjumattomana: oikeusvaltioperiaatetta on noudatettava kaikissa olosuhteissa.”

Viranomaiset ovat takavarikoineet asiakirjoja, tietokoneita ja puhelimia, ja asianajajia on painostettu rikkomaan vaitiolovelvollisuutensa. Osa viranomaisista suhtautuu asianajajiin kuin he olisivat syytetyn kanssa samaa mieltä tai hyväksyisivät julmuudet. Se on johtanut jopa fyysiseen väkivaltaan asianajajia kohtaan.

– UNBAn kanta pysyy horjumattomana: oikeusvaltioperiaatetta on noudatettava kaikissa olosuhteissa. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti on taattava Ukrainassa, riippumatta siitä, kuinka kauhistuttavia syytetyt rikokset ovat. Hyökkääjän toimien taustaa vasten tarkasteltuna tämä on epäsuosittu ja monille vaikeasti ymmärrettävä periaate.

– Ukrainalaiset asianajajat jatkavat perustuslaillista tehtäväänsä puolustaen asiakkaita rikossyytteiltä ja suojellen heidän oikeuksiaan ja etujaan.

Osa asianajajista on liittynyt Ukrainan asevoimiin tai alueellisten puolustusjoukkojen riveihin, Gvozdiy kertoo.

– Heitä on kaatunut ja haavoittunut taisteluissa.

Sotarikolliset saatava oikeuden eteen

Mitä sodan kulun ja Ukrainan tulevaisuuden suhteen on odotettavissa? Valentyn Gvozdiy painottaa, että ukrainalaiset näkevät sodan ratkaisevana itsenäisyytensä ja koko olemassaolonsa kannalta, ja jatkavat taistelua.

Huolta aiheuttaa se, että tulevaisuuteen vaikuttaa taistelukentän tapahtumien lisäksi politiikka – sekä Ukrainassa että ulkomailla.

Gvozdiyn mukaan nykyiset kansainväliset mekanismit ovat osoittautuneet voimattomiksi saattamaan hyökkääjiä oikeuden eteen ja korvaamaan mittavia vahinkoja, joita sota on Ukrainassa aiheuttanut. Gvozdiy toivoo kuitenkin edelleen, että kansainvälinen yhteisö onnistuisi rakentamaan työkalut tilanteen ratkaisemiseksi.

– Uskomme vilpittömästi, että kaikki syylliset tuodaan oikeuden eteen ja vahingot korvataan. Ja asianajajamme seisovat tämän asian eturintamassa.

Vaikka sota päättyisi huomenna, sen hintaa maksetaan Ukrainassa vielä vuosikymmeniä. Gvozdiyn mukaan ukrainalaisten veteraanien auttaminen takaisin siviilielämään on massiivinen ponnistus, jossa UNBA tulee olemaan apuna kaikin mahdollisin keinoin.

Mutta juuri nyt tärkeintä on jatkaa työtä, yksi askel ja avunteko kerrallaan.

– Paras tapa käsitellä äärimmäistä aggressiota ja väkivaltaa Ukrainaa kohtaan on osoittaa maailmalle, että emme ole kuten venäläiset. Joka päivä etsimme uusia keinoja toimittaa apua sodasta kärsiville sekä tarjota oikeudellista ja psyykkistä neuvontaa heille, jotka sitä tarvitsevat, Valentyn Gvozdiy sanoo.

– Uskon, että kaikki tekemämme työ osaltaan auttaa meidät voittoon. Loppujen lopuksi voitto riippuu jokaisesta meistä.

Valentyn Gvozdiy saapuu puhujaksi Asianajajapäivään 26.1.2024.

Apua tarvitaan, mutta koordinoidusti

Ukrainan kansallisen asianajajaliiton UNBAn varapuheenjohtaja Valentyn Gvozdiy kiittää suomalaisia asianajajia tuesta Ukrainalle.

– He olivat ensimmäisiä, jotka kysyivät minulta: ”Miten voimme auttaa?” Gvozdiy sanoo.

Gvozdiy painottaa, että on erittäin tärkeää koordinoida mahdolliset avustukset yhdessä UNBAn kanssa. Näin varmistetaan, että tuki vastaa niitä tarpeita, joita ukrainalaisilla on juuri tällä hetkellä.

Kaikkein tärkein viesti suomalaisille on kuitenkin:

– Älkää lopettako valon puolella olemista, ja uskokaa Ukrainan voittoon.

