Moni asianajaja pitää Asianajajapäivää eräänlaisena työvuoden todellisena aloitushetkenä. Tapahtuman jälkeen alkavat perinteisesti työnteon härkäviikot. Asianajajapäivä kokosi tälläkin kertaa 1 500 eri ikäistä asianajajaa ja sidosryhmien edustajaa saamaan uusia näkökulmia, oppimaan, verkostoitumaan ja nauttimaan iloisesta illasta. Asianajajapäivän merkitys ei ole ammattikuntamme sisällä vähentynyt, päinvastoin. Näinä epävarmoina aikoina kokoontuminen yhteen saa erityisen arvon. On tärkeää luoda toivoa siitä, että asioihin voidaan vaikuttaa ja tulevaisuus voi olla myös valoisa.
Asianajajapäivää edeltävänä päivänä pidetään aina valtuuskunnan talvikokous. Kokouksessa keskusteltiin liiton sääntöjen mahdollisesta muuttamisesta. Asianajajaliitto on alun perin perustettu aatteellisena, yhdistyslain mukaan toimivana yhdistyksenä. Vuonna 1959 Asianajajaliitto muutettiin lailla perustetuksi julkisoikeudelliseksi yhteisöksi. Asianajajien rooli yhtenä oikeudenhoidon toimijana nähtiin ja tunnustettiin jo tuolloin. Aatteellisen yhdistyksen peruja meille jäi kuitenkin nimi – Suomen Asianajajaliitto – sekä liiton sääntöihin kirjattu tarkoitus. Nimessä oleva liitto-pääte johtaa helposti ajattelemaan rooliamme ammattiliittona tai edunvalvontajärjestönä. Siihen me oikeuspolitiikan parissa työskentelevät törmäämme säännöllisesti. Sellainen roolimme ei kuitenkaan ole. Asianajajaliiton tehtävänä on varmistaa asianajajien itsenäisyys ja riippumattomuus, säännellä ja valvoa asianajotoimintaa, edistää asianajopalvelujen laatua sekä kehittää oikeusoloja. Tulokulmamme on oikeusturva-näkökulma, ei edunvalvonnallinen.
Hallitus onkin käynnistänyt viime vuonna prosessin Asianajajaliiton nimen muuttamiseksi. Samassa yhteydessä tarkastelemme sääntöjen ajantasaistamista myös liiton tarkoituksen osalta. Asiaa työstetään yhdessä valtuuskunnan kanssa. Sääntömuutosesitys voi herättää pelkoja siitä, mikä toiminnassamme muuttuu. Siihen on helppo vastata: ei mikään. Kysymys on sääntöjen täsmentämisestä niin, että ne vastaavat Asianajajaliiton jo erittäin pitkään toteuttamaa tosiasiallista toimintaa ja roolia. Ammatillinen yhteenkuuluvuus ja sen edistäminen muun muassa Asianajajapäivän kautta on edelleen tärkeää.
Asianajajien ammatillisen yhteenkuuluvuuden ylläpitämisessä paikallisosastoilla on erittäin tärkeä rooli. Paikallisosastot huolehtivat osaltaan liiton lakisääteisistä tehtävistä suorittamalla jäseneksi pyrkivien haastattelut sekä uusien asianajotoimistojen tarkastukset alueellaan. Jokainen osasto esitellään vuorollaan Advokaatissa ja tässä lehdessä on Itä-Suomen osaston vuoro.
Moni nuori kollega pohtii, voisiko asianajotoimiston osakkuus olla tavoiteltava asia. Osakkuuteen liittyy velvoitteita ja vastuita, mutta myös oikeuksia. Osakkuuspolulle toivotaan usein parempaa läpinäkyvyyttä. Tässä lehdessä avataan sitä, mitä osakkuus käytännössä tarkoittaa erilaisissa toimistoissa. Toivotan kaikille lukijoille aktiivisia työviikkoja ja työn iloa!
