Image for Kahden kielen lakeudet

Kahden kielen lakeudet

Kahden kielen lakeudet

13.5.2024 Teksti Tero Ikäheimonen // Kuvat Jonna Nygård ja Shutterstock

Pohjanmaalla vallitsee vahva yrittäjähenki, sanovat paikallisosaston aktiivit. Ruotsin kieli on syytä hallita, jos haluaa olla uskottava asianajaja länsirannikolla.

Kun Kirsi Hägglund muutti vuonna 1997 pääkaupunkiseudulta Vaasaan, puolison kanssa sovittiin, että Pohjanmaalla vietetään pari kolme vuotta, minkä jälkeen palataan takaisin etelään.

Toisin kävi. Oikeustieteellisestä valmistumisen ­jälkeen Hägglund meni ensin töihin oikeusaputoimistoon, kunnes mielessä alkoi vahvistua ajatus oman yrityksen perustamisesta.

Sen tueksi Hägglund suoritti asianajajatutkinnon, ja perusti muutamaa vuotta myöhemmin asianajotoimisto Aawan yhdessä kollegansa Heidi Patrosen ­kanssa. Aawa on toiminut Vaasassa vuodesta 2017 lähtien. Toimisto hoitaa sekä yksityishenkilöiden että yritysten toimeksiantoja: muun muassa työsuhde­asioita, asunto-osakeyhtiöiden juttuja sekä insolvenssi­oikeutta.

Yhtäkkiä olikin käynyt niin, että Hägglundin elämä ja ura olivat Vaasassa. Hän toimii nykyisin myös Vaasan Asianajajayhdistyksen puheenjohtajana.

– Minusta piti tulla nuorena oopperalaulaja, ja ­vähän myöhemmin pankkilakimies, mutta päädyinkin asianajajaksi – ja oikein hyvä niin.

Kirsi Hägglund.

”Minusta piti tulla nuorena oopperalaulaja, mutta päädyinkin asianajajaksi – ja oikein hyvä niin.”

Hyvistä työntekijöistä pidetään kiinni

Vaasan Asianajajayhdistyksen sihteeri Jenny Väyrynen on syntyperäinen vaasalainen, mutta päätynyt hieman kaakompaan, Seinäjoelle. Turussa finanssialalla työskennellyt Väyrynen etsi oman alan töitä, kun Vaasassa aukesi mahdollisuus auskultointiin.

Sen jälkeen tarjottiinkin jo töitä seinäjokelaisesta Asianajotoimisto Ristikangas & Koskinen Oy:stä, ja sille tielle Väyrynen jäi.

– Pohjanmaalla työntekijöitä arvostetaan ja heistä pidetään kiinni. Ei ole ollut tarvetta lähteä täältä mihinkään, Väyrynen sanoo.

Vaasan Asianajajayhdistys kattaa maantieteellisesti Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat, joiden maakuntakeskuksina toimivat Vaasa ja Seinäjoki.

Kaupunkien välillä on matkaa vain 80 kilometriä, mutta erojakin alueellisten keskusten välillä löytyy. Vaasassa yritysten asiat ovat keskittyneet parille ­isolle kansainväliselle toimijalle, kun taas Seinäjoella asiakkuudet ovat jakautuneet tasaisemmin myös pienille toimistoille.

Jenny Väyrynen.

Yrittäjähenki on koko Pohjanmaalla vahvaa. Omaleimaisia yritysmuotoja ovat esimerkiksi kasvihuoneet ja turkistarhaus. Vaasassa on panostettu energiaklusteriin, jonka tavoitteena on kehittää kestäviä energiaratkaisuja.

Useimmat asianajajat hoitavat toimeksiantoja laidasta laitaan.

– Yhteen asiakokonaisuuteen ei välttämättä pysty keskittymään Vaasan tai Seinäjoen kokoisessa kaupungissa, Kirsi Hägglund sanoo.

Pohjanmaan rannikon ominaispiirre on kaksikielisyys. Rannikon pienemmät paikkakunnat ovat lähes järjestäen ruotsinkielisiä, ja tuomioistuimissa oletetaan vahvasti, että asianosaisetkin puhuvat ruotsia.

