Lahtea on toisinaan kuvattu Suomen viipurilaisimmaksi kaupungiksi.

Toisen maailmansodan aikaan Lahteen muutti Viipurin alueelta noin 10 000 evakkoa, joiden  perustamia yrityksiä ja urheiluseuroja toimii kaupungissa edelleen.

– Heidän mukanaan Lahteen tuli paljon yritteliäisyyttä, joka näkyy positiivisesti tänäkin päivänä, arvioi asianajaja Minna Horelli.

Horelli toimii Asianajajaliiton Päijät-Hämeen paikallisosaston puheenjohtajana. Hän aloitti tehtävässä alkuvuodesta 2024 toimittuaan osaston hallituksessa vuodesta 2013 lähtien.

– Kaupungin puolelta panostetaan koko ajan ­Lahden vetovoimaan ja toisaalta myös pitovoimaan. Täällä toimii Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT sekä iso ammattikorkeakoulu, joten nuoria riittää, jos heidät vain saadaan mukaan työelämään heti opintojen jälkeen.

Asianajajan työ on Päijät-Hämeessä samanlaista kuin muuallakin, sanoo osaston entinen puheenjohtaja Tea Hagstedt. Toimistojen kokoluokka on Lahdessa pääasiassa 1–4 henkilöä, ja toimeksiannotkin painottuvat tavallisten ihmisten elämään: perhe- ja perintöoikeuteen, siviiliriitoihin ja rikosoikeuteen.

– Välillä tuntuu, että oma aika ei riitä kaikkeen. ­Esimerkiksi pesänjakajia kysellään jatkuvasti, ja myös rikosjuttuja hoitaville asianajajille riittää töitä, Tea Hagstedt vinkkaa.

Paluumuuttaja ja uuspäijäthämäläinen

Minna Horelli on syntyperäinen lahtelainen. Helsingissä vietettyjen opiskeluvuosien jälkeen hän palasi takaisin kotiseuduille töihin asianajotoimistoon, joka oli tullut tutuksi jo kesätöiden aikana. 

Myöhemmin hän suoritti auskultoinnin Lahden käräjäoikeudessa, ja toimi hetken aikaa Etelä-Savossa syyttäjänä, kunnes kutsu kävi takaisin ­asianajopuolelle Lahteen. Asianajajatutkinnon hän suoritti vuonna 2002.

Horelli työskentelee osana kahden asianajotoimiston yhteisöä. Hän jakaa taukotilat ja assistentin Asianajotoimisto Matti Kataja Ky:n kanssa. Kahvihetket kollegoiden kanssa tuovat arkeen kaivattua sosiaalista sisältöä.

– Huomasin oman toimiston perustamisen jälkeen aika nopeasti, että arki on vähän yksinäistä. Toimistoyhteisössä saa työkaverit, vaikka toimimme tietysti täysin itsenäisesti.

Tea Hagstedt puolestaan on uuspäijäthämäläisiä. Hänen juurensa ovat Espoossa.

Hagstedtin tutustuminen oikeuselämään alkoi jo ennen koulua, sillä hänen isänsä toimi haastemiehenä Helsingissä. Lapsena tutuiksi tulivat niin raastuvan­oikeuden käytävät kuin lapsen silmin hurjilta näyttäneet vankikopitkin.

Hagstedtista piti lapsena tulla liikunnanopettaja, mutta oikeustieteen vetovoima oli lopulta liian suuri. Opiskeluaikana hän toimi haastemiehenä, valmistumisensa jälkeen käräjätuomarina ja syyttäjänä, kunnes hakeutui töihin julkiseksi oikeusavustajaksi. Asianajajana hän on toiminut vuodesta 2006 lähtien.

– Olen päässyt kokemaan monipuolisesti ­erilaisia tehtäviä, ja jokaisesta niistä olen oppinut paljon. ­Oikeusavustajan ja asianajajan työssä minuun vetoaa ihmisten auttaminen, Hagstedt kertoo.

