Helsingin Asianajajayhdistys HAY on Asianajajaliiton paikallisosastojen joukossa omaa luokkaansa.
Osaston alueella sijaitsee kolme Suomen neljästä suurimmasta kaupungista, ja jäseniä yhdistyksellä on yli 1 500, kun koko Suomessa on noin 2 300 asianajajaa. Asianajajaliiton valtuuskunnan 68 jäsenestä yli 50 toimii HAY:n alueella.
– Meidän jäsenten ääni on hyvin esillä liiton arjessa. Siitä halutaan tietenkin pitää kiinni, mutta tärkeä tehtävämme on myös yhteistyö sidosryhmien, erityisesti tuomioistuinten kanssa, sanoo HAY:n puheenjohtaja Katja Halonen.
Pääkaupunkiseudulle ominaista on asianajotoimistojen monimuotoisuus. Helsingin keskustasta löytyvät Suomen suurimmat ja tunnetuimmat asianajotoimistot, mutta toisaalta pk-seudulla toimii runsaasti pieniä, yhden tai muutaman hengen yrityksiä.
Helsingissä asianajajat voivat erikoistua hyvinkin erityiseen oikeudenalaan, esimerkiksi verotukseen. Mutta mitä kauemmas Esplanadilta mennään, sitä enemmän asianajajien arki muistuttaa mitä tahansa suomalaista paikkakuntaa: suurin osa advokaateista tarjoaa yleisjuridiikan palveluja.
Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa vuosittain noin 20 000 henkilöllä, joten töitä asianajajille riittää jatkossakin. Iso huoli liittyy kuitenkin oikeusapupalkkioiden matalaan tasoon, Katja Halonen kertoo.
”Myös tekoäly muokkaa tulevaisuuden työmarkkinoita pääkaupunkiseudulla.”
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana asianajotoimistojen kustannukset ovat nousseet voimakkaasti, mutta oikeusapupalkkion määrä on pysynyt samana. Pääkaupunkiseudulla tilanne on erityisen haastava, sillä kustannukset ovat muuta maata korkeammat. On aito ja vakava huoli, pystyvätkö asianajajat hoitamaan oikeusapujuttuja enää.
Helsingin Asianajajayhdistyksen jäsenistä yli 20 prosenttia on yli 70-vuotiaita, joten lähivuosina useampi sata pääkaupunkiseudulla toimivaa asianajajaa eläköityy. HAY:n sihteerin Henrietta Remanderin mukaan myös tekoäly muokkaa tulevaisuuden työmarkkinoita pääkaupunkiseudulla.
– Muutaman vuoden päästä voi olla haaste, että tekoäly korvaa osittain juristitasoisia töitä. Olemme pitäneet omassa toimistossamme silmällä, mitä tekoälyllä pystyy tekemään. Ihmisen tarkistusta tarvitaan vielä, eikä tekoäly tietenkään korvaa kommunikaatiota asiakkaan kanssa, mutta tekoälyä voi jo nyt käyttää apuna monessa tehtävässä, Remander sanoo.
Avointa keskustelua tuomioistuinten kanssa
Helsingin Asianajajayhdistys järjestää vuosittain käräjäoikeuden ja hovioikeuden kanssa yhteistyötilaisuuksia, joissa keskitytään vuorollaan yhteen prosessin osa-alueeseen. Tällaisia ovat olleet muun muassa valmistautuminen hovioikeuden käsittelyyn, salassapitopyynnöt ja asiamiehen vaihto kesken prosessin.
Tilaisuuksissa asianajajat ja tuomioistuimen edustajat pääsevät keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia. Tämä on tarpeen, sillä jonkin tietyn prosessin osa-alueen säännöt voivat olla suppeat ja käytäntö vaihtelevaa.
Tilaisuudet ovat suosittuja. Asianajajien 80–100 hengen maksimiosallistujamäärä on usein täyttynyt.
– Asianajajille tilaisuudet selventävät, miten asia nähdään pöydän toisella puolella, Katja Halonen sanoo.
HAY on myös aktiivinen järjestämään koulutuksia, joita on tarjolla jäsenille lähes joka kuukausi. Kalenterissa siintää oppia niin julkisista hankinnoista kuin oikeusturvavakuutuksistakin. Sisällöissä pyritään huomioimaan jäsenistön toiveet.
– Järjestämme koulutuksia eri oikeudenaloilta, ja pyrimme aina keskittymään substanssiin mahdollisimman syvällisesti. Haluamme, että kustannusten puolesta pienilläkin asianajotoimistoilla on mahdollisuus osallistua koulutuksiin.
Luottamustoiminta tuo kaivattua vaihtelua arkeen
Helsingin Asianajajayhdistyksen puheenjohtaja Katja Halonen on lähtöisin Sodankylästä. Hän on siirtynyt vuonna 2014 asianajoalalle tilintarkastusmaailmasta. Asianajajaksi hänet hyväksyttiin vuonna 2017. Tällä hetkellä hän toimii yrittäjänä Auroralaw-asianajotoimistossa hoitaen pääasiassa työoikeuteen ja riidanratkaisuun liittyviä toimeksiantoja.
Luottamustoiminta on Haloselle tapa kuulua yhteisöön ja tutustua toisiin asianajajiin.
– Näen että puheenjohtajana on mahdollisuus kehittää yhdistyksen toimintaa ja vaikuttaa myös koko asianajoalan kehitykseen.
Henrietta Remander puolestaan on kulkenut Porin kautta Turkuun opiskelemaan, ja valmistui sieltä oikeustieteellisestä vuonna 2015. Asianajajatutkinnon hän suoritti vuonna 2020. Nyt Remander toimii yhtiöoikeuden ja transaktioiden parissa Nordia Law -asianajotoimistossa.
HAY:n sihteerinä hän hoitaa yhdistyksen arkisia asioita: jäsenhakemusten prosessointia, hallituksen kokousten valmisteluja, sähköpostiin vastaamista ja muita käytännön järjestelyjä.
– Sihteerin tehtävä tuo kivaa vastapainoa juridiikalle, jota muuten päivätyössä tekee. Yhdistyksen toiminnassa pysyy ajan hermolla siitä, mitä oman alan sisällä tapahtuu.
HAY:n väellä intoa riittää järjestää erilaisia vapaa-ajan tapahtumia kukkakranssipajasta talviseen uintitapahtumaan Allas Sea Poolilla. Yhdistyksen syysmatkalle Italian Bolognaan osallistui tänä syksynä lähes 30 asianajajaa.
Vuoden kohokohta on Vanhalla ylioppilastalolla marraskuun lopussa järjestettävä joululounas, johon odotetaan 650 osallistujaa. Tilaisuudessa julkistetaan HAY:n Vuoden asianajaja -palkinnon saaja, kuunnellaan juhlapuheita – ja nähdäänpä lavalla asianajajien oma bändikin.
– Tapahtuma myydään tänäkin vuonna loppuun, Katja Halonen lupaa.
