Kuvittele, ettei Itä-Suomessa sijaitsisi ainuttakaan käräjäoikeutta eikä alueella työskentelisi yhtään asianajajaa tai luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa. Kaikkien oikeudenkäynnin osapuolten olisi matkustettava oikeudenkäyntiä varten paikalle Helsingistä, mutta auton tai junan sijaan matka taitettaisiin lentokoneella tai veneellä – talvisin moottorikelkalla tai koiravaljakolla.
Jos sää muuttuu epävakaaksi, voi liikkuminen olla mahdotonta viikkojen ajan. Nyt olet jumissa kaukana toimistolta päiviä, viikon – ehkä kaksi – ilman toimivaa internet-yhteyttä ja mahdollisuutta tehdä muuta kuin odottaa sään paranemista.
Miten järjestäisit arkesi tällaisissa olosuhteissa?
Esimerkin kaltainen tilanne on täysin arkea Grönlannissa, jossa välimatkat ovat suuret, maasto vaikeakulkuista ja iso osa maata on täysin vailla oikeudellisia palveluita.
Maan virallista kieltä, grönlantia, puhuvia asianajajia on koko maassa alle viisi. Loput asianajajista puhuvat äidinkielenään tanskaa, joka taas on harvoin asiakkaiden äidinkieli.
Yksi grönlantia puhuvista asianajajista on Kista Høegh Niclasen. Hän toimii kollegoidensa tapaan maan pääkaupungissa Nuukissa, mutta matkustaa tarpeen mukaan ympäri Grönlantia asiakkaiden luokse.
– Grönlantilaisena asianajajana oikeusjärjestelmässä, joka toimii pääasiassa tanskaksi, minulla on usein ”sivutehtävä” kääntäjänä joko asiakkaalleni tai todistajille. On aivan eri asia, että voi puhua omasta asiastaan omalla äidinkielellään kaikkine kielen vivahteineen, Niclasen sanoo.
– Sinänsä itse toimeksiannot ovat varsin samanlaisia kuin muualla Skandinaviassa.
Osaavia ammattilaisia tarvitaan lisää
Tanskan asianajajaliitto julkaisi keväällä 2024 grönlantilaisten oikeusturvaa koskevan raportin, jonka johtopäätös oli selvä: oikeusturva ei ole Grönlannissa kansainvälisten standardien mukaisella tasolla.
– Tarvitsemme enemmän koulutusta, enemmän oikeustieteen tutkimusta ja enemmän oikeuselämän ammattilaisia – ei pelkästään asianajajia, vaan myös poliiseja, käräjäoikeuden tuomareita ja muita juristeja, sanoo asianajaja Allan Nejbjerg, joka toimi raportin julkaisseen ryhmän puheenjohtajana.
– Yleisesti ottaen tuomarit, asianajajat ja muut oikeusjärjestelmässä toimivat ovat erittäin sitoutuneita tehtäviinsä ja tekevät mitä voivat. Ongelmana on Grönlannin pitkät etäisyydet ja ankarat sääolosuhteet, joiden vuoksi asioiden hoito voi viedä runsaasti aikaa. Tätä voi olla vaikea ymmärtää ennen kuin on itse kokenut maan ja sen maantieteelliset haasteet, Nejbjerg jatkaa.
Grönlannin oikeusjärjestelmässä on suuri koulutetun työvoiman puute, mikä näkyy kaikilla oikeudenhoidon tasoilla.
Tilannetta pahentaa oikeudenhoidon ammattilaisten vaihtuvuus, sillä monet tanskalaiset juristit käyvät tekemässä vuoden mittaisen pestin Grönlannissa, minkä jälkeen he palaavat Tanskaan.
Kista Høegh Niclasenin mukaan oikeudellisen osaamisen puute näkyy myös julkisen päätöksenteon vaihtelevana laatuna.
– Julkishallinnon päätöksissä on mielivaltaisuutta, joka voi johtua koulutuksen puutteesta. Asianosaisia ei välttämättä kuulla lainkaan eikä päätöksiä anneta kirjallisena. Uskon, että tämä johtuu tietämättömyydestä molemmin puolin: myöskään kansalaisilla ei ole tietoa oikeuksistaan.
Omat haasteensa aiheuttaa Grönlannin ja Tanskan välinen maantieteellinen etäisyys. Joihinkin asioihin grönlantilainen itsehallinto voi itse vaikuttaa, kun taas toiset päätökset on tehtävä tuhansien kilometrien päässä Tanskassa.
Lainsäädäntö on paikoin pahasti vanhentunutta, Niclasen sanoo.
– Kööpenhaminassa emme ehkä ole prioriteettilistan kärjessä. Osa lainsäädännöstä on kymmeniä vuosia vanhaa, meillä ei ole sähköistä kiinteistörekisteriä eikä tuomiorekisteriä, josta voisimme nähdä, mitä aiemmissa oikeudenkäynneissä on tuomittu.
Ilisimatusarfik eli Grönlannin yliopisto aloitti syyskuussa 2024 ensimmäisen oikeustieteen maisteriohjelman, johon valitaan joka toinen vuosi 10 uutta opiskelijaa. Oikeustieteen kandidaatin tutkintoa yliopisto on tarjonnut vuodesta 2018 lähtien.
Niclasen toivoo, että maisteriohjelman myötä oikeusjärjestelmän eri tehtäviin saadaan lisää ammattilaisia, jotka tuntevat Grönlannin olosuhteet, kulttuurin ja kielen.
– Uskon, että kun ei enää tarvitse matkustaa 3 500 kilometriä vieraaseen maahan ja kulttuuriin opiskelemaan oikeustiedettä, se innostaa useampia grönlantilaisia hakeutumaan asianajajan ammattiin.
Tanskan asianajajaliitto suosittelee toimenpiteitä
Tanskan asianajajaliiton julkaisemassa raportissa on 25 lyhyen aikavälin suositusta ja neljä pidemmän aikavälin suositusta Grönlannin oikeusvaltion vahvistamiseksi.
– Suosittelemme erityisesti oikeudellisen asiantuntemuksen ja koulutettujen juristien määrän lisäämistä koko järjestelmässä, Tanskan asianajajaliiton puheenjohtaja Martin Lavesen sanoo.
Lavesen korostaa, että ulkopuolisen työvoiman tuominen Grönlantiin ei ole kestävä ratkaisu, vaan kehityksen täytyy tapahtua luonnollisesti, kun juristeja alkaa valmistua Grönlannin yliopistosta.
Kansalaisten tulisi myös saada huomattavasti parempi pääsy oikeudelliseen apuun, hän sanoo.
– Tämä sisältää paremmat oikeusapupalvelut ja myös oikeudellisten avustajien saatavuuden parantamisen, ei vain Nuukissa, vaan koko Grönlannissa.
Lavesenin mukaan Tanskan asianajajaliiton mahdollisuudet vaikuttaa Grönlannin tilanteen parantamiseksi ovat lopulta rajalliset: tärkeintä on nostaa haasteita esiin ja ehdottaa ratkaisuja. Kyseessä on pitkäaikainen ponnistus, joka vaatii ennen muuta poliittista tahtoa ja rahoitusta.
– Käymme parhaillaan vuoropuhelua poliittisella tasolla, ja seuraamme raportin suositusten etenemistä seuraavien kolmen vuoden aikana, Lavesen lupaa.