Porvoon ja Orimattilan kautta Hagstedtin ­matka jatkui Päijät-Hämeeseen, jonne hän on juurtunut perheensä kanssa. Vuonna 2016 hän perusti Lahteen oman asianajotoimiston, joka hoitaa ”melkein kaikkea muuta kuin veroasioita”, pääasiassa kuitenkin perhe- ja perintöoikeudellisia toimeksiantoja sekä ­rikosjuttuja.

Rapujuhlat vuoden huippukohta

Päijät-Hämeen osaston vuodenkierron odotetuin ­hetki on syksyisin järjestettävät rapujuhlat, joihin ­osallistuu osaston jäsenten lisäksi vuorovuosina sidosryhmiä tuomioistuimesta, Syyttäjälaitoksesta, Digi- ja väestötietovirastosta sekä Verohallinnosta. Lisäksi juhlaan kutsutaan myös Asianajajaliiton edustajat.

Illan aikana on mahdollista keskustella vapaamuotoisesti päivänpolttavista aiheista – sekä voittaa itselleen tikkakisan mestarin titteli.

Kyseessä on kunnioitettavan pitkäikäinen perinne, sillä ensimmäiset rapujuhlat järjestettiin vuonna 1971, eli vuotta aiemmin kuin osasto perustettiin. Perinne on jatkunut siitä lähtien katkeamatta koronavuosia ­lukuun ottamatta.

Uudempaa perinnettä edustaa osaston Tallinnan-matka, joka järjestettiin vuosi sitten ensimmäistä kertaa, mutta vastaava reissu on jo suunnitteilla kesälle 2025. Ohjelmaan sisältyi muun muassa tutustuminen paikalliseen asianajotoimistoon sekä etäosallistuminen asianajotoimistolta paikallisen oikeudenkäynnin yleisöksi.

Aikaisemmin osasto järjesti aktiivisemmin omia koulutuksia, mutta Asianajajaliiton etäkoulutukset ovat vähentäneet niiden tarvetta.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus järjestää säännöllisesti koulutustapahtumia, joihin on kutsuttu niin syyttäjät, asianajotoimistot kuin lakiasiaintoimistotkin. Tällaisissa tilaisuuksissa on keskusteltu esimerkiksi käräjäoikeussovittelusta, ja jokainen osapuoli on voinut esittää näkemyksiään toiminnan sujuvoittamiseksi.

– Tilaisuuksissa on keskusteltu ihan käytännön arjesta. Se helpottaa kynnystä ottaa yhteyttä eri ihmisiin pienissäkin asioissa, Minna Horelli sanoo.

Luottamustehtävistä saa laajemman kuvan asianajoalasta

Minna Horellille paikallisosaston toiminnassa mukana oleminen on antanut laajempaa perspektiiviä asianajomaailmaan – sekä yksinkertaisesti hyvää mieltä.

– On saanut tutustua ihaniin kollegoihin aiempaa syvällisemmin. Se auttaa jaksamaan, hän sanoo.

Tea Hagstedt ehti toimia Päijät-Hämeen osaston hallituksessa 12 vuoden ajan ennen kuin luovutti puheenjohtajan viestikapulan Horellille. He ovat kumpikin toimineet myös Asianajajaliiton valtuuskunnan jäseninä.

– Valtuuskunnassa pääsee näkemään liiton toimintaa vielä paremmin ihan ruohonjuuritasolla. Samalla tutustuu asianajajiin ympäri Suomea. Suosittelen sitä kokemusta kaikille, Hagstedt sanoo.

Päijät-Hämeen osaston tulevaisuus näyttää vakaalta, sillä eläköityneiden asianajajien tilalle on tullut uutta polvea. Osaston puheenjohtaja Minna Horelli ei kanna sen suhteen huolta: osaavia asianajajia ja heille työsarkaa riittää Päijät-Hämeessä jatkossakin.

– Nostaisin kaikista tärkeimpänä asiana, että täällä vallitsee erittäin hyvä ilmapiiri. Työt hoidetaan asiallisesti ja tehokkaasti, mutta kollegoita kunnioittaen. Asiat riitelevät, eivät ihmiset, Horelli päättää.