Kun joensuulainen asianajaja Tuija Valmari sai ensimmäisen lapsensa, hän alkoi miettiä: jäisikö kasvattamaan lapsia Helsinkiin, jossa hän asui opiskeluiden takia, vai muuttaisiko takaisin kotimaisemiin Pohjois-Karjalaan.

Päätös oli paluumuutto, eikä Valmari ole sitä katunut.

– Ajattelin, että lapsiperhearjen ja uran yhdistäminen onnistuisi Joensuussa paremmin, ja niin se ­onkin. Olen pystynyt pitämään kiinni 8–16-työelämästä, ­jolloin aikaa ja energiaa jää perheelle ja harrastuksille. Epäilen, olisiko tämä onnistunut etelässä, hän sanoo.

Haastatteluhetkellä Valmari työskenteli vielä Asianajotoimisto Surakka Oy:ssä, joka on Itä-Suomen alueella isohko, seitsemän juristin yritysjuridiikkaan painottunut toimisto. Hän on kuitenkin ­siirtymässä julkiseksi oikeusavustajaksi, koska toivoo nykyistä enemmän mahdollisuuksia työskennellä rikosjuttujen parissa.

Hän toimii Asianajajaliiton Itä-Suomen osaston koulutusvastaavana ja sihteerinä.

– Olen sielultani ehkä enemmän rikosjuristi, ja ­haluan auttaa avun tarpeessa olevia. Täältä aukesi julkisen oikeusavustajan paikka, niin halusin nähdä minkälaista asianajajan työ on julkisella puolella.

Itä-Suomen osaston puheenjohtaja Heidi Huusko on hänkin paluumuuttaja. Kontiolahdella kasvanut Huusko ehti uransa aikana asua ja työskennellä Savonlinnassa, Lappeenrannassa, Turussa ja Brysselissäkin, kunnes kotiseudun kutsu kävi liian voimakkaaksi.

– Itsekin ison perheen äitinä voin sanoa, että arki on täällä helpompaa kuin isoissa kaupungeissa. Voin viedä lapset pulkalla hoitoon 50 metrin päähän kotoa, Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy:ssä työskentelevä Huusko kertoo.

”Toimistoissa on ollut näkemystä aloittaa nuorten rekrytointi jo muutama vuosi sitten.”

Jäsenmäärä kasvaa, mutta eläköitymissuma on edessä

Itä-Suomen paikallisosastossa on 86 jäsentä, joista yksi on jäsenenä asianajaja (eläkkeellä) -nimikkeellä. Osasto jakautuu maantieteellisesti Pohjois-Savoon, jonka keskuksena toimii Kuopio, sekä Pohjois-Karjalaan, jonka suurin kaupunki on Joensuu. Jäsenistöstä hieman yli puolet asuu Pohjois-Savon puolella.

Ikiaikainen Savo–Karjala-vastakkainasettelu pysyy hallinnassa herrasmiessopimusten avulla, Heidi Huusko vakuuttaa pilke silmäkulmassa.

– Pyrimme siihen, että osaston puheenjohtajuus vaihtelee aina kausittain kaupungista toiseen. Myös koulutukset ja muut tapahtumat järjestetään vuorotellen Kuopiossa ja Joensuussa.

Naisia Itä-Suomen osaston jäsenistä on noin kolmasosa. Jäsenten ikäjakauma on painottunut ­jossain määrin jakauman ääripäihin: Itä-Suomessa on ­runsaasti eläkeikää lähestyviä asianajajia, mutta ­toisaalta myös nuorempia, 30–40-vuotiaita jatkajia. ­Väliin jäävään ikäryhmään kuuluvia, noin 50-vuotiaita asianajajia, on Huuskon mukaan vähemmän.

– Toimistoissa on ollut näkemystä aloittaa nuorten rekrytointi jo muutama vuosi sitten. Jäsenmäärä on viime vuodet ollut hieman nousussa, mutta seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee tapahtumaan paljon eläköitymistä. Tekijöistä tulee pulaa.

