Castrén & Snellmanin toimitusjohtaja Sakari Lukinmaa: ”Vihreä siirtymä vaatii laaja-alaista neuvonantoa”
”Liikejuridiikka on antisyklistä. Talouden sykleissä korostuvat eri osa-alueet: esimerkkeinä listautumiset, yrityskaupat, riidanratkaisu, työoikeus, maksukyvyttömyys. Viime vuonna transaktiomarkkina oli rauhallisempi, mutta vihreän siirtymän hankkeet ja energiahankkeet ovat vahvassa kasvussa.
Olen varovaisen optimistinen tästä vuodesta. Maailmalla on paljon epävarmuutta ja kun se toivottavasti hälvenee, kasvaa yritysten halu ottaa riskiä ja investoida.
Vihreän siirtymän hankkeet vaativat kokonaisvaltaista neuvonantoa. Alussa korostuu luvitus-puoli, sitten mennään hankesopimuksiin ja rahoitusjuridiikkaan. Ympäristöoikeudellista ja energia-alan osaamista tarvitaan laajasti. Vastuullisuussääntely ja vastuullisuuteen liittyvän neuvonannon tarve kasvavat, ja olemme perustaneet näihin kysymyksiin erikoistuneen ESG-praktiikan.
Riidanratkaisu on yksi liikejuridiikan syömähammas, ja olemme saaneet hoitoomme aika paljon energia-alan riitoja. Riitelyhalukkuus lisääntyy jossain määrin, kun talouden rattaat eivät pyöri.
Tekoäly on haaste ja mahdollisuus, paino jälkimmäisellä. Juridiikan toimiala ei ole yleisesti ollut muutoksen etujoukoissa, mutta olemme aktiivisesti tutkineet eri ratkaisuja ja vieneet niitä käytäntöön. Tekoälystä tulee todella tehokas työkalu juridiseen neuvonantoon. Se ei muuta miksikään sitä, että tämä on ihmisten tuottamaa neuvonantoa ihmisten tekemän sääntelyn pohjalta.
Pandemian jälkeen rekrytoinnissa oli kova kasvupiikki. Tahti on vähän rauhoittunut. Ihmisbisneksessä a ja o on rekrytoida osaavia kollegoja. Riippumatta tekoälyn tulosta se on toiminnan ydin. Juridisten palvelujen markkina kasvaa. Sääntely ei tule kevenemään, maailma on kompleksisempi ja epävarmempi.”
Roschierin osakas Mikko Manner: ”Toimeksiannot ovat yhä kansainvälisempiä”
”Meille tulee yhä enemmän toimeksiantoja, joissa on osapuolia Suomen ulkopuolella. Suomessa pääkonttoriaan pitävien yhtiöiden liikevaihdosta yhä vähemmän tulee kotimaisilta tai pohjoismaisilta markkinoilta.
Kansainvälisyys vaatii kulttuurista ymmärtämistä, tiettyä herkkyyttä ja empatiaa. Pitää hahmottaa, minkä valtioiden lainsäädäntö on asiassa relevanttia. Pitää kyetä tekemään eri maiden asianajajien ja päämiesten kanssa duunia samaan aikaan. Työssä tarvitaan joustavuutta ja valmiutta tehdä töitä erikoisina aikoina aikaerojen vuoksi.
Viime vuosi oli hyvä. Olemme kasvaneet konsernitasolla reilusti toistakymmentä prosenttia. Valtaosa kasvusta tulee Ruotsista. Yritysjärjestelyissä on ollut selvästi hiljaisempaa kuin kahtena edellisenä vuonna. Tätä ovat paikanneet vihreään siirtymään ja energiaan liittyvät projektit. Seuraamme ympäristöoikeuden luvituskäytäntöjen kehitystä. Suomeen pitäisi saada isoja teollisuuden investointeja, ja sillä on merkittävä vaikutus, miten lainsäätäjä ja tuomioistuinlaitos investointeja mahdollistavat.
Asianajotoiminta edellyttää, että yrityksillä on rahaa käyttää palveluihin. Lamassa rahaa ei ole valtavasti. Asianajajan pitää tehdä todella paljon töitä, jotta pystyy olemaan relevantti ja hintansa väärti.
Suomessa riidellään aika paljon. Yhtiöt riitelevät isoista asioista, ja osa riidoista on monivuotisia. Meille keskeisiä alueita ovat rakentaminen, investoinnit ja ipr-, teknologia- ja patenttilitigaatiot.
