1. Suomen kansalaisuus ei usein tuo apua
Asianajaja saattaa saada ulkomailla asuvan ihmisen yhteydenoton: olen Suomen kansalainen, miten Suomi voi minua auttaa? Erotessa tai puolison kuoltua voi tulla ikävänä yllätyksenä, että asiat ratkaistaan tyypillisesti asuinpaikan perusteella, eikä Suomen kansalaisuus tuokaan apua.
Huoltajuusasioissa toimivalta on sen maan tuomioistuimella, jossa lapset asuvat. Avioeroprosessi voi monissa maissa kestää vuosia ja vaatia paikallista, kansainvälisen perheoikeuden tuntevaa asianajajaa. Joissakin maissa haetaan syyllistä osapuolta, ja eronnut voidaan määrätä elättämään entistä puolisoa. Lesken asema perinnönjaossa saattaa olla toinen kuin Suomessa.
Asianajaja ei voi liikaa painottaa asiakkaalleen kansainvälisen avioliiton juridisia kysymyksiä ja ongelmatilanteisiin varautumista.
2. EU-sääntely on syytä tuntea
EU:ssa perheoikeuden kysymyksissä mennään pitkälti EU-säännösten mukaan. Keskeinen sääntely löytyy Bryssel IIb -asetuksesta, jota kutsutaan myös uudeksi Bryssel IIa -asetukseksi. EU-sääntelyyn kuuluvat myös esimerkiksi aviovarallisuusasetus, perintöasetus ja elatusapuasetus. EU-sääntelyn ohella on kansainvälistä yksityisoikeutta käsitteleviä Haagin yleissopimuksia.
Bryssel IIb -asetuksessa säädetään siitä, minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen avioeron, vanhempainvastuun ja lapsikaappauksen asioissa ja miten päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-maassa. Nykyisin esimerkiksi lapsen huollon ja tapaamisoikeuden päätökset voidaan panna suoraan täytäntöön toisissa EU-maissa, eikä tarvita erillistä täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista.
3. Ulkomaiset päätökset voidaan tunnustaa Suomessa
Ulkomailla solmitun avioliiton saa helposti tunnustettua Suomessa, jos avioliitto on solmittu kyseisen valtion lain mukaisesti ja osapuolilla on riittävä liityntä valtioon. Vihkitodistus toimitetaan Digi- ja väestötietovirastoon, mahdollisesti käännöksen kera. Suomen kansalaisella on velvollisuus ilmoittaa ulkomailla solmitusta avioliitosta tai myönnetystä avioerosta väestötietojärjestelmää varten.
Ulkomailla tehty testamenttikin on Suomessa pätevä, jos se on tehty kyseisen maan lain mukaan ja testamentin tekijällä on maan kansalaisuus tai hän asuu siellä. Ulkomailla asuvalle suomalaiselle on kuitenkin hyvä neuvo tehdä testamentti sekä asuinmaan että Suomen lain mukaan. Euroopan maissakin on eri käytäntöjä. Monissa maissa ei käy kaksi samaan aikaan läsnä olevaa todistajaa, vaan testamentti pitää allekirjoittaa notaarin läsnäollessa.
4. Monista asioista voi ja kannattaa sopia
Kansainvälistä liittoa solmiessa on hyvä tehdä avioehto, jossa valitaan sovellettava laki avioliiton kariutumisen varalta. Puolisot voivat sopia myös varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista tilanteisiin, jotka koskevat muun muassa omaisuuden jakamista, puolison oikeutta määrätä omaisuudesta ja puolison vastuuta aviopuolisoiden veloista. EU:ssa sopimisen raamit on määritelty EU:n asetuksissa.
Kansainväliset eroriidat ovat monimutkaisia, kalliita ja raastavia. Niitä kannattaa viimeiseen asti välttää. Asianajaja voi esimerkiksi auttaa osapuolia pääsemään sopimukseen osituksesta, jolloin ei tarvitse ryhtyä puntaroimaan sovellettavaa lakia. Usein voi olla tarpeen hakea asuinmaassa apua kansain-välistä perheoikeutta tuntevalta asianajajalta.
Juttuun on haastateltu asianajaja, varatuomari Hilkka Salmenkylää.