Keskusteluja matalalla kynnyksellä sidosryhmien kanssa

Itä-Suomen osaston toiminnan ytimen muodostavat koulutustilaisuudet, joihin pyritään yhdistämään myös vapaamuotoisempaa yhdessäoloa – viimeksi kaksipäiväinen koulutus- ja virkistystapahtuma järjestettiin Ukko-Kolin hulppeissa kansallismaisemissa.

– Ilahduttavasti toiminnan järjestäminen ei ole ­ainoastaan osaston luottamushenkilöiden ­vastuulla, vaan aktiiviset asianajajat ovat järjestäneet omaksi ja muiden iloksi esimerkiksi padel-turnauksen, Tuija Valmari kertoo.

Itäsuomalaisten asianajajien tärkein sidosryhmätapahtuma on vuosittainen käräjäoikeuden kutsuma ­yhteistoimintapäivä. Sen aikana tuomarit, ­syyttäjät, ­poliisin edustajat sekä avustajat tapaavat ja ­kehittävät yhteisiä menettelytapojaan. Teemoina ovat olleet muun muassa sovittelu ja alaikäisten edun­valvonta, ja tapahtumaan on kutsuttu mukaan myös avustava henkilökunta.

– Tällaiset yhteiset tapaamiset korostavat sitä, että olemme kaikki oikeudenhoidon ammattilaisia, vaikka roolimme oikeusvaltiossa ovat erilaiset, ­Heidi ­Huusko sanoo.

– Poliisin ja syyttäjän edustajien kanssa voi käydä keskusteluja matalalla kynnyksellä, mikä tekee asioiden hoidosta vähästressistä, vahvistaa Tuija Valmari.

Ihmisten asiat ovat Itä-Suomessa samanlaisia kuin muuallakin. Valtaosa asianajajista hoitaa yleisjuridiikkaa; perhe- ja jäämistöoikeutta, rikos- ja riita-asioita…

Oman mausteensa arkeen tuovat pitkät välimatkat paikkakuntien välillä. Kun samaan aikaan asianajotoimistoja on lopettanut toimintansa pienemmissä pitäjissä, matkustamista saattaa tulla etäyhteyksistä huolimatta – konkurssipesän kiinteistössä kun on ainakin vielä toistaiseksi hankala vierailla etänä.

Viimeisen 10 vuoden aikana Itä-Suomeen on kasvanut useampiakin noin 10 henkilön toimistoja, jotka ovat keskittyneet liikejuridiikkaan. Sen ­myötä paikallinen osaaminen hoitaa suurtenkin yritysten toimeksiantoja, kuten kansainvälisiä yrityskauppoja, on vahvistunut.

– Monelle isohkollekin yritykselle paikallinen ja henkilökohtainen palvelukokemus on niin hyvä, että he haluavat jättää kaikki oikeudelliset asiat ­tänne, vaikka yrityksen omistajuus siirtyisikin muualle, Tuija Valmari sanoo.

Luottamustoiminta vahvistaa ammatti-identiteettiä

Itä-Suomen osaston puheenjohtaja Heidi Huuskolle osaston luottamustoimi on tarjonnut väylän tutustua paitsi paikallisiin, myös muualla Suomessa asuviin kollegoihin. Hän on jättämässä puheenjohtajan tehtävän seuraajalleen alkuvuoden aikana.

– Tässä on kirkastunut ymmärrys siitä, mitä asian­ajajuus on ja miten olennainen osa olemme oikeudenhoidon järjestelmää.

Tulevaisuus Itä-Suomessa näyttää haastateltavista työntäyteiseltä mutta tasapainoiselta. Luonto on lähellä, koulut ja päiväkodit toimivat ja töitä riittää, Tuija Valmari listaa.

– Voin suositella etenkin nuorille asianajajille, että tulkaa kokeilemaan elämää Itä-Suomessa, hän ­päättää.