1. Mikä oli mielestäsi suurin ­tarve uuden asiantuntijaryhmän ­perustamiselle?

Perus- ja ihmisoikeuksien puolustaminen ja oikeusvaltion ylläpitäminen ovat toki aina kuuluneet asianajajakunnan aivan keskeisiin arvoihin. Uuden asiantuntijaryhmän perustamisella pyrittiin kuitenkin nimenomaisesti vahvistamaan perus- ja ihmisoikeuksia koskevaa asiantuntemusta, sillä niiden merkitys on vain kasvanut ja konkretisoitunut yhteiskunnallisten ja lainsäädännöllisten muutosten sekä tuomioistuinten rohkeampien ratkaisujen vuoksi.

2. Minkälaisia haasteita nykypäivän Suomessa on perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiselle?

Haasteet johtuvat suurelta osin yhteiskunnallisista muutoksista ja globaalista kehityksestä. Ne koskevat muun muassa oikeuden saatavuutta, sillä resurssipula pidentää oikeudenkäyntien kestoa ja heikentää tehokasta oikeussuojaa. Yhdenvertaisuuden toteutumisessa on ongelmia: tietyt vähemmistöryhmät kokevat syrjintää ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeudet eivät kaikissa tilanteissa toteudu. Myös sananvapauden rajoja koetellaan yleistyneen vihapuheen ja maalittamisen myötä, ja digitalisaatio uhkaa yksityisyyttä ja tietosuojaa.

3. Millaisena näet asianajajien ­roolin perus- ja ihmisoikeuksien edistämisessä ja turvaamisessa?

Asianajajat toimivat siltana yksilön ja oikeusjärjestelmän välillä, suojellen ihmisoikeuksia sekä edistäen yhteiskunnan yhdenvertaisuutta ja -oikeudenmukaisuutta. Tässä roolissa asianajajat ovat yksilöiden ja yhteisöjen ensisijaisia tukijoita oikeusprosesseissa, ja he varmistavat, että jokaisella on mahdollisuus puolustaa -oikeuksiaan oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä, tarvittaessa myös kansainvälisellä tasolla. Asian-ajajat ovat myös oikeusvaltion keskeisiä toimijoita ja he varmistavat, että viranomaisetkin toimivat lakien mukaisesti ja siten, ettei yksilön perus-oikeuksia mielivaltaisesti loukata.