Haasteena on säilyttää asianajoala jatkossakin nuorille kiinnostavana tulevaisuuden alana. Kun yhteiskunta juridisoituu, juristeja tarvitaan todella paljon yksityiselle puolelle. Startup-yhtiöissäkin ensimmäisten kymmenen työntekijän joukossa on yleensä juristi.
Nuorilla on mahdollisuuksia tehdä paljon muuta kuin perinteistä juristin työtä. He haluavat vaihtoehtoja ja mahdollisuutta kokea monenlaista. Asianajajuus taas vaatii sitoutuneisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Yliopistosta valmistuessa pitäisi valita ammatti uran sijaan. Asianajotyö on kuitenkin mahtavan monipuolista ja tekemisessä on korkea eettisyys ja tarkoitus.”
Krogeruksen toimitusjohtaja Mårten Knuts: ”Suomesta tulee lisää menestystarinoita”
”Päättynyt vuosi oli olosuhteisiin nähden hyvä. Pörssilistautumisia ei juuri ollut. Kiinteistötransaktioita oli paljon tavanomaista vähemmän. Pääomasijoittaminen oli odottavassa moodissa. Tilalle tuli vähän enemmän riitoja ja rahojen riittämiseen liittyviä pohdintoja.
Riitoja on ollut toimitussopimuksista työriitoihin ja irtisanomisasioihin, mitkä ilmentävät talouden tilaa. Myönteisemmässä talouden ilmapiirissä pienet epäselvyydet sovitaan usein kompromissihengessä, koska seuraava juttu on tuloillaan ja halutaan mennä eteenpäin.
Makronäkemykset puhuvat sen puolesta, että Suomi on taas siirtymässä kasvavaksi taloudeksi. Olen aika vakuuttunut siitä, että tästä vuodesta tulee viime vuotta parempi.
Tulevaisuudessa liike-elämässä tulee yhä enenevässä määrin fantastisia menestystarinoita. Nuoret sukupolvet ovat poikkeuksetta edellisiä laaja-alaisemmin ajattelevia ja globaalimpia. Nuoret eivät halua olla Suomen parhaita vaan maailman parhaita ja usein he myös ovat.
Nuoret voittajat voittavat voimallisemmin. Samalla vanha uudistumaton osa yhteiskuntaa jää kyydistä. Talot ovat välillä vähän väärässä paikassa, tehtaat ovat väärässä paikassa ja bisnes-ideat ovat väärässä paikassa. Rakenneuudistukset näkyvät toimeksiannoissa ja asiakaskunnassamme, kiertoliike voimistuu. Kiertoliike on tietenkin asianajobisnekselle hyvä. Siihen kuuluu paljon juridiikkaa, sopimuksia, rahoitusta, kehitystä, ja siinä on tilaa laadukkaalle neuvonannolle.
Tietoteknisissä kehitysaskeleissa työmäärän säästö on aina pienempi kuin nopeuden lisäys, joka johtaa lisäduuneihin. On täyttä puppua, että tekoäly tappaisi asianajotoiminnan – se kiihdyttää vain.
Viime vuodet eivät ole olleet sellaista hurlumheitä, että juttuja tulee ovista ja ikkunoista. Buumivuosina asianajotoimistoissa oli pulaa työntekijöistä, ja se johti vähän 2000-lukulaisiin sankaritarinoihin siitä, kuinka helkkarin paljon tehdään töitä. Nykymarkkina on aidompi ja reilumpi. Meidän täytyy oikeasti tuottaa lisäarvoa, jotta asiakkaat haluavat siitä maksaa.”
Hannes Snellmanin toimitusjohtaja Riikka Rannikko: ”Riitojen rahallinen intressi ja kesto ovat kasvaneet”
”Kun sääntely lisääntyy, sen ymmärtämisestä tulee monella alalla liiketoiminnan elinehto. Vastuullisuus ei ole uusi asia, mutta joka vuodelta voi odottaa jotain uutta. Verotukseen tulee muutoksia. Data- ja tekoälysääntely uudistuu tosi kovaa vauhtia. Jokainen yhtiö joutuu miettimään suhteensa dataan, mitä sillä on oikeus tehdä ja mihin pitää varautua.
Vuosi 2024 oli meillä kasvua muun muassa riitojen ja viranomaistutkintojen sekä rahoituksen osalta. Uusiutuva energia oli vahva ala. Viime vuonna alkoi tulla datakeskuksiin liittyviä toimeksiantoja. Pääomamarkkinoilla ja kiinteistömarkkinassa oli hiljaisempaa. Oletan, että tänä vuonna pääomamarkkinat vilkastuvat ja strategisia yritysjärjestelyjä tulee edelleen lisää.