Miten asianajaja voi auttaa Ukrainaa? Valentyn Gvozdiy vastaa:

  • Tarjoa maksutonta neuvontaa ja oikeudellista apua sotaa paenneille. Avun perille saamiseksi tulisi koota verkossa vapaasti saatavilla oleva luettelo suomalaisista asianajajista, jotka ovat valmiita tarjoamaan tällaista neuvontaa.
  • Järjestä koulutusta ukrainalaisille asianajajille, jotka ovat paenneet Suomeen. Tarjoa heille taitoja, jotka helpottavat heidän työllistymistään Suomessa.
  • Avusta ukraina­laisia asianajajia ihmisoikeusloukkauksien dokumentoinnissa ja tapausten valmistelussa kansainvälisiä tai kotimaisia tuomioistuimia varten. UNBA on valmis muodostamaan työryhmiä tätä tarkoitusta varten.
  • Auta keräämään varoja ukrainalaisten tukemiseksi. Tietoa erilaisista lahjoitusmahdollisuuksista löytyy UNBAn virallisilta verkkosivuilta.

 

Julkaistu numerossa Advokaatti 5/2023

Kirjoittaja Tero Ikäheimonen

on vapaa toimittaja, viestintäalan yrittäjä ja Advokaatin toimitussihteeri.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki

Uusimmat kirjoitukset

Podcast

Hanna-Maria Seppä: Asianajaja ja oikeusvaikuttaja

Pääkäsittelyssä-podcastin 21. jaksossa vieraana on asianajaja Hanna-Maria Seppä. Vanha-Sepän tilalta Luvialta kotoisin oleva Hanna-Maria kertoo jaksossa tiestään Turun oikeustieteelliseen, rikosasianajajaksi, oikeuspsykologian erikoistumisohjelmaan ja lopulta asianajajayrittäjäksi Helsinkiin. Hän kertoo myös tuoreesta työmatkastaan Thaimaahan, minne hänet vei marjanpoimijoihin liittyvä ihmiskauppajuttu.

Podcast

Hanna-Maria Seppä: Asianajaja ja oikeusvaikuttaja

Pääkäsittelyssä-podcastin 21. jaksossa vieraana on asianajaja Hanna-Maria Seppä. Vanha-Sepän tilalta Luvialta kotoisin oleva Hanna-Maria kertoo jaksossa tiestään Turun oikeustieteelliseen, rikosasianajajaksi, oikeuspsykologian erikoistumisohjelmaan ja lopulta asianajajayrittäjäksi Helsinkiin. Hän kertoo myös tuoreesta työmatkastaan Thaimaahan, minne hänet vei marjanpoimijoihin liittyvä ihmiskauppajuttu.

Podcast

Ville Kotka: Paluumuutto Poriin

Pääkäsittelyssä-podcastin 20. jaksossa vieraana on asianajaja Ville Kotka, joka teki paluumuuton suuresta helsinkiläisestä liikejuridiikkaan keskittyneestä asianajotoimistosta pieneen porilaiseen asianajotoimistoon. Ville kertoo jaksossa ratkaisustaan suunnata perheen muuttoauto kotiseudulleen ja muuttoa seuranneesta työarjen radikaalista muutoksesta. Käy selväksi, että moni asia on maakunnassa toisin, mutta mielenkiintoisista ja haastavista toimeksiannoista ei ole puutetta Helsingin…

Podcast

Ville Kotka: Paluumuutto Poriin

Pääkäsittelyssä-podcastin 20. jaksossa vieraana on asianajaja Ville Kotka, joka teki paluumuuton suuresta helsinkiläisestä liikejuridiikkaan keskittyneestä asianajotoimistosta pieneen porilaiseen asianajotoimistoon. Ville kertoo jaksossa ratkaisustaan suunnata perheen muuttoauto kotiseudulleen ja muuttoa seuranneesta työarjen radikaalista muutoksesta. Käy selväksi, että moni asia on maakunnassa toisin, mutta mielenkiintoisista ja haastavista toimeksiannoista ei ole puutetta Helsingin…

Pääkirjoitus

Asianajajaliiton tarkoitus kirkkaaksi

Asianajajaliiton tehtävänä on varmistaa asianajajien itsenäisyys ja riippumattomuus, säännellä ja valvoa asianajotoimintaa, edistää asianajopalvelujen laatua sekä kehittää oikeusoloja, kirjoittaa Hanna Räihä-Mäntyharju.

Pääkirjoitus

Asianajajaliiton tarkoitus kirkkaaksi

Asianajajaliiton tehtävänä on varmistaa asianajajien itsenäisyys ja riippumattomuus, säännellä ja valvoa asianajotoimintaa, edistää asianajopalvelujen laatua sekä kehittää oikeusoloja, kirjoittaa Hanna Räihä-Mäntyharju.