Aloitin kevään 2025 työskentelemällä Brysselissä, tavoitteenani syventää yhteistyöverkostojamme EU-kentällä sekä hankkia ajankohtaista tietoa asianajajayhteisöjen roolista unionin lainsäädäntötyössä.

Työskentelin kuuden eri maan asianajajayhteisön pysyvän edustajan kanssa oppien heiltä EU-vaikuttamistyöstä. Nykymaailman kriisien keskellä EU:n kaltaisten vakaiden instituutioiden merkitys korostuu. Suomen lainsäädännöstä jopa 80 prosenttia on EU-peräistä, eikä tämä osuus ole vähenemässä.

EU-vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä ilman pikavoittoja. Luottamuksen rakentaminen päätöksentekijöihin vaatii suunnitelmallista ja sinnikästä työtä, jonka vaikutukset näkyvät viiveellä vuosia kestävissä lainsäädäntöprosesseissa. Oikeusvaltion näkökulmasta lainsäädäntö näyttäisi heikommalta ilman asianajajien ja heidän yhteisöjensä panosta. Ne ovat puolustaneet onnistuneesti asianajosalaisuutta ja ammattikunnan itsenäisyyttä, tuoden asiantuntemuksensa muun muassa GDPR:n, rahanpesusääntelyn ja pakotepakettien valmisteluun.

Vaikka riippumattomat asianajajayhteisöt ovat usein kaltaisiamme pieniä toimijoita, jaamme vahvat yhteiset arvot ja tavoitteet, luotamme toisiimme, emmekä kilpaile keskenämme. Tiiviillä yhteistyöllä voimme jatkossakin varmistaa, että näkemyksemme huomioidaan EU-lainsäädännössä – ja että oikeusvaltioperiaate, yksi EU:n keskeisistä arvoista, säilyy vahvana.