Miksi teistä on tärkeää saada asianajajien näkökulma kuuluisiin rikostapauksiin?
Asianajajat hoitavat äärimmäisen tärkeää tehtävää demokraattisessa oikeusvaltiossa. Se on työtä, joka ansaitsee tulla esitellyksi. Lisäksi rikosjuttujen päivittäisuutisoinnissa poliisin ja syyttäjien näkökulma usein korostuu ja hallitsee mediatilaa. Podcast oli oiva tilaisuus tarkastella juttuja vähän toisesta kulmasta.
Nousiko podcastin teon aikana esiin joitain epäkohtia tai muuta yllättävää suomalaisessa rikosprosessissa?
Rikosprosessin ongelmia nousi esiin jokaisen haastateltavan kanssa. Voisi mainita vaikka saattohoitosairaala Luotsin tapauksen, jossa Kari Erikssonin päämies oli saada syyttömänä elinkautisen ja pelkkä prosessi lähes tuhosi miehen elämän. Tai Maija Häyrisen pysäyttävä kertomus kohtelusta, jota hänen avustamansa seksuaalirikoksen alaikäinen uhri sai oikeudessa.
Miten kuvaisitte suomalaisia asianajajia, joita haastattelitte podcastiin?
Todella ammattitaitoisia, sinnikkäitä, työlleen omistautuneita ja siihen intohimoisesti suhtautuvia juristeja. Rikosjuristin työ ei ehkä leipäpapille oikein sovikaan. Toimittajana on tietysti kiitollinen siitä, että he olivat haastateltavina älyttömän hyviä ja sanavalmiita.
Muuttuiko oma käsityksenne suomalaisista asianajajista podcastin teon aikana?
Laura: Ainakin käsitys asianajajan työstä laajeni huomattavasti. Yllätyin siitä, miten moneen siinä saa taipua ja millaisiin tilanteisiin voi joutua!
Rami: Ei muuttunut, sillä tunsin kaikki haastateltavat ennestään rikostoimittajan urani varrelta.
