Rikosuhriavustaja voitaisiin määrätä suureen henkilöjoukkoon kohdistuvien rikosten asianomistajien edustajaksi. Lakialoitteen taustalla ovat Vastaamo-tietomurron osoittamat tarpeet lainsäädäntömuutoksille, jotka mahdollistaisivat vastaavissa tapauksissa tehokkaamman oikeudenkäynnin ja varmistaisivat asianomistajien oikeuksien toteutumisen.

Vastaamo-tapauksessa syyttäjä joutui toteamaan, ettei sillä ole mahdollisuutta ajaa asianomistajien vahingonkorvausvaatimuksia uhrien poikkeuksellisen suuren määrän vuoksi, poliisiviranomainen joutui siirtämään henkilöstöä pois päivittäisestä rikostorjunnasta ja huomattava määrä Syyttäjälaitoksen henkilöstöä oli sidottuna rikoskokonaisuuden selvittämisessä.

Asianajajaliittoa konsultoitiin aloitteen juridisen sisällön osalta, kertoo oikeuspolitiikasta vastaava juristi Jonni Veikkonen.

– Yksi Asianajajaliiton perustehtävistä on suomalaisen oikeusvaltion kehittäminen. Pidimmekin selvänä, että kun meidän näkemystämme mahdollisista toteuttamistavoista ja lainsäädännön muutostarpeista tiedusteltiin, halusimme antaa asiantuntemuksemme edustajien tärkeän aloitteen tueksi. Olemme itsekin tammikuussa 2024 peräänkuuluttaneet nyt esitetyn kaltaisen mekanismin lisäämistä lainsäädäntöön.

Veikkosen mukaan ei kannata tuudittautua ajatukseen, että Vastaamo jäisi ainutkertaiseksi tapaukseksi edes mittaluokkansa puolesta. Keväällä paljastui Virossa tietomurto, jossa yli 700 000 kansalaisen arkaluonteisia henkilötietoja on päätynyt hakkereiden käsiin. Nyt on korkea aika toimia lainsäädännön parantamiseksi.

– Tuomioistuimen määräämä rikosuhriavustaja tai mahdollisesti useampi rikosuhriavustaja edustaisi kollektiivisesti uhreja, mutta järjestelmä mahdollistaisi myös yksilöllisten vaatimusten esittämisen. Muutos varmistaisi, että oikeuslaitoksen ja esitutkintaviranomaisten toimintakyky ei vaarannu yksittäisten suurten tapausten vuoksi. Muutokselle on ilmeinen tarve, toteaa Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson.