Lähes 90 prosenttia rikosasioista putoaa tavalla tai toisella pois rikosprosessin aiemmissa vaiheissa ennen varsinaista oikeudenkäyntiä. Silti jo esitutkinta voi olla kansalaiselle hämmentävä ja kuormittava kokemus. Prosessi koetaan sekavaksi etenkin silloin, kun apuna ei ole oikeudellista asiantuntijaa.
Tällaiseen tulokseen päätyi Vera Forsström YAMK-opinnäytetyössään Onko asianosainen tilanteen tasalla? Rikosprosessin muotoilu esitutkinnasta käräjäoikeuden oikeudenkäyntiin, jossa hän yhdisti oikeus- ja palvelumuotoilun menetelmiä ja pyrki parantamaan rikosprosessin ymmärrettävyyttä.
Kyselytutkimukseen vastasi 37 rikosprosessiin osallistunutta henkilöä. Tulokset olivat pysäyttäviä: ilman oikeudellista avustajaa prosessi sai keskiarvosanan 1,89/5 sen selkeydestä, kun avustajan kanssa arvio nousi 2,94:ään.
Yleisimmät kokemukset liittyivät riittämättömään tiedonsaantiin, prosessin kestoon ja epätietoisuuteen: ”Tuntui kuin etenisi sokkona”, kuvasi eräs vastaaja.
Yllättävää oli, kuinka yhdenmukaisia kokemukset olivat roolista riippumatta – olivatpa vastaajat asianomistajia tai epäiltyjä.
”Haastehakemus ei sanana tarkoita suurimmalle osalle ihmisistä mitään.”
Kuka tahansa voi olla asianosainen
Forsström työskenteli ennen opintojaan kuusi vuotta asianajotoimistossa ja näki läheltä, miten asiakkaat olivat usein neuvottomia saatuaan viranomaisilta oikeudellisia asiakirjoja.
– Moni ei ymmärtänyt lainkaan, mistä on kyse ja mitä heiltä vaaditaan. Vaikka kaikki tarpeellinen tieto on saatavilla, esimerkiksi haastehakemus ei sanana tarkoita suurimmalle osalle ihmisistä mitään. Ajatus opinnäytetyöstä sai alkunsa tästä havahtumisesta, Forsström kertoo.
Työn toimeksiantajaksi lähti innokkaasti mukaan Tuomioistuinvirasto, ja lopputuloksena syntyi kolmiosainen kehittämiskokonaisuus: kansalaisille suunnattu, selkeästi kirjoitettu rikosprosessin tietoperusta, kyselytutkimus sekä kaksi lyhytanimaatiota ja esite, joiden tavoitteena on lisätä kansalaisten ymmärrystä rikosprosessista.
Forsström uskoo, että oikeusmuotoilulla on keskeinen rooli koko oikeusjärjestelmän kehittämisessä. Hän mainitsee Verohallinnon esimerkkinä viranomaisesta, joka on onnistunut uudistumaan ja lähestymään asiakasta ihmisenä – miksei oikeuslaitoskin voisi tehdä samoin?
– Rikosprosessi ei saa olla vain juristien asia. Se koskee meitä kaikkia – ja silloin sen pitää olla myös ymmärrettävä kaikille, hän sanoo.
– Oikeusmuotoilun tarkoituksena ei ole korvata juristia, vaan tukea heidän ja muiden viranomaisten työtä parantamalla asianosaisten ymmärrystä rikosprosessista. Tämä edistää sujuvampaa vuorovaikutusta, keventää hallinnollista kuormaa ja ennen kaikkea vahvistaa asianosaisten oikeusturvaa.
Avustaja on elintärkeä juridiikan tulkki
Oikeudenkäyntien seuraaminen Helsingissä vahvisti Forsströmin käsitystä siitä, kuinka paljon avustajan läsnäolo helpottaa asianosaisten osallistumista.
Oikeudellisen avustajan merkitys nousi vahvasti esiin myös vastauksissa. Avoimissa kommenteissa toistuivat kertomukset siitä, kuinka tärkeäksi avustaja koettiin – sekä emotionaalisesti että käytännön tasolla.
– Ilman avustajaa monet eivät olisi osanneet tuoda näkökulmiaan esiin, Forsström sanoo.
– Erityisen pysäyttävä oli kommentti: ”Kuulusteluissa huomasin, että olisin jo sinne tarvinnut avustajan.”
Tämä kertoo siitä, että monelle tarve oikeudelliselle tuelle konkretisoituu vasta prosessin aikana – joskus jopa liian myöhään.
Kyselytulosten kokonaistarkastelu osoitti selkeän eron: avustajaa käyttäneet kokivat rikosprosessin selkeämmäksi kuin ne, joilla ei ollut juridista tukea.
Monelle tarve oikeudelliselle tuelle konkretisoituu vasta prosessin aikana – joskus jopa liian myöhään.
Visuaalisuus auttaa ymmärtämään
Osana opinnäytetyötä Forsström toteutti kaksi animaatiota, jotka kuvaavat asiointia käräjäoikeudessa ja rikosoikeudenkäynnin kulkua. Lisäksi Forsström laati visuaalisen esitteen, joka tiivistää rikosprosessin päävaiheet ja mahdolliset lopputulemat. Animaatiot on julkaistu Tuomioistuinviraston YouTube-kanavalla. Molempia materiaaleja hyödynnetään viraston kehittämistyössä.
Materiaalit löytyvät myös Forsströmin opinnäytetyön liitteistä, jos niitä haluaa hyödyntää omassa asiakastyössä.
Animaation valinta esitysmuodoksi oli selvä: visuaalinen ja ytimekäs muoto auttaa kaikkia kansalaisia ymmärtämään rikosprosessia paremmin, kuin esimerkiksi virallinen kirje.
– Visuaalisuus helpottaa informaation sisäistämistä, Forsström selittää.
Nykyisin Forsström työskentelee Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden rikososastolla. Hän kokee, että opinnäytetyö antoi vankan pohjan nykyiseen tehtävään.
– Näen nyt vielä selvemmin, miten suuri vaikutus selkeällä viestinnällä on ihmisen kokemukseen oikeudenmukaisuudesta.