– On täysin poissuljettu ajatus, että pitäisi tulkki hankkia oikeuteen paikalle, jos joku puhuu ruotsia. Jos haluaa olla uskottava asianajaja tällä alueella, niin ei sellaista edes ehdota, Kirsi Hägglund sanoo.

Ruskaretkiä ja ammatillista vaikuttamista

Vaasan Asianajajayhdistyksessä on 64 jäsentä. Vuosi­kalenterin merkittävin tapahtuma on pikkujoulut, ­jossa yhdistyy koulutus ja vapaa-ajan vietto.

Viime syksynä yhdistyksen väki matkusti Lappiin ruskaretkelle, joka oli niin onnistunut, että ­retkestä kaavaillaan jokavuotista perinnettä. Myös ulkomaanmatkoja on järjestetty, muun muassa Latviaan ja ­Englantiin.

Juuri Lontoon-matkan myötä Kirsi Hägglund itsekin innostui paikallisyhdistyksen toiminnasta. Rennommassa ympäristössä tutustui kollegoihin ympäri Pohjanmaata.

Paikallistason toiminnasta hän on hypännyt mukaan myös Asianajajaliiton luottamustehtäviin. Hän on jäsen Asianajajaliiton valtuuskunnassa sekä insolvenssioikeuden asiantuntijaryhmässä.

– Ajattelin että valtuuskuntatyössä pääsee näkemään, mitä liiton toiminta oikeasti on. Ja jos haluaa vaikuttaa, pitää lähteä mukaan vaikuttamaan, Hägglund sanoo.

– Asiantuntijaryhmän jäsenyys puolestaan on syventänyt ammattitaitoani. On helppo ottaa yhteyttä tuttuun kollegaan asiantuntijaryhmästä, jos on jotain kysyttävää.

Opiskelijat karkaavat takaisin pk-seudulle

Kirsi Hägglund ja Jenny Väyrynen kertovat työllistymismahdollisuuksien olevan Pohjanmaalla juristeille hyvät. Käräjäoikeudet löytyvät Vaasasta, Seinäjoelta ja Kokkolasta. Vaasassa toimii lisäksi hovioikeus ja hallinto-oikeus.

– Työvoimapula on valtionkin virastoissa aika suuri, Jenny Väyrynen vinkkaa.

Vaasan Asianajajayhdistykseen on liittynyt Väyrysen mukaan kiitettävästi uusia nuoria jäseniä, mutta lisää kaivattaisiin. Helsingin yliopiston oikeustieteellisellä tiedekunnalla on Vaasassa yksikkö, jonka opiskelijoista kuitenkin monet ovat kotoisin pääkaupunkiseudulta ja päätyvät opintojen jälkeen palaamaan kotikonnuille.

”Hyvän työuran voi luoda muuallakin kuin Helsingissä, ja saavuttaa myös erittäin hyvän ansiotason.”

Kirsi Hägglund näkee, että juuri opiskelijoiden tavoittamisessa saattaisi olla keino helpottaa asianajajapulaa Pohjanmaalla.

– Töitä täällä riittää niin paljon kuin jaksaa ja haluaa tehdä, hän sanoo.

– Opiskelijoille pitäisi saada myytyä ajatus, että ­hyvän työuran voi luoda muuallakin kuin Helsingissä, ja saavuttaa myös erittäin hyvän ansiotason. Se on ihan itsestä kiinni.

Vaasan Asianajajayhdistys

Vaasan Asianajajayhdistys

  • 64 jäsentä
  • 40 kuntaa
  • 3 uutta asianajajaa vuonna 2023
  • Puheenjohtaja: Kirsi Hägglund

Julkaistu numerossa Advokaatti 2/2024

Kirjoittaja Tero Ikäheimonen

on vapaa toimittaja, viestintäalan yrittäjä ja Advokaatin toimitussihteeri.

Jaa kirjoitus Kopioi linkki
Jaa kirjoitus Kopioi linkki

Uusimmat kirjoitukset

Työpaikkailmoitukset