Iiris Ylinampa perusti yhdessä kollegansa Jenni Välimäen kanssa Asianajotoimisto Legistan vuonna 2020. Rovaniemellä toimiva Legista hoitaa toimeksiantoja laajasti perhe- ja rikosjutuista työoikeuteen.

Yrittäjäkaksikko oli pitkään työntekijöinä samassa toimistossa ja alkoi pohtia uusia uravaihtoehtoja. Yrittäjyys ei ollut ainoa mahdollisuus, mutta osoittautui kokonaisuuden kannalta parhaaksi tavaksi lähteä rakentamaan työuraa.

– Ajatus yrittäjyydestä alkoi herätä, kun ­toimistossamme oli käynnissä jonkinlainen murrosvaihe. Silloin pohdimme, mitä haluamme uraltamme ja mikä olisi seuraava askel, Ylinampa kertoo.

– Myös elämäntilanteemme olivat sellaiset, että yrittäjyys tuntui mahdolliselta. Meillä ei ollut perheitä tai muita sitoumuksia, joten riski tuntui hallittavalta.

Yksinyrittäjäksi lähteminen ei houkuttanut Ylinampaa. Hän piti tärkeänä, että töissä on tukena luotettava kumppani.

– Tunsimme toisemme Jennin kanssa hyvin, ja meillä on toisiamme tukevat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Minulle työyhteisö on tärkeä, joten yksinyrittäminen ei tuntunut oikealta valinnalta.

”Oli hienoa aloittaa alusta ja luoda toimistosta juuri sellainen kuin halusimme.”

Voisiko yrityksen ”periminen” helpottaa sukupolvenvaihdoksia?

Lapin oikeudelliset palvelut ovat pitkälti keskittyneet juuri Rovaniemelle, jossa sijaitsee käräjä- ja hovioikeuden toimipaikat. Kilpailua siis riittää, mutta Ylinampa luotti siihen, että oma asiakaskunta löytyy – ja niin on löytynytkin.

– Tunsimme markkinat hyvin, koska olimme työskennelleet täällä pitkään. Pohdimme tarkkaan, mikä on meidän jalansijamme ja miten erotumme muista. Lisäksi panostimme visuaaliseen ilmeeseen ja palvelumuotoiluun, mikä auttoi meitä erottumaan kilpailijoista.

Iiris Ylinampa odotti yrittäjyydeltä ennen muuta kuuluisaa yrittäjän vapautta. Se on myös toteutunut.

– Oli hienoa aloittaa alusta ja luoda toimistosta juuri sellainen kuin halusimme. Olen myös kokenut suhteen asiakkaisiin mielekkäämmäksi, kun he tulevat juuri meidän toimistoomme. Yrittäjyys on tuonut paljon tyytyväisyyttä ja vapautta.

Ylinampa koki yrityksen perustamisen vaivattomaksi, mutta ymmärtää myös kollegoja, jotka empivät yrittäjäksi ryhtymistä esimerkiksi sen ­pelossa, löytääkö asiakkaita ja sen myötä kassa­virtaa yritykselle riittävän nopeasti.

– Sukupolvenvaihdosten tukeminen voisi olla hyvä tapa helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä. Valmiin toimiston ostaminen voisi madaltaa kynnystä lähteä yrittäjäksi, kun yrityksellä on jo valmiiksi nimeä ja asiakkaita, Ylinampa miettii.

Yrittäjyys ei välttämättä ole loppuelämän valinta

Espoolainen Karri Kivioja on ­esimerkki siitä, että yrittäjyys ja työntekijän asemassa toimiminen voivat vaihdella ja elää rinnakkainkin.

Kivioja perusti heti valmistuttuaan opiskelutoveriensa kanssa ensimmäisen lakiasiaintoimistonsa, joka laajeni myöhemmin Asianajotoimisto AKG:ksi.

Vuonna 2013 hänelle tarjoutui tilaisuus ryhtyä Rakennusteollisuus Ry:n asiamieheksi ja sopimusasioista vastaavaksi lakimieheksi. Tuolloin hän luopui asianajaja-nimikkeestä, mutta jatkoi kuitenkin sivutoimisena yrittäjänä muiden töiden ohella.

Vuonna 2022 Kivioja palasi Rakennusteollisuuden palveluksesta päätoimiseksi yrittäjäksi. Ensin yritys toimi jälleen lakiasiaintoimistona, mutta alkuvuodesta 2025 se yhdistyi Asianajotoimisto Kallioniemen kanssa, ja syntyi Rakennusjuridiikka Kivioja Asianajotoimisto Oy.

Kiviojan mukaan oli selvää, että uusi yritys on nimenomaan asianajotoimisto.

– Toiminnan fokus on selkiytynyt entisestään, ja teemme nyt puhtaasti asianajollista työtä. Lisäksi nuoret juristimme toivoivat, että kuulumme Suomen Asianajajiin, sillä he kokevat, että asianajajuus tukee vahvasti heidän urapolkujaan, Kivioja sanoo.

Hän pitää vuosia Rakennusteollisuuden palveluksessa erittäin arvokkaina ammatillisen osaamisen ja verkostojen kartuttamisen kannalta. Kivioja painottaakin, että yrittäjäksi ryhtymisen ei tarvitse olla loppuelämän valinta.

Nykyajan työelämässä yrittäjyys, palkkatyö ja muut muodot voivat vaihdella uran eri vaiheissa. Tämä mahdollistaa joustavan ura­kehityksen, jossa voi kokeilla erilaisia rooleja ja työn tekemisen muotoja.

”Suomen Asianajajien ohjeet ovat kattavat, ja neuvonnasta on saanut nopeasti vastauksen.”

Sääntely on maltillista, ja apua on saatavilla

Karri Kivioja pitää asianajotoimiston pyörittämiseen liittyvää sääntelyä maltillisena. Esimerkiksi rahanpesun estämiseen liittyvät velvoitteet ovat sellaisia, että niiden läpikäynti yrityksessä on muutenkin hyvä asia.

– Suomen Asianajajien ohjeet ovat kattavat, ja neuvonnasta on saanut nopeasti vastauksen, jos on pitänyt jotain selvittää.

Yrittäjän kannattaa keskittyä omaan osaamiseensa ja käyttää ulkopuolista apua sellaisessa, mitä ei itse hallitse, Kivioja sanoo. Hänen tapauksessaan tällaisia ovat muun muassa taloushallinnon ja IT-alan palvelut.

Yrittäjän uraa hän suosittelee kenelle tahansa, jota se houkuttelee. Oman yrityksen pyörittäminen lisää vapautta, vaikka vastuu toki on kokonaisvaltaisempaa, hän summaa. Yrittäjä oppii väistämättä johtamista, itsensä organisoimista, talouden hallintaa ja asiakassuhteiden hoitoa.

Nämä taidot ovat arvostettuja missä tahansa työtehtävässä.

– Ja täytyy muistaa, että meidän ala on siitä kiitollinen, ettei se vaadi suuria alkuinvestointeja. Taloudelliset riskit ovat merkittävästi pienempiä verrattuna moniin muihin aloihin, kuten ravintolan perustamiseen tai vaikkapa koneurakointiin.