Elämme geopoliittisesti mielenkiintoista aikaa. On paljon liikkuvia tekijöitä, jotka voivat lähteä Suomen ulkopuolelta vaikuttamaan täällä, esimerkkinä kansainväliset pakotteet.
Oikeudellisesti on tullut uudentyyppisiä, erittäin mielenkiintoisia kysymyksiä. Kansain-välisten investointisuojasopimusten kysymyksiä ei muutamia vuosia sitten juuri ollut. Riitoja syntyy myös isoissa energiainfrahankkeissa. Riitojen koko ja rahallinen intressi on kasvanut ja kesto on pidentynyt. Neuvotteluvaiheessa tehdään todella monimutkaisia sopimusrakenteita, ja riidat tulevat usein muutaman vuoden viiveellä.
–Kannamme huolta alan koulutuksesta. Helsingin yliopisto sai yksityisen rahoituksen uudelle vastuullisuusprofessuurille, ja olimme mukana tukemassa sitä. Me ja muut alan toimijat järjestämme käytännön kursseja ja pyrimme osaltamme parantamaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia, kun julkisia varoja ei pystytä kohdentamaan koulutukseen niin paljon.
En pidä asianajotoimiston henkilömäärän kasvua itseisarvona. Sen sijaan jokaisen toimiston pitää löytää vahvuusalueensa ja kehittyä omilla painopisteillään. Tarvetta tulee erityisosaamisen lisäksi laaja-alaisemmalle osaamiselle ja yhdistelmäosaamiselle: esimerkiksi monella energia-alaan erikoistuneella on jo insinöörin ja juristin tuplakoulutus.”
Boreniuksen toimitusjohtaja Johan Roman: ”Nuoret juristit vaativat työelämältä enemmän”
Yrityskauppamarkkina ei viime vuonna ollut superaktiivinen, mutta silti Suomessa tehtiin aika paljon yritysjärjestelyjä. Meillä etenkin loppukevät ja kesä olivat kiireisiä, jolloin Borenius teki suuren määrän varsin isoja järjestelyjä.
Neuvonantoa on tehty datakeskushankkeissa ja vihreän siirtymän projekteissa. Vuosi 2024 oli meillä selkeä kasvun vuosi. Yrityskaupoissa näkyy keskittyminen teknologia-alaan, SaaS-liiketoimintaan (Software as a Service) ja tekoälyyn liittyviin diileihin. Toinen latu on ollut vihreä siirtymä, energia- ja vetyhankkeet. Nämä myös liittyvät toisiinsa, koska datakeskukset ja tekoäly tarvitsevat mielellään vihreää energiaa.
Talouden epävarmuus näkyy yritysten tuloskunnossa. On vaikeampaa tehdä yrityskauppoja, koska ostajan ja myyjän odotukset eivät kohtaa. Pääomasijoittajat eivät ole halunneet laittaa yhtiöitä markkinoille, koska arvostustasot ovat olleet matalia. Liikejuridiikka elää ja hengittää yritysjärjestelyistä. Uskomme, että tänä vuonna markkina on aktiivisempi.
Emme ole nähneet suurta muutosta riitojen määrässä. Ehkä jonkin verran enemmän on ollut maksukyvyttömyyteen liittyviä järjestelyjä, konkursseja ja saneerauksia. Geopoliittisesta epävarmuudesta puhutaan paljon, mutta kaapelivauriot ja USA:n vaalit eivät näytä merkittävästi vaikuttaneen meidän toimialallamme.
Teemme yhä laajasti toimeksiantoja, mutta keskitymme enenevässä määrin strategiseen neuvonantoon, jota tarvitaan isoissa projekteissa. Näkemykseni mukaan suuret asianajotoimistot kasvavat entisestään, kun asiakkailla on vaativia odotuksia strategisesta neuvonannosta.
Nuoret juristit haastavat työnantajaa positiivisella tavalla. He haluavat enemmän sisältöä työhönsä, tarkoituksenmukaisempia työtehtäviä ja parempaa johtajuutta. Olemme people business, meillä ei ole tehdasta eikä konkreettista tuotetta. Meidän liiketoiminnassamme korostuvat toiveet merkityksellisestä työstä, oppimisesta ja hyvästä johtajuudesta.